HS:
"Helsingin Kaisaniemessä vuoden 2006 lämpöhuippu meni kymmenyksellä rikki.
Auringonpaiste innosti helsinkiläiset kävelylle Kaivopuiston rantaan. Kova tuuli teki ilmasta kirpeän, muuten oli kuin keväällä.
Tiistaina iltapäivällä Helsingin Kaivopuiston rannassa riittää auringon ihailijoita.
Vesi huuhtoo lenkkipolkua ja Café Ursulan pihalla makaa kaatunut puu, mutta muuten tapaninpäivän myrskyn jäljet ovat poispyyhkäistyt.
Kova tuuli kyllä nostaa edelleen kyyneleet silmiin. Ilman sitä ilma tuntuisi vähintäänkin keväiseltä: aamulla Kaisaniemen säähavaintoasemalla mitattiin joulukuun uusi lämpöennätys. Aamun ylin lämpötila oli 9,9 astetta.
Se on aseman yli satavuotisessa mittaushistoriassa korkein joulukuun lämpötila.
Edellinen ennätys, 9,8 astetta, mitattiin joulukuun 15. päivänä vuonna 2006.
Koko tiistain huippulämpötilat varmistuvat tänään.
Tähän asti lämpimin joulukuu Helsingissä on ollut vuonna 2006. Silloin koko kuun keskilämpötila oli neljä astetta. 30 vuoden keskiarvo joulukuussa on 2,2 miinusastetta, kertoo meteorologi Henriikka Simola Ilmatieteen laitokselta.
Nyt kun lumettoman joulun poru on ohi, leuto talvi ei haittaa!"
Tänä vuonna jo huhtikuu oli poikkeuksellisen lämmin, ja kesä oli kuumin 23 vuoteen, nyt talvikin - ainakin toistaiseksi - on lämpimän puolella. Eiliset tuletkin tuntuivat pyöräillessäni niin lauhkean lempeiltä.
.
"Helsingin Kaisaniemessä vuoden 2006 lämpöhuippu meni kymmenyksellä rikki.
Auringonpaiste innosti helsinkiläiset kävelylle Kaivopuiston rantaan. Kova tuuli teki ilmasta kirpeän, muuten oli kuin keväällä.
Tiistaina iltapäivällä Helsingin Kaivopuiston rannassa riittää auringon ihailijoita.
Vesi huuhtoo lenkkipolkua ja Café Ursulan pihalla makaa kaatunut puu, mutta muuten tapaninpäivän myrskyn jäljet ovat poispyyhkäistyt.
Kova tuuli kyllä nostaa edelleen kyyneleet silmiin. Ilman sitä ilma tuntuisi vähintäänkin keväiseltä: aamulla Kaisaniemen säähavaintoasemalla mitattiin joulukuun uusi lämpöennätys. Aamun ylin lämpötila oli 9,9 astetta.
Se on aseman yli satavuotisessa mittaushistoriassa korkein joulukuun lämpötila.
Edellinen ennätys, 9,8 astetta, mitattiin joulukuun 15. päivänä vuonna 2006.
Koko tiistain huippulämpötilat varmistuvat tänään.
Tähän asti lämpimin joulukuu Helsingissä on ollut vuonna 2006. Silloin koko kuun keskilämpötila oli neljä astetta. 30 vuoden keskiarvo joulukuussa on 2,2 miinusastetta, kertoo meteorologi Henriikka Simola Ilmatieteen laitokselta.
Nyt kun lumettoman joulun poru on ohi, leuto talvi ei haittaa!"
Tänä vuonna jo huhtikuu oli poikkeuksellisen lämmin, ja kesä oli kuumin 23 vuoteen, nyt talvikin - ainakin toistaiseksi - on lämpimän puolella. Eiliset tuletkin tuntuivat pyöräillessäni niin lauhkean lempeiltä.
.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Lämpimät tuulet tuntuvat niin keväisiltä minustakin.
Mullekin tulee Hesari. Hesarin voi myös lukea myös netissä.
Niin oikeassa olet, jokainen tämän ikäinen haluaa valita lukemisensa.
Ihmettelen tuota jatkuvaa tarjontaa ??
minusta nämä asiapitoiset alustukset jostain kiinnostavasta aiheesta. Mutta riidanhaluista ne eivät tyydytä tietenkään. Voin mainita pari nikkiä, jotka tuossa kirjoittivat, tunnistin oitis.
Tai vain se toinen heistä lirjoitti nuo kaksi viestiä.
Kiitokseni Ylläpidolle 'Tapiolan uurnalehto'-ketjun poistosta, pyysin sitä aamupäivällä.
Tuolle edelliselle sanon, että nuo siteeraamani HS:n kohdat ovat kyllä DIGIlehdestä, jonka lukuoikeudet Hesari ystävällisesti antoi minulle joulukuussa ilmaiseksi.
Kiitos siitä Hesarille!
Voihan täälläkin valita, minkä viestin avaa. Jospa laittaisit jonkin vakionikin itsellesi, niin osaisin olla avaamatta viestejäsi.
http://www.youtube.com/watch?v=4hKngR7hJDs
toi minulle mieleeni tuon laulun, ja sehän sopii nyt myrskyn jälkeen.
olihan se talvi sekin (katkelma)
Ensimmäiset pilkkijtät. Kauan se otti, ennenkuin siihen miehen kestävä jää muodostui.
Meren lahti, joskus jo joulukuun alussa siihen avantoja ovat kairanneet, tänä talvena jo helmikuu ja nyt vasta.
Rannassa sementtinen rinnerakelma, ettei irtomaa valuisi veden mukana pilaamaan hiekkapohjaista uimarantaa. Seinämän kyljessä jääkerros, yli puoli metriä lumen ylä-
puolella. Niin korkealla vesi jäätyessään. Sitten veden laskeutuessa jää murtunut lohkareiksi, kannen palaset pudonneet veteen. Jää siinä sementtimuurin vieressä
jähmettynyt panssarivaunuesteitä muistuttaviksi rykelmiksi.
Vieläkin korkeammalle on vesi noussut, rannalla grilli-katoksen pohjalla jääpeite kertoo myrskylaineiden vierailleen täällä tuulen riepotellessa Suomenlahden rantoja. Silloin asuntojen kellarikerroksia suojattiin hiekka-säkeillä, pelastuslaitoksen miehet pumppuineen kaikkein vaikeimilla paikoilla ja alavilta paikoitusalueilta autoja siirrettiin vesimassojen ulottumattomiin.
Mutta outo se talvi muuallakin. Hiihtokeskusten henkilö- kunnan painajaisuni on muuttunut todellisuudeksi. Jossain muualla musta maa ja vesisade voivat olla myyntivaltteja,
näissä keskuksissa katastrofi.
Sahalaitoksen pullonkaulaksi muodostuu teiden kanto-
kyky. Raskaita tukkilasteja kuljettavat rekat eivät selviä upottavilla teillä tai teiden jälkikorjauskustannukset niel-
evät kuljetusten kannattavuuden. Lomautusuhka on todellinen.
Saimaalla yksinäinen norppa etsii epätoivoisesti paikkaa vielä syntymättömän kuutinensikodiksi. Luminen ranta-
penger on elinehto, ei toivekohde ja jossain vesisateen
kastelema karhu herää talviunesta. Luonnon tasapaino on järkkynyt.
Tammikuun uutinen: voikukka kukkii, puutarhojen kevät-
kukat työntävät vihreää vartta,myyrät hakeutuvat raken-
nusten alle veden tunkeutuessa pelloille urakoituihin käytäviin.
joitat niin hyvin, että sinun kannattaisi tarjota niitä julkaistavaksi.
Olen pitänyt niistä tosi paljon!
:)
Hän on vallaton ville...;)
Minäkin olen pitänyt jo vuosikausia...
- Lämpimiä tuulahduksia kuin keväällä, - kyllä kaikki taas iloksi muuttuu! Vain muutama kuukausi, - valoa päin menemme!
Kiitokseni Ylläpidolle pyytämistäni Minä-profiilin poistoista!
Ekö tämä olekaan 70plus palsta, vaan ylläpidon ??
Kertakaikkiaan fiiniä.
Eräs kirjoittaja oli tiukasti Eniron asialla. Eilen hen menosi, että palstan hörhöt pilaavat tämänkin 70 palstan.
Kukaan ei kysynyt ketä hen tarkoitta hörhöillä. Eniro vastaa ainakin 118 numerotiedusteluihin, ettei se ihan nakkikiska kait sitten lie?
Oli mielenkiintoista kuulla noista lämpöennätyksistä!
Lämpö olisi mukavaa,kunhan myrskyt pysyisivät poissa!
sinä kirjoitat aina niin myönteisesti ja ilahduttavasti.
Palstan hyvä henki antaa voimia kaikille lukijoille näinä Suomen pimeinä kuukausina.
:)
Murteiden tutkija ei hyväksynyt kielen rappiota
Johtaja, emeritusprofessori Tuomo Tuomi
1929–2011
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (Kotus) ensimmäinen johtaja, emeritusprofessori Tuomo Tuomi kuoli Terhokodissa 24. marraskuuta 82-vuotiaana. Hän oli syntynyt 26. lokakuuta 1929 Kouvolassa, mutta vietti suurimman osan nuoruudestaan Seinäjoella, minkä vuoksi pohjalaisuus ja körttiläisyys olivat lähellä hänen mielenmaisemaansa.
Siirryttyään Helsinkiin opiskelemaan hän oli aktiivinen eteläpohjalaisen osakunnan ja pohjalaisen valtuuskunnan luottamustehtävissä ja viime vuosinaan myös osakunnan senioreissa.
Kotus perustettiin 1976, ja sen suojiin koottiin monta kansallisesti keskeistä instituutiota. Yksi näistä oli Sanakirjasäätiö, jonka johtajana Tuomi toimi 1966–76. Tuomi oli Kotuksen johtaja sen perustamisesta vuoteen 1994 asti, ja hänen mielestään johtajan tuli osallistua myös käytännön tutkimustyöhön.
Tuomi oli Suomen murteiden sanakirjan neljän ensimmäisen niteen päätoimittaja ja antoi tälle pitkään keruutyöhön pohjautuvalle suurteokselle tiukan ja analyyttisen muodon. Suomen murteiden sanakirja on perusteellinen suomen sanaston kuvaus.
Tuomi laati Suomen kielen käänteissanakirjan (1972), kun ATK:n käyttäminen tuli mahdolliseksi tällaisten korpusten työstämisessä.
Hänen keskeisin tutkimuskohteensa olivat kuitenkin suomen murteet, erityisesti niiden sanasto. Hän pystyi usein pelkän sukunimen tai puheenparren perusteella määrittämään uuden keskustelukumppanin kotiseudun, mikä herätti kunnioittavaa hämmennystä.
Viron valtio myönsi Tuomelle Maarjamaan ristin ansioista virolaisten suhteiden kehittämisessä. Suomessa hänet on puolestaan palkittu Suomen Leijonan komentajamerkillä. Hän oli sekä Joensuun että Turun yliopiston kunniatohtori.
Tieteen lisäksi työtä riitti monella taholla: Tuomi oli pitkään Suomen Kulttuurirahastossa, ensin hallituksen, sitten hallintoneuvoston jäsenenä. Virittäjän päätoimittaja hän oli 1971–79 ja Kielipostin päätoimittajana 1986–93. Tahti ei hidastunut eläkkeelläkään.
Tässä vain osa Tuomo Tuomen ansioista kertovasta artikkelista.
Niin, tuo Hesarin sitaatti on siltä puolelta, joka ei ole avoin, siksi toin sen tänne.
Eiks' ole ollut keväinen tuntu ilmassa tänään?
Oli todella kuin kevään ensi toive aamun väreissä:) Tuohon kieliasiaan mennäkseni mietin noita uusia muotisanoja, joista oli palstallakin kysely.
Nyt on englanninkielestä pesiytynyt suomennoksia kieleemme, jossa toki on vielä ruotsin vaikutustakin, jopa kaukaa menneisyydestä venäjänkielen vaikutusta.
Näin on aina, joskaan ne eivät ikäluokkamme valtaosalle ehkä ole merkityksellisiä, mutta kuuluvat tähän päivään!
Ihan hiljattain lähes haltioiduin oman kielemme kauneudesta:
*päilyy järvet ja kukkii haat* ihanaa ja puhdasta kieltä.
Sitähän ei voi mikään korvata !
oli tämä päivä tosiaankin, ilo lymyilee meissä sisällämme kuin kevät puiden silmuissa odottaen vain sitä päivää,
jolloin valo ja lämpö tekevät sen todeksi!
:)
nun kiinnostukseni kohteita olleet aina Muistatteko "Ihmisen ääni"-sarjan? Luin sen kokonaan.
Hesarin nettilehdestä luin Tuomo Tuomen muistokirjoitiuksen ja haluaisin tietää mikä on EI AVOIN OSASTO lehdessä?
Joskus poistot toimii, joskus taas ei.