Kun täällä harva se päivä kysellään elko-ongelmista ja väärää tietoakin esitetetään nykyisten elko-ongelmien syistä.
Mittasin ajankuluksi vanhan AT-emolevyn (Asus P5A-B) elkot. Emolevy on valmistettu viime vuosituhannen lopussa, ilmeisesti 1997 paikkeilla. Irrotin ja mittasin emolevyn kaikki elkot (1000uF/6,3V)
Kaikissa elkoissa ESR oli 0,02 - 0,03Ω ja kapasitanssi oli oikein. Mittasin vielä vuotovirrankin 6V jännitteellä. Sekin oli erittäin pieni. (Emo on ollut käytössä ihan viime päiviin asti.)
Eli esim. vanhasta emolevystä löytyy täysin kunnossa olevia, uudenveroisia elkoja. Kun vastaavasti uudemmissa emolevyissä, virtalähteissä, digibokseissa, yms. elkot rikkoontuvat 0,5 - 2 vuoden käytön jälkeen.
Syy huonoihin elkoihin on lähi-idässä halvalla ja ammattitaidottomasti tehdyt elkot, joita laitevalmistajat ostavat ahneuksissaan ja ylenmääräisessä voitontavoittelussaan.
Noista nykyelkojen ongelmista voi lukea esim. hakutuloksesta:
http://www.google.fi/#hl=fi&sugexp=pfwe&cp=8&gs_id=r&xhr=t&q=Bad Caps&pf=p&sclient=psy-ab&source=hp&pbx=1&oq=Bad Caps&aq=0&aqi=g1g-s1&aql=f&gs_sm=&gs_upl=&bav=on.2,or.r_gc.r_pw.,cf.osb&fp=b92daeb1c70d6e69&biw=1120&bih=581
Mittasin ajankuluksi vanhan AT-emolevyn (Asus P5A-B) elkot. Emolevy on valmistettu viime vuosituhannen lopussa, ilmeisesti 1997 paikkeilla. Irrotin ja mittasin emolevyn kaikki elkot (1000uF/6,3V)
Kaikissa elkoissa ESR oli 0,02 - 0,03Ω ja kapasitanssi oli oikein. Mittasin vielä vuotovirrankin 6V jännitteellä. Sekin oli erittäin pieni. (Emo on ollut käytössä ihan viime päiviin asti.)
Eli esim. vanhasta emolevystä löytyy täysin kunnossa olevia, uudenveroisia elkoja. Kun vastaavasti uudemmissa emolevyissä, virtalähteissä, digibokseissa, yms. elkot rikkoontuvat 0,5 - 2 vuoden käytön jälkeen.
Syy huonoihin elkoihin on lähi-idässä halvalla ja ammattitaidottomasti tehdyt elkot, joita laitevalmistajat ostavat ahneuksissaan ja ylenmääräisessä voitontavoittelussaan.
Noista nykyelkojen ongelmista voi lukea esim. hakutuloksesta:
http://www.google.fi/#hl=fi&sugexp=pfwe&cp=8&gs_id=r&xhr=t&q=Bad Caps&pf=p&sclient=psy-ab&source=hp&pbx=1&oq=Bad Caps&aq=0&aqi=g1g-s1&aql=f&gs_sm=&gs_upl=&bav=on.2,or.r_gc.r_pw.,cf.osb&fp=b92daeb1c70d6e69&biw=1120&bih=581
Vastaukset 19
Vanhimmat
Siis laitevalmistajat mitoittaa nykyään konkat päin p..settä korteilla, sillä ne saa ne kuoleen. Kyllä konkat kestää, jos ne mitoitetaan oikein...
Ei ole kysymys mitoituksesta (kapasitanssista, jännitekestosta, jne), vaan surkeasta laadusta.
Tuo on niitä harhaluuloja, että jos vaihdan isompijännitteisen tilalle, niin sitten kestää. Itseasiassa elko kestää parhaiten lähellä nimellisjännitettä, koska jännite pitää yllä eristävää alumiinioksidikerrosta.
Englanninkielisillä sivuilla puhutaan myös siitä, että kiinalaiset tehtaat käyttävät jotain varastettua elektrolyyttireseptiä, josta puuttuu joku tärkeä ainesosa.
Onhan laatuelkoja vieläkin saatavana, mutta ne maksaa hieman enemmän.
"Ei ole kysymys mitoituksesta (kapasitanssista, jännitekestosta, jne), vaan surkeasta laadusta. "
Jaa, mitä on itse korjannut laitteita, niin aika selkeä alimitoitus on nykyään elkojen suhteen monessa laitteessa. Lisäksi kustannuspaineet ovat ajaneet käyttämään halvempia konkkia, lyhyemmällä eliniällä.
Kyllä mielestäni ihan selkeä mitoitusvirhe, onnistuu se huonommillakin elkoilla, kunhan mitoitus tehdään oikein.
Kerropa nyt minullekin, miten sinä "mitoitat" huonolaatuiset elkot siten, että ne kestää? Isompi kapasitanssi, suurempi jännitekesto, vai mitä muuta?
Neljäkymmentävuotisen elektroniikkaurani aikana olen oppinut vaihtamaan täsmälleen jännitteeltään, kapasisitanssiltaan ja käyttötarkoitukseltaan samankokoiset tilalle. Käytän tietysti laatuosia, enkä niitä kiinalaisia, jotka lämpenevät, pullistelevat ja vuotavat jo puolen vuoden käytön jälkeen. Vaihdon jälkeen kestävät "isältä pojalle" tai ainakin kohtuullisen eliniän.
Ei vaikuta kovin ammattitaitoiselta touhulta, jos vaihdat alkuperäisten tilalle erikokoisia elkoja kapasitanssiltaan tai jännitekestoltaan. Huoltohenkilöltä tuo olisi virhe, joka saattaisi jopa viedä vastuuseen vaikkapa laitteen sytyttämästä tulipalosta.
Sitäpaitsi ei ole tarvetta tai järkeä huoltomiehen ruveta "mitoittamaan" laitteen osia uudelleen. Kysymys kun ei ole alkuperäisten osien väärinmitoituksesta, vaan yksinkertaisesti siitä, että tehdas on maksimoinut voittonsa käyttämällä kiinalaisia erittäin huonolaatuisia (ja halpoja) entry-level elkoja.
Kuule noita "bad cap" konkkia ei ole käytetty enää vähään aikaan, koska tuo huijarivalmistaja jäi kiinni. Emolevyvalmistajatkin olivat yllättävän hanakoita estämään moiset tapahtumat jatkossa, koska silloiset emot hajosivatkin jo takuuaikana, eli valmistajat joutuivat ne korvaamaan. Nykyisin mitoitus halvoissa emoissa 2-3v syklille.
Kyllä nykyäänkin saa hyviä komponentteja, jos vain maksaa tarpeeksi. Halvalla saa sitten sitä B-luokan laatua. Ja hyvänkin komponentin elinikä lyhenee dramaattisesti jos annetaan lämpötilan nousta liian suureksi.
Tosiaan aikanaan esim. Pentium Pro -emolevyissä oli kunnolla sitä suotoa. Eivät ne prossut kuitenkaan hörpänneet luultavasti kymmentä ampeeria enempää sillä n. 3,3 voltin käyttöjänöllään.
AMD:n K6 -kiukaat lukuunottamatta lineaariregulointi onnistui helposti P-MMX -prossuillekin.
Sitten tuli se paha ja ilkeä kehitys ja tietokoneiden emolevyille tuli lopultakin oikeat Vcorepowerit. Amd tietenkin räpiköi roskalaatikoihin suunnattujen kookkos-joulukuusiensa kanssa, kera antiikkisen alustan, unohdettakoon ne. P-II teki nahkanvaihdon (vcore 2,8V -> 2,0V), jolloin corejänön syötöltä alettiin kysellä jotain. Hyvin pitkään ei ajassa tarvitse tulla tulevaisuuteen päin, kun ensimmäiset pommielektrolyytillä kasatut elkot syntyvät. Siitä lähtien on surkeita elkoja riittänyt.
Elkot kuluu ihan samaan tapaan kuin auton renkaat. Lisäksi niiden kulutuskestävyydessä on eroja kuten renkaissa. Paremmat elkot kestää 105 astetta/4000h, toiset kestää vain 85astetta/2000h. Ero on hillitön, kun ottaa huomioon että 10 asteen lämpötilanousu puolittaa elkon eliniän. Esimerkkitapauksessa 105 asteinen elko kestää 16000h 85 asteessa!
Ei kinuskit lämpösuunnittelua osaa, sen pitää olla halpaa vain.
Ne nyt vaan haluaa myydä uusia tuotteita.
Paskinta tässä kehityksessä on se, että rahallakaan ei nykyään välttämättä saa muuta kuin samat paskat paremmin brändätyssä paketissa.
Tosiaan, otin eilen 37":n LG:n käsittelyyn, kun ei se enää suostunut käynnistymään ja ennenkin sai odottaa puoli tuntia ennen kuin kuva tuli. Pari lyyttiä 3300uF 10 olivat pullistuneet yläpäästään, kun ruskeita olivat. Löysin X-boksin romusta tilalle vastaavat 105-asteiset ja heti alkoi pelittää. nämä X-boksin konkat olivat kuitenkin ympärysmitaltaan puolta paksumpia, vaikka sähköiset arvot plivat samat. Eli jostain on nyt säästetty laadun kustannuksella.
Tuo on valitettavan totta, ja pätee lähes laitteeseen kuin laitteeseen. Tuplahinnalla saa EHKÄ vähän kauemmin kestävän laitteen, mutta minkäpäs teet, pakkohan valmistajien on myydä laitteita jotta saisivat voittoa. Ja mites myyt laitteita jos ne kestävät ikuisuuden? No käyttämällä B-luokan osia ja suunnittelemalla tarkoituksella laite lyhytikäiseksi.
Tähän sopinee muuten tarina Krokseista(niistä sandaalin tapaisista muovikengistä, kaikkihan ne tietävät). Aidot Kroksithan kestävät vaikka kuinka kauan, mikä onkin ajanut valmistajan konkurssin partaalle(ainakin muutama vuosi sitten), koska kukaan ei osta enää uusia kun vanhat ovat ehjät eivätkä hajoa millään.
Eli tämän kohtalon välttääkseen valmistajien on pakko suunnitella laitteet tarkoituksella suht' lyhytikäisiksi. Kalliimmat laitteet voivat olla vähän kestävämpiä, koska valmistaja saa kalliimmalla hinnalla ja pitemmällä ostovälillä saman katteen kuin halvasta ja lyhyen vaihtovälin tavarasta.
Luokattoman surkeat elkot eivät varmaankaan tuota valmistajalle juuri mitään, koska käytännössä joka yksilö käy takuukorjauksessa vähintään kerran. Mutta takuu taitaa olla yksi niitä pohjolan ihmeellisyyksiä, ei kai moista käytäntöä enemmälti maailmalla tunneta. Virhevastuusta puhumattakaan.
Käsittääkseni suuri osa entisaikojen laitteiden valmistajista on edelleenkin olemassa, vaikka laatuakin ovat saattaneet mennä jossain välissä tekemään. Enkä ihmettelisi, jos esim. H/K pikkuhiljaa katoaisi, kun roskaa ovat tasaiseen viime ajat suoltaneet. Jossain vaiheessa kuluttaja kuitenkin kyrpiytyy, kun tajuaa ostaneensa sontaa ja kalliilla. Joskus nauratti Lexiconin powerikortti, laatuelkoa oli, mutta suunnittelu muutoin täysin perslävestä.
Niinpä, ennen olivat väritv:t laadukkaampia ja kestivät jopa 20 vuotta. Nyt uudet enää hädin tuskin kolmea vuotta. Tosin näkeehän sen painostakin. Kunnon toosat painoivat n. 60 kiloa, mutta nykyiset rimpulat ovat niin muovisia, että tuulikin meinaa viedä.
Totta joka sana, mutta:
Telkkarit olivat ennen suhteellisesti huomattavasti kalliimpiakin. Ei wanhaa kuvaputkea voikaan verrata mihinkään nykyiseen tarjouslaarin 300 euron halpikseen, vaan vertaus pitää tehdä suhteellisesti yhtä kalliiseen littuun. Alkaapa sitten löytyäkin jo vähän kestävyyttä.
Lisäksi tottakai rungon piti olla putkitelkkarissa kestävä, jotta kestäisi edes toimituksen aikaiset kolistelut särkymättä. Littunäytöthän eivät enää tietyn rajan jälkeen hyödy kestävämmästä koteloinnista, paneeli kun menee rikki jokatapaukseesa pudotessaan lattialle tai saadessaan iskun. Ja se nyt vaan on seikka mille ei oikein voi mitään.
Jos haikailette wanhoja hyviä aikoja, niin ostakaa jostain kuvaputki ja päälle VHS-videot sekä C-kasettisoitin vielä autoon.
Kestihän mm. ipad vapaan pudotuksen 30km:sta kivikkoon?
http://www.digitoday.fi/viihde/2012/01/06/mainostemppu-ipad-kesti-huiman-pudotuksen-maahan/201220468/66
Tilanne on mennyt siihen, ettei oikeastaan kannata ostaa mitään, koska nopea hajoaminen on kuitenkin edessä.
Ostin Samsungin printterin, mustavalko-laser, jolla olen tulostanut hyvin vähän, vaikka laitteella on ikää 2,5 vuotta. Edes yhtä 500:n paperinippua en ole tulostanut, mutta tulostusjäljessä on epätasaisuuksia jo, ollut jo hyvän aikaa.
Laite on suojattu pölyltä mittojen mukaan valmistetulla kangassuojukella, enkä unohda käyttää sitä.
Eihän tästä tule yhtään mitään, ettei millään laiteella tee mitään, stana! Ei ainakaan mulla ole varaa ostaa satasilla jotain vain kantaakseni sen seuraavana vuonna rikkinäisenä pois! Keljuttaa aivan älyttömästi.
Kyllä tuo kehitys niin valitettavan totta on, olen nähnyt sen aitiopaikalta yli kahden vuosikymmenen aikana. Kun ennen keskimääräiselle vikataajuudelle (MTBF) asetettiin tavoiteeksi 5-6 vuotta, nyt se on 3 vuotta jos sitäkään. Pahinta on, että Kiinalaiset ei tunne edes koko käsitettä, eikä miten se varmennetaan.
Neuvoni onkin, että ostakaa vain Euroopassa kehitettyjä tuotteita (vaikka valmistusmaa olisikin Kiina), niiltä voi vielä jonkinlaista laatua odottaa.
Tuohon laser-printteriongelma saattaa johtua paakuuntuneesta värijauheesta (kosteusvaihtelut), kokeile varovasti heilutella värijauhekasettia.
Olen heilutellut värijauhetta montakin kertaa, muttei sillä tunnu olevan vaikutusta.
Mistä tietää, missä laite on suunniteltu, ellei sitä erikseen mainita tuotetiedoissa?
Tämä kiinaskeidan vyöry johtaa vielä pahoihin ongelmiin, ja varmasti monellakin eri tavalla. Ei voi olla terve ilmiö, että pian kaikki maailman maat teettää kaiken Kiinassa, jossa ei laadun käsitettä edes tunneta. Riittää, että laite päälle päin muistuttaa sitä, mitä oltiin valmistamassa.
Kiinalaiset elektrolyytit ovat todellinen ongelma. Mikään laite ei voi täyttää minkäänlaisia luotettavuusvaatimuksia tai -odotuksia, missä on kiinaelkoja sisällä. En luota Kiinassa valmistettuihin elektroniikan komponentteihin yhtään, en vähääkään.
Ostin vuonna 1991 Technicsin vahvistimen SU-VX 700, jonka möin pois 10 vuotta sitten. Sattumalta tiedän, että laite toimii yhä. Ei rikkinäisiä elkoja!
Ostin vuonna 2006 Hypexin subbarivahvistinmodulin. Siitä on nyt vuosi, kun huomasin toisen kahdesta suuresta suotoelkosta (10 000µF) pullistuneen. Laite ei ole päällä kaiken aikaa, ja se on tuuletetussa kotelossa. Valmistaja ei edes ohjeista käyttämään ilmanvaihtoa, mutta rakensin sen silti, vieläpä 80mm laitetuulettimen kanssa. Laitetta ei koskaan rääkätä, eli soiteta lujaa, vaikka pitäähän sen sekin kestää. D-luokan pääte ei juuri kuumene. Konkan päällä lukee "YAGEO". Se lienee merkki. Kokemuksia näistä konkista kellään?
Miten suotoelko voi pullistua neljässä vuodessa, vaikka ilmankierto on loistava ja kuormitus on vähäistä?
Onkohan se nyt sitten varmasti pullea? Noiden snap-in -elkojen usein omaava suojamuovi kun voi olla "pullollaan", vaikka itse elkon kannu ei olisi pullistunut.
D-luokan vahvari toki rankaisee suotoa monellakin tavalla. Yksi niistä on "pumppausefekti", eli riittävän matalalla taajuudella saa linjat käymään hetkellisesti varsin korkeissa jännitteissä, jos suoto on alimitoitettu.
Asiantuntijat tietävät, että kondensaattorin pitää olla syöksyvirtatestattu. Entisaikaanhan esim. tantaalikondensaattoreita syttyi liekkiin syöksyvirran aikana ja valmistajat kehottivat käyttämäänkin sarjavastusta.