kerron tarinani. Olin suhteessa rakastamani naisen kanssa 7 vuotta, suhde oli kaikinpuolin hyvä: rakastimme toisiamme. minun puoleltani olin aivan hulluna tähän tyttöön. Asuimme yhdessä ja kaikki näytti hyvältä... kunnes salama kirkkaalta taivaalta eräänä syksyisenä yönä hän aivan yllättäen jätti minut se oli shokki puun takaa!
tästä on jo noin kolme vuotta aikaa ja vasta nyt tuntuu että pystyn jatkaa elämääni eteenpäin ajattelematta häntä enää päivittäin. olenkohan vihdoin päässyt *yli* hänestä?
Mutta mietin voinko koskaan saada mitään niin ihanaa ja kaunista suhdetta, mitä meillä oli.
jatkanko eteenpäin yksin vai uskallanko vielä haaveilla jostain hyvästä ja kauniista?
tästä on jo noin kolme vuotta aikaa ja vasta nyt tuntuu että pystyn jatkaa elämääni eteenpäin ajattelematta häntä enää päivittäin. olenkohan vihdoin päässyt *yli* hänestä?
Mutta mietin voinko koskaan saada mitään niin ihanaa ja kaunista suhdetta, mitä meillä oli.
jatkanko eteenpäin yksin vai uskallanko vielä haaveilla jostain hyvästä ja kauniista?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Uskalla vain uskoa parempaan huomiseen! Elämä antaa sinulle sen mitä siltä vaadit, älä siis missään nimessä tyydy yhtään vähempään kuin sinulla jo oli vaan tähtää vielä parempaan! :)
No ei kai se suhde sitten kuitenkaan ihan kaikinpuolin hyvä ollut kun noin kävi?? Kai naises sentään jonkun syyn kerto sulle jättämiseensä? Merkillistä, että noin yllättäen voi jättää noinkin pitkän suhteen jälkeen. Ootteko tekemisissä edelleen vai katkesko yhteys eroon? Ei kannata jäädä kuitenkaan roikkumaan liikaa muistoihin.. Voi liika haikailu tehä uuden suhteen alottamisesta melko hankalaa.