Moni kuvittelee aikuisuuden johonkin raameihin, että se on sitä miten omat vanhemmat menetteli jossain asiassa tai että toteuttaa kasvatuksen oppeja vanhempana kirjaimellisesti. Eihän se sitä ole. Ei ollenkaan.
Aikuistuminen on sitä, että alkaa itse tekemään valintoja. Oikeita tai vääriä, mutta valitsee itse. Aivan sama mitä vanhemmat tai kaverit ajattelee, tekee silti asioita, jotka tuntuu oikeilta omasta mielestä. Uskaltaa sanoa ei tai kyllä silloin kun on sen paikka, vaikka tietäisi sen muita vituttavan. Se on sitä aikuisuutta. Joskus pitää tehdä asioita, joita ei haluais, mutta on silti tehtävä ollakseen rehellinen itselleen. Sitä se on.
Monet rypee itsesäälissään loppuelämänsä, kun on saanut paskan kasvatuksen. No voi voi. Onhan se ikävää, mutta oma valinta on olla uhri koko loppuelämänsä ihan vaan siksi, että joku teki väärin kymmenen tai parikymmentä vuotta sitten. On aika ennen ja on aika nyt ja tästä eteenpäin. Kummassa haluaa elää, on aivan oma asia. Itse kuitenkin poistun sellaisten ihmisten läheltä, joilla on tapana elää menneessä. Olkoon kyseessä äiti tai joku tuttu. Ei omaa elämää pidä uhrata kenenkään takia.
Jotkut vanhemmat roikkuu aikuisessa lapsessaan kiinne jollain rahan tyrkkimis periaatteella, mutta syy on niissä lapsissa. Sinällään tuossa ei ole mitään pahaa, jos haluaa auttaa ja noin, mutta apua ei ole pakko hyväksyä, jollei se kelpaa. Jos siitä vanhempi suuttuu, niin saa suuttua. Eipä sitä voi toisen tunteita hallita, joten kiukutelkoon aikansa. Eiköhän siitä tokene, mikäli ei ihan typerys ole. Moni kyllä on...
Äidin tai isän suojeluksesta lähteminen kyllä tarkoittaa sitä, että kaikki ei tulekkaan yhtä helposti kuin Manulle illallinen, mutta sitä sanotaan vapaudeksi ja itsenäistymiseksi. Erotaan siitä isän ja äidin perheestä ja perustetaan oma perhe. Vaikka ois yksin, se on kuitenkin sun oma elämä. Lapsi on vain hetken lainassa ja sen jälkeen perustaa oman yhteisön, jossa lapset on lainassa ja se kumppani on se mikä pysyy ja jonka kanssa muodostuu ydinperhe.
Onko muut aikuisia vai vanhempiensa holhouksessa tai uhreja? Miksi?
Aikuistuminen...
23
233
Vastaukset
- tavis
Ohhoh, olipas erilainen aloitus.
Niinhän se menee, että jokainen aikuinen ihminen kantaa vastuunsa tekemisistään ihan itse. Jos lähtökohdat ovat heikot, tie ylöspäin on ainoa vaihtoehto, mutta töitä pitää tehdä ihan itse, eikä odottaa valmista kotoa tai puolisolta.
Mun mielestä se aikuisuus on juuri sitä ymmärrystä omasta toiminnastaan. Myös tunteidensa hallinta on vastuullisuutta.Heh, joo. Hitusen erillainen aloitus. :D Tarkoitus saada ihmiset ajattelemaan asioita. Niiden suhteellisuutta. Hiton usein aikuisuuskin on monilla vaan mallintamista siitä mitä luullaan aikuisuudeksi. Itse miellän taas aikuisuuden justiin tuohon vastuunottamiseen omista teoistaan ja että itse tekee asiat ja päätökset.
Joskus "aikuiset" ei olekkaan aikuisia, vaikka luulee niin. Toistaa vaan asioita, jotka sopis aikuismaiseen käytökseen, mutta ei ole sitä mitä itse valitsisi. Joskus valinnoissa ei ehkä ole kaikkia niitä vaihtoehtoja, mikä tuntuisi kivalta, mutta valinta on silti oma, jos sen itse harkitsee ja sit lähtee valitsemalleen tielle.
Rehellisyys itselle on se juttu.- tavis
omanlainen_tallaaja kirjoitti:
Heh, joo. Hitusen erillainen aloitus. :D Tarkoitus saada ihmiset ajattelemaan asioita. Niiden suhteellisuutta. Hiton usein aikuisuuskin on monilla vaan mallintamista siitä mitä luullaan aikuisuudeksi. Itse miellän taas aikuisuuden justiin tuohon vastuunottamiseen omista teoistaan ja että itse tekee asiat ja päätökset.
Joskus "aikuiset" ei olekkaan aikuisia, vaikka luulee niin. Toistaa vaan asioita, jotka sopis aikuismaiseen käytökseen, mutta ei ole sitä mitä itse valitsisi. Joskus valinnoissa ei ehkä ole kaikkia niitä vaihtoehtoja, mikä tuntuisi kivalta, mutta valinta on silti oma, jos sen itse harkitsee ja sit lähtee valitsemalleen tielle.
Rehellisyys itselle on se juttu.Puhut niin järkeviä, että alkaa pelottaa XD
tavis kirjoitti:
Puhut niin järkeviä, että alkaa pelottaa XD
No heh. Kiitoksia vaan. :) Kuitenki munki kirjoitukset pitää ottaa vaan yksinä höpötyksinä ja kyseenalaistaa omassa mielessä. Ehkä ne on ihan puppua kaikki. Mutta jos siellä on joku järjen hiven niin paina ihmeessä mieleen ja hyödynnä tulevaisuudessa. ;)
Ihan järkevää tekstiä sultakin. Ei aina keskustelu ole edes mahdollista, jos joillain on liian tunteikas tilanne tai menneisyys. Keskusteluun tarvitaan aina vähintään kaksi.
Ja lapsen kasvattamisesta...
Kasvattaminen on sitä, että lapsi oppisi ensin oppimaan ja olemaan iloinen ja onnellinen. Liikkumaan ja saamaan läheisyyden tunnetta, mutta koko kasvatus loppujen lopuksi on sitä, että lapsi aikuistuessaan tulisi toimeen maailmassa tasapainoisena ihmisenä tunteineen ja sellaisena kuin on, eikä sellaisena millaisena vanhempi haluaisi lapsen olevan. Norjan koululaitos perustuu tähän, Suomessa taas huippusuorittamiseen.
Lapsi on oma itsensä, ei miniaikuinen, eikä liioin vanhemman omistuksessa. Lapsi ei osaa ottaa vastuuta itsestään, mutta pumpulissakaan ei saa mitään hyvää aikaan. Kasvatuksen pitää valmistaa lapsi aikuisuuteen oikealla tahdilla ja auttaen, ei tekemällä kaikki lapsen puolesta.
Vaikka olisi miten surkeita vanhemmuuksia kuitenkin tässäkin maassa koettu, niin silti on hyvä tietää, että uhriutuminen on vain oma valinta siitä eteenpäin, kun on poissa vanhempien luota. Se että jos on joku pysyvä trauma, niin se ei ole oma valinta, mutta se uhriutuminen on ja jokaisessa tapauksessa voi alkaa auttamaan itseään menneestä parempaa kohti. Noi traumat on sitte asia erikseen, jota en ajatellut kuuluvan sinällään aikuistumisen osana.- tavis
Lohduttavaa on, että lapsi on lojaali molemmille vanhemmilleen. Eiköhän meistä vanhemmista jokainen parhaansa kumminkin yritä omien voimavarojensa mukaan.
tavis kirjoitti:
Lohduttavaa on, että lapsi on lojaali molemmille vanhemmilleen. Eiköhän meistä vanhemmista jokainen parhaansa kumminkin yritä omien voimavarojensa mukaan.
Ei yritä. Ja jotkut ei halua edes ajatella kuin itseään. Ei oikeasti koskaan suunnittele kasvattamista tai funtsi mitä kasvattaminen tarkoittaa. Ruokaa eteen ja saada lapset pysymään aisoissa. Sit pakolliset kuviot ja niin pois päin. Koulut ja vaatteet ja siinä se. Ehkei se edes ole vanhemman vika, ei tässä maassa mistään kasvattamisesta ole koskaan oikein puhuttukaan. Huono vanhemmuus ei ole siitä kiinne, että juoko vanhempi tai käyttääkö jotain ainetta, vaan ihan tuosta kasvattamisprosessista kiinne.
Sillä nyt niin väliä... Kuitenkin siitä puhe, mitä tapahtuu kun täyttää 18 ja muuttaa omaan kotiin. Aikuistuuko ja oppiiko keskustelemaan vanhempien kanssa kuten aikuinen kysyessään neuvoa tai rahaa, vai onko ikuisesti lapsi jota vanhempi ohjaa ja joka tekee valinnat puolesta. Vanhemmillakin roolinsa aina, jos asiat menee oikein ja hyvin. Ja ja... Yksittäinen virhe ei koskaan tee kenestäkään kieroon kasvanutta. Suomessa on paljon hyviäkin vanhempia ja arvo heille.- tavis
omanlainen_tallaaja kirjoitti:
Ei yritä. Ja jotkut ei halua edes ajatella kuin itseään. Ei oikeasti koskaan suunnittele kasvattamista tai funtsi mitä kasvattaminen tarkoittaa. Ruokaa eteen ja saada lapset pysymään aisoissa. Sit pakolliset kuviot ja niin pois päin. Koulut ja vaatteet ja siinä se. Ehkei se edes ole vanhemman vika, ei tässä maassa mistään kasvattamisesta ole koskaan oikein puhuttukaan. Huono vanhemmuus ei ole siitä kiinne, että juoko vanhempi tai käyttääkö jotain ainetta, vaan ihan tuosta kasvattamisprosessista kiinne.
Sillä nyt niin väliä... Kuitenkin siitä puhe, mitä tapahtuu kun täyttää 18 ja muuttaa omaan kotiin. Aikuistuuko ja oppiiko keskustelemaan vanhempien kanssa kuten aikuinen kysyessään neuvoa tai rahaa, vai onko ikuisesti lapsi jota vanhempi ohjaa ja joka tekee valinnat puolesta. Vanhemmillakin roolinsa aina, jos asiat menee oikein ja hyvin. Ja ja... Yksittäinen virhe ei koskaan tee kenestäkään kieroon kasvanutta. Suomessa on paljon hyviäkin vanhempia ja arvo heille.Kuule, kasvattamisessa helpointa on olla jälkiviisas. Sulla luki tuolla se vielä jonain päivänä, mulla, että olen ylpeä.Ylpeä olen lasteni fiksuudesta, en omista saavutuksistani. Lapset kasvattavat vanhempiaan enemmän kuin yksikään vanhempi kykenee lastaan kasvattamaan.
Lapsi ja nuori oppii ottamaan herkässä ikävaiheessa roolimallin myös muusta aikuisesta kun omasta vanhemmastaan, jos sille suvaitaan antaa tilaa, mutta liian usein ihmiset luulevat omistavansa toisen ihmisen. Alistaminen ei ole kasvattamista,erilaisten mahdollisuuksien tarjoaminen avoimesti sen sijaan on. Kuritus ja nöyryytys ei ole kasvattamista, onnistumisten tukeminen on. tavis kirjoitti:
Kuule, kasvattamisessa helpointa on olla jälkiviisas. Sulla luki tuolla se vielä jonain päivänä, mulla, että olen ylpeä.Ylpeä olen lasteni fiksuudesta, en omista saavutuksistani. Lapset kasvattavat vanhempiaan enemmän kuin yksikään vanhempi kykenee lastaan kasvattamaan.
Lapsi ja nuori oppii ottamaan herkässä ikävaiheessa roolimallin myös muusta aikuisesta kun omasta vanhemmastaan, jos sille suvaitaan antaa tilaa, mutta liian usein ihmiset luulevat omistavansa toisen ihmisen. Alistaminen ei ole kasvattamista,erilaisten mahdollisuuksien tarjoaminen avoimesti sen sijaan on. Kuritus ja nöyryytys ei ole kasvattamista, onnistumisten tukeminen on.Tavis ihan totta. Lapsen tuleekin kasvattaa aikuista. Jokainen laisensa ja tarttee hiukan omanlaisensa kasvatuksen. Onnistumisien tukeminen on ihan varmasti kuitenkin justiin se oikein mahdollinen tie. Sehän se motivoi lasta.
Tuohon en kuitenkaan usko, että lapsi kasvattaisi aikuista enemmän. Lapsi mallintaa aikuisen käytöksestä lähes kaiken mitä hän vain ikinä tekeekin. Kyllä vanhempi on ensisijainen roolimalli ja johonkin ikään asti vanhempi on lapselle viisain olento maailmassa.
Joo siis jossain vaiheessa media ja kaverit ovat tärkeimpiä ehkä, mutta paljon riippuu siitäkin, millainen on kasvatus ollut, että voiko aikuiselle puhua ja ja... Silläkään niin väliä, jos teini on oppinut jo hiukan uskaltamaan luottamaan omaan harkintakykyyn. Tarkoitan sitä, että kaikki mitä muut sanoo ei olekkaan välttämättä lapselle oikeampi kuin oma mielipide. "Juo nyt tai olet nössö" kuulostaa jonkun mielestä järkevältä, toisen mielestä se on vain mielipide muiden joukossa. Tai neitsyyden menetys 12 vuotiaana... Tai seksin harrastaminen kaiken kanssa mikä liikkuu. Joku osaa mieltää asiat johtuen paljolti vanhempien ja lasten keskinäisestä kommunikoinnista. Hyvin yksilöllistä kuitenkin. Paha sanoa mitään yleistävää tähän.
Jos teini oppisi mieltämään psykologian ja toisaaltaan kropallisen valmiuden esimerkiksi seksiin erillisiksi asioiksi, niin suhtautuminenkin saattaisi muuttua. Sukupuolielin ei kulu, mutta mieli kuluu.
Tottakai kasvatuksessa helpointa on olla jälkiviisas, mutta aivan varmasti auttaa jos sen edes mieltää mielessään prosessina ja asiaa hiukan funtsii. Ja yksittäiset virheet on se ja sama, noin yleensä ainakin. Niitä sattuu kun ihmisiä on kaikki.
Menee kasvatustieteen puolelle... Jossain vaiheessa vastuu itsestä kuitenkin siirtyy sille lapselle. Mieluiten sopivasti lisääntyen, eikä yht'äkkiä.
- jhsdkfuijfkhla
Kerrankin hyvää tekstiä näiden ikuisten parisuhteettomuusvääntöjen sijasta. Mulle tuli mieleen tuosta kasvatuksesta suosikkilainaukseni Kahlil Gibranilta:
" Teidän lapsenne eivät ole teidän lapsianne. He ovat Elämän kaipuun tyttäriä ja poikia. He tulevat kauttanne, mutta eivät teistä itsestänne. Ja vaikka he asuvat luonanne, eivät he sittenkään kuulu teille.
Antakaa heille rakkautenne, mutta älkää ajatuksianne.
Sillä heillä on omat ajatuksensa.
Voitte hoivata heidän ruumistaan, vaan ette heidän sielujaan.
Sillä heidän sielunsa asuvat huomenkoiton asunnossa, minne te ette voi mennä, ette edes unelmissanne.
Te voitte yrittää tulla heidän kaltaisikseen, mutta älkää yrittäkö tehdä heitä itsenne kaltaisiksi.
Sillä elämässä ei mikään mene taaksepäin eikä viivy menneessä päivässä.
Te olette jousia, joista lapsenne singotaan elävinä nuolina.
Jousimies näkee matkan pään loppumattomalla polulla ja Hän taivuttaa teidät voimallaan, jotta hänen nuolensa sinkoaisivat kauas ja nopeasti.
Taivu Jousimiehen käsissä ilomielin.
Sillä samoin kuin Hän rakastaa nuolia, jotka lentävät, Hän rakastaa myös jousta, joka on järkkymätön."
Luin tuon pätkän kummityttöni nimiäisissä. Ja mielestäni jokaisen vanhemman ja vanhemmaksi aikovan pitäisi lukea se muutamaan otteeseen, oikein ajatuksen kanssa.Joo. Kun ihmiset ajattelisi enemmän asioita, niin saataisiin järkevämpiä päätöksiäkin ihan joka tasolla.
Pitäisi olla joku pieni pakollinen koulutus jokaiselle, joka vaan aikoisi saada minkäänkokoista vanhempain rahaa tai lomaa. Vaikka vain kaks viikkoa kestävä. Jos se olisi tasokas, niin joku ajatuksen siemen siitä varmasti jäisi.- sillitrooli
Vanha suomalainen kommunisti-iskelmä on sanoitettu tuota runoa käyttäen
http://www.youtube.com/watch?v=W4HSfuBscmo
Sinänsä kyllä käsittämätöntä, miten tuolla tekstillä on voitu edistää 60-70 -luvuilla suomalaista pop-kommunismia. Kommunismihan, ainakin 1900-luvun epäonnistuneissa diktatuureissa, pyrki juurikin kontrolloimaan ihmisten ajatuksia pikkulapsista lähtien.
- Yksinkertaista
"Onko muut aikuisia vai vanhempiensa holhouksessa tai uhreja? Miksi?"
Hassu vastakkais asetelma. Olen aikuinen koska ikää on jo sen verran paljon. Voihan akuistumis asian ympärille kehittää kaikenlaisia psykoloogisia ja fyysisiä määritelmiä ja mittareita, mutta se on kyllä melko turhaa. Kaikki aikuiset eivät ota vastuutta, tee päätöksiä, ole ilman holhousta, joudu raatamaan rahan eteen, mutta ovat kuitenkin kaikesta huolmiatta aikuisia, eivät lapsia, ja täten ovat myös aikuistuneet.Ei se ole aikuistumista, että on lain mukaan aikuisenkirjoissa.
Ikä on vain numero, aikuistuminen on jotain muuta.- Yksinkertaista
omanlainen_tallaaja kirjoitti:
Ei se ole aikuistumista, että on lain mukaan aikuisenkirjoissa.
Ikä on vain numero, aikuistuminen on jotain muuta.Kyllä se mielestäni on erittäin keskeinen osa aikuistumista. Muutoinhan voitaisiin väittää, ettei nainen ole nainen ellei ole hametta päällä, meikkaa ja tykkää kokkaamisesta, ja mies ei ole mies jos ei ole lihaksia, harrasta urheilua ja korjaa autoja (perustein kun naisellisuus ja miehisyys on muutakin kuin sukupuolta).
Eli, toki voidaan liittää kaiken mailman (ihanne) mielikuvia eri asioihin ja prosesseihin, jne. mutta todellisuudessahan kuitenkin asiat menevät varsin yksinkertaisesti. Siinä missä vanhempi voi pitää lastaan lapsena varsin pitkään, niin muu yhteiskunta näkee hänet jo aikuisena ja aikuistuneena lähinnä iän
perusteella. Joku muuttaa omilleen jo 16 vuotiaana ja irtaantuu vanhemmista, niin muu yhteiskunta pitää häntä vielä melko lapsena iän perustella, vaikka vanhemmat voivat pitää aikuisena. Kyllä se aikuinenkin ja aikuistunutkin ihminenkin voi pomppia vanhempien mielipiteiden mukaa, ei uskalla sanoa aina omaa mielipidettä, jne. sillä aikuiset eivät ole mitään ihanne ihmisiä.
Summa summarum, ikä ei todellakaan ole vain numerota aikuisuus ja aikuistumis asiassa, ja lailla on todellakin keskeinen osa, (onko äänestys oikeutta, mihin tarvitsee holhojan allekirjoituksen, jne.). - m28v
Yksinkertaista kirjoitti:
Kyllä se mielestäni on erittäin keskeinen osa aikuistumista. Muutoinhan voitaisiin väittää, ettei nainen ole nainen ellei ole hametta päällä, meikkaa ja tykkää kokkaamisesta, ja mies ei ole mies jos ei ole lihaksia, harrasta urheilua ja korjaa autoja (perustein kun naisellisuus ja miehisyys on muutakin kuin sukupuolta).
Eli, toki voidaan liittää kaiken mailman (ihanne) mielikuvia eri asioihin ja prosesseihin, jne. mutta todellisuudessahan kuitenkin asiat menevät varsin yksinkertaisesti. Siinä missä vanhempi voi pitää lastaan lapsena varsin pitkään, niin muu yhteiskunta näkee hänet jo aikuisena ja aikuistuneena lähinnä iän
perusteella. Joku muuttaa omilleen jo 16 vuotiaana ja irtaantuu vanhemmista, niin muu yhteiskunta pitää häntä vielä melko lapsena iän perustella, vaikka vanhemmat voivat pitää aikuisena. Kyllä se aikuinenkin ja aikuistunutkin ihminenkin voi pomppia vanhempien mielipiteiden mukaa, ei uskalla sanoa aina omaa mielipidettä, jne. sillä aikuiset eivät ole mitään ihanne ihmisiä.
Summa summarum, ikä ei todellakaan ole vain numerota aikuisuus ja aikuistumis asiassa, ja lailla on todellakin keskeinen osa, (onko äänestys oikeutta, mihin tarvitsee holhojan allekirjoituksen, jne.).Se, että on riittävän vanha pidettäväksi aikuisena, ei valitettavasti tarkoita, että olisi aikuistunut. Se, että näyttää aikuiselta, ei tarkoita, että olisi aikuinen. Puhekielen termi aikuinen ei automaattisesti sisällä sitä, että ihminen olisi myös aikuistunut.
m28v kirjoitti:
Se, että on riittävän vanha pidettäväksi aikuisena, ei valitettavasti tarkoita, että olisi aikuistunut. Se, että näyttää aikuiselta, ei tarkoita, että olisi aikuinen. Puhekielen termi aikuinen ei automaattisesti sisällä sitä, että ihminen olisi myös aikuistunut.
Juurikin näin. Siis että voi olla aikuinen, mutta ei aikuistunut. Vastuu tulee aikuistumisen myötä ja se että hallitsee elämäänsä. Se myös lopettaa monien "aikuisten lapsien" raivoilun ja muun, kun saa hallita omaa elämäänsä. Pelkästään omaan kotiin muuttaminen ei ole aikuistumista sen enempää kuin mikään muukaan yksittäinen tekijä. Ihan hyvin voi olla aikuistunut ja asua kotona vanhempien luona, mutta kyllä se on enemmänkin poikkeus sitten.
Vastuu elämästään vapauttaa ihmisen kahleista tietyllä tapaa, eikä ole ketään kelle kapinoida. Oman itsensä herra. Noh, moni ei pääse tuolle tasolle koskaan. Jotkut on kiinne kaikkien muiden mielipiteissä ja monet ei halua loukata muita ja kokee velvollisuutenaan olla mieliksi vaikkapa vanhemmilleen. Ei ole mitään velvollisuuksia. On vain moraali, mutta oman elämän täytyy mennä tietyllä tasolla edelle. Rahalle voi sanoa ei. Ei meinaa mitään jos saa jonkun uuden asian vaikka vuoden myöhempää, kunhan hallitsee sitä elämää joka on oma.
Asia kuin asia on sittenkin niin, että vaikka kertoisi totuuden miten hyvin selittäen, niin siihen asiaan havahtuminen ottaa aikansa. Se ajatteluprosessi ja sitten myöntäminen että elää itsepetoksessa... Sen jälkeen vasta alkaa tehoamaan nää vuodatukset. Että voisiko olla niin, että olen vanhempien lapsi, enkä aikuinen vanhempien silmissä. Se aikuistuminen pitää vaatia ja ottaa, ei sitä vanhempi voi eteen kantaa.
- Yksinkertaista
Tiedän, sillä sehän riippuu siitä miten kukin haluaa määrittellä aikuistumisen.
- Yksinkertaista
m28:lle oli tarkoitettu
- m28v
Yksinkertaista kirjoitti:
m28:lle oli tarkoitettu
Oletin, että asiayhteydestä olisi selvää, että tarkoitin aikuistumista siten kuin aloittajakin mielestäni todella hienosti sen selitti.
- Näääiiin
Minä en määrittele aikuisuutta sillä, että tekee omia valintoja, vaan aikuisuus tulee ilmi enemmänkin siinä miten kantaa vastuuta. Sellainen ihminen ei ole aikuinen, joka jättää aina muut siivoamaan elämänsä sotkut, jos suinkin pystyy. Aikuisuuteen kuuluu vastuuntunto ja vastuun ottaminen, niin itsestä kuin muistakin. Valintoja voi tehdä henkisesti kakaratkin.
- virkaheitto
Mun mielestä aikuisuuteen kuuluu sekä valintojen tekeminen (kypsyminen omaksi persoonakseen) että vastaanotto. Tärkeänä osana vastuunotto lapsesta, jos sellainen on tullakseen.
Osatotuus tuossa ehkä on, mutta ei muuta.
Joskus noita lapsesta vastuunottamiset on muiden kuin aikuistuneiden tekemiä valintoja. Se että lapset jää jollekin, niin se ei välttämättä todista mitään muuta kuin itsekkyyttä. Ei siinä useinkaan ajatella lapsen kasvattamista, vaan asenne on että minä pidän lapset, ota sinä auto. Se ei kyllä ole mikään aikuisuuden tae, että on päässyt tulemaan lapsi. Suomessa on huonoa vanhemmuutta kyllä yllin kyllin. Monet on itse täysin lapsia mieleltään ja esitetään aikuista, kun tuodaan ruoka nenän eteen.
Eihän tuo vastuunpakoilukaan ole mikään aikuisuuden merkki. Riippuen mistä milloinkin on kyse. Vastuunottaminen omasta elämästä on se asia mikä pitää ensin tehdä, ennen kuin voi tehdä niitä mukuloita. Sen jälkeen se kasvattaminen pitää mieltää siten, että se lapsi on oma itsensä, joka ei vaan vielä kykene ymmärtämään asioita kuten aikuisen pitäisi. Monet kuitenkin kaataa sen lapsen niskaan vieläpä aikuisten murheet. Vaikkapa eroriidat tai että kuinka paskoja joku toinen sukupuoli on. Tai rahahuolet. Tai mitä näitä nyt onkaan.
Se että pitää tenavan... Ei tee pienintäkään vaikutusta. Jos sen sijaan tekee asioita oikein, niin se sen sijaan tekee. Ja parinvalinta... Miten on päätynyt johonkin vastuunottamis tilanteeseen. Vastuutonta seksiä? Ihan kaikkien panojen kanssa ei varmasti ole mitään syytäkään ottaa vastuuta teoista. Ei ole ollut mitään muuta kuin vastuuton pano, joka sellaiseksi jäikin. Sellaisesta ei voi muuta odottaakaan. Nainen tietää mikä saattaa moisesta eteen tulla.
Itse ainakin jos tuollaisia harrastaisin, niin sille tielle jäis. Tenava kasvais kuitenkin suurella todennäköisyydellä jotenkin kieroon, kun ei yhtään tietäisi minkätason nainen sekin ja ois.
Toisinsanoen... Tenavia voi tehdä henkisesti kakaratkin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Dannysta tulee isä 83-vuotiaana
Huh huh sentään sellaista naista, joka laitattaa itsensä paksuksi ikälopulle papalle ! Ajatellaanko lapsen oikeuksia oll1505883Seida Sohrabi: Suomi ei ole rasistinen maa
Seidalta taas täyttä asiaa. Miksi punavihreät naiset eivät pysty samaan - no se ideologia estää. "Meillä on valitettava2143907Ketkä haukkuu suomalaisten ÄO:tä?
Siinä on kaksi vaihtoehtoa, joko siis rutiköyhä vajaaälyinen vasuri tai venäläinen. Kyllähän täällä käy suomenvenäläisi563271Henkirikos kiuruvedellä
Poliisi tutkii maaliskuussa tapahtunutta 50 luvulla syntyneen kuolemaa henkirikoksena. Missä päin tälläinen sattunut622292Pitkänperjantain kunniaksi tekoälyn analyysi Riikka Purran kirjoituksesta
🧠 Mitä se kertoo "riikka"-nimimerkin lähijunassa tapahtuneesta? 1. Asenteellinen ja epäasiallinen sävy: Kirjoitus purs32016100 prosentin perintövero korjaisi myös Hitas-ongelman
Moni ei uskalla kieltäytyä perinnöstä maineen menettämisen uhalla, joten sitten tulee näitä tilanteita, joissa joutuu es01500Gallup: Mitä teillä syödään pääsiäisenä, onko juhlaruokaa vai meneekö arkiruoilla?
Monessa perheessä pääsiäisenä pöytään pistetään vähän parempaa herkkua. Pääruokaan panostetaan ja lisäksi leivotaan vaik421348Loimaan k-citymarketilla puukotus
Jonka on puukotettu Loimaan citymarketilla tänään iltapäivällä noin klo 14. Kuulin kun ambulanssi huusi kaupungilla kun421262Kunnanjohtaja haista sinä
Kyvytön johtamaan kuntaa! Täysin kyvytön. Toivottavasti Hattula saa sinut vaivoikseen. Epäpätevä, ammattitaidoton, yhtei341242Martinan ex-rakas ulkoilutti Espanjassa koiraa.
No on hyvä asia, että heillä on kuitenkin hyvät välit, vaikka eroneet jo viimme syksynä.3271216