Usein on saanut lukea, että hissan opettajia valmiistuu aivan liikaa ja että matikan opettajista on jopa pula. Mutta millainen on äikän opettajien työtilanne? Valmistun pian äikän opeksi, joten asia luonnollisesti kiinnostaa.
Ja onkohan maantieteellisiä eroja, esim. jossain päin Suomea on helpompi saada töitä kuin muualla? Entä eroja eri kouluasteiden kesken (mol.fi -sivustolla auki näyttää olevan lähinnä yläkoulun äikänopejen sijaisuuksia)?
Ja onkohan maantieteellisiä eroja, esim. jossain päin Suomea on helpompi saada töitä kuin muualla? Entä eroja eri kouluasteiden kesken (mol.fi -sivustolla auki näyttää olevan lähinnä yläkoulun äikänopejen sijaisuuksia)?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Terve!
Minun on tarkoitus valmistua äidinkielen opettajaksi keväällä. Olen tehnyt yhden lukuvuoden mittaisen määräaikaisuuden ja lyhyempiä sijaisuuksia opiskelujen aikana ja nuo sain siten, että olin yhteydessä kouluihin ja rehtoreihin. Vaikka opetusalalla on hyvin säännöstelty virkahakumenettely, niin silti tälläkin alalla suhteet vaikuttavat siinä määrin, että kannattaa opiskelujen alusta asti tehdä itsensä rehtoreille tunnetuksi ja etenkin omiin vanhoihin kouluihin kannattaa olla yhteydessä sijaisuudet mielessään.
Käsittääkseni työtilanteemme on parempi kuin monen muun aineen opettajilla ja selvästi parempi kuin historian opeilla, muttei kuitenkaan mitenkään ylimaallisen ruusuinen. Äidinkielen opettajissa on paljon vanhaa kaartia, joka jää kymmenen vuoden sisällä eläkkeelle ja virkoja varmasti aukeaa tulevaisuudessa sitä kautta. Yläasteelle tosiaan on suurempi kysyntä kuin lukioon, koska lukion virat ovat halutumpia ja niissä pysyvät virkojen haltijat tiukemmin. Ja ne virat, jotka nyt ovat auki, ovat tietysti kevätlukukauden mittaisia sijaisuuksia, loppukeväästä on enemmän virkoja ja koko lukuvuodeksi auki ja niitä voi aueta myös kesken lukuvuoden moninaisista syistä.
Maantieteellisesti ajatellen heikoimmat työllistymisnäkymät ovat yliopistokaupungeissa, esimerkiksi Oulussa ja Jyväskylässä tarjonta on ymmärrettävistä syistä niin valtava, että pitää olla kermojen kermaa ja hyvät suhteet omaava, että niistä viran saa. Pienemmillä paikkakunnilla sen sijaan nimenomaan äidinkielen opettajista, etenkin määräaikaisista, on jopa pulaa! Naisvaltaisella alalla on tietysti myös paljon äitiyslomasijaisuuksia. Eli kyllä jokainen äidinkielen opettaja työtä saa ainakin määräaikaisesti, mutta tosiaan aluksi määräaikaisesti eli ensimmäiset viisi vuotta voi joutua pätkätyökierteessä olemaan.
Tutkintoon kannattaa nykyään sisällyttää suomi toisena kielenä-opintoja, koska maahanmuuttajataustaisia S2-oppilaita on paljon ja tulevaisuudessa vielä enemmän ja sillä puolella eritoten on kysyntää. Äikkää pitää opettaa joka asteella ja aivan kaikille, joten siinä mielessä äidinkielen opettaja on kyllä haluttua tavaraa.
Kiitos vastauksestasi, siitä oli paljon hyötyä!
Opiskelen ruotsin opeksi, ja mietin äikän open työtä sivuaineeksi otettavaksi, siis 60p. kirjallisuutta ja 60p. suomen kieltä, ehkä vielä puheviestintä päälle. Tai sitten järkevämmin vain vaihdan pääaineeksi suomen kielen. Mutta olisin kiitollinen tiedoista työllisyystilanteesta, pyydän vastauksia!
Se on mennyt viime vuosina huonommaksi. Itse valmistuin 2002 enkä
ole saanut virkaa vieläkään (nyt työskentelen erityisopettajana, haaveilen
erityisopettajaopinnoista. Asun Pohjois-Pohjanmaalla). Meitä ilman virkaa
olevia äidinkieleniopettajia on pilvin pimein.
Kymmenen vuotta sitten tilanne vielä oli parempi, ja itsekin pääsin moneksi
vuodeksi tekemään äidinkielenopettajan sijaisuuksia ja tuntiopettajuuksia.
Sen jälkeen äikänopettajia on tosiaan valmistunut työpaikkoihin nähden aivan liikaa, monesta yliopistosta. Monet joutuvat pomppimaan paikkakunnalta
toiselle töiden perässä.
Lappiin kun on valmis muuttamaan, niin saa töitä. Pääkaupunkiseudun
tilannetta en osaa kommentoida, koska en sitä tarkemmin tunne. Mutta
ainakin kaikilla muilla yliopistopaikkakunnilla on työttömiä tai vain lyhyitä
sijaisuuksia tekeviä opettajia paljon.
Mutta ainahan jollakulla on ihan tajuton tuuri!
Joka tapauksessa mitä useampaa ainetta pystyy opettamaan, sitä parempi.
On niitä äidinkieli ruotsi -opettajien paikkojakin.
Esim. Pieksämäellä kai kaipaavat juuri nyt äikän opea yläkouluun sijaisuuteen. Näin yliopiston ilmoitustaululla ilmoituksen. Muutenkin on kans semmonen kuva, että kyllä äikän opella työtä riittää.
Historia on tosiaan se ala, jonka paikkoja hakee kymmeNIÄ.
Hauska tuo SinäMinän vastaus. Pieksämäelle haetaan äikän opea = äikän opettajille riittää työtä
: D
Mitenkäs biologian ja mantsan opettajat? Onko tarvetta lukioon?
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Historian opettajia valmistuu liikaa matematiikan opettajista pulaa/1135240972666
"Historian opettajien lisäksi äidinkielen ja kirjallisuuden, filosofian sekä biologian ja maantieteen opettajia koulutetaan tarpeeseen nähden liikaa."
Niin, mutta tuossa sanotaan myös, että määräaikaisuuksia ja sijaisuuksia on. Ja näinhän on nykyään kaikilla aloilla, kuka KTM tai DI saa heti valmistumisen jälkeen muuta kuin pätkätöitä, jos niitäkään?
Ei kai kukaan odota, että joku koulutus tuo nykypäivänä suoraan vakitusita työtä?