kumpi parempi ( harkinnassa)

Älytön kysymys? Pitääkö edes miettiä? Missä mielessä, mitä tarkoitat? Rahansäästöstä, jos kysymys, vastaus on ei kumpikaan.

Itse ainakin ostan pentuni syystä että sitten kukaan ei pääse määräilemään eikä hallitsemaan koiraani,se on minun ikioma ja luonani aina.
Mutta toki voihan se joillekin olla ihan hyvä ratkaisu,riippuu tapauksesta,ja jos ei halua tai voi sijoittaa pennunostoon isoa rahasummaa se ei todellakaan tarkoita sitä että olisi jotenkin huonompi ihminen omistamaan koiraa.

Sijoituspennun kohdalla kasvattaja maksaa lisäksi kaikki jalostukselliset kulut, kuten lonkka-, ja kyynärkuvaukset ja silmäpeilaukset. Saattaahan olla, että kustantaa vielä muutaman näyttelynkin. Laskematta sitä apua ja ohjeistusta, jota tulet sijoitusnartun kautta saamaan. Toki oletus on, että samat neuvoit ja ohjeet tulet saamaan myös ostaessasi pennun omaksi.

Sijoitussopimusta tehdessä tulee kuitenkin muistaa ne omat velvollisuudet. Sopimuksella on ainakaksi osapuolta. Kannattaa tutustua linkkiin:

http://www.kennelliitto.fi/FI/asiakirjat/ak_sopimukset/etusivu.htm

SIJOItuspentua ei niin vain saa, niille erityisesti valitaan kodit tarkkaan.

Minulla on elämäni ensimmäinen sijoitusnarttu ja kun se tuli tutulta kasvattajalta, niin ei ole mitään ongelmia ollut. Nykyisellään tämä narttu on jo oma ja sen ekasta pentueesta myös tytär kaverina. Minusta oli antoisaa seurata pentujen kehitystä ja kuulen niistä joskus vieläkin. Minulla oli tuolloin tilanne, etten pentua voinut ottaa, joten sain tuon koiran 1 1/2 vuotiaana 2 pentueesta sijoitukseen. Kokemukseni olivat niin hyvät, että voisin ottaa toistekin.