Joulu meni kirjoja lukiessa. Kirjastossakin piti käydä, mutta se sitten jäi. Onneksi noita lukemattomia on vaikka kuinka paljon. Ihan ikiomia.
Piti rekkautua uudestaan vähän erilaisella viivalla, koska unohdin entisen nikkini salasanan. Vanhuus ei tule yksinään.
Nyt lähetin ystävälleni kirjamessuilta ostamani Khaled Hosseinin kirjan Tuhat loistavaa aurinkoa. Toivottavasti hän näkee lukea sitä, se kun on pokkari ja teksti on aika pientä pränttiä. No, ehkäpä lähetän seuraavaksi suurennuslasin, jos ei lukemisesta muuten tule mitään.
Piti rekkautua uudestaan vähän erilaisella viivalla, koska unohdin entisen nikkini salasanan. Vanhuus ei tule yksinään.
Nyt lähetin ystävälleni kirjamessuilta ostamani Khaled Hosseinin kirjan Tuhat loistavaa aurinkoa. Toivottavasti hän näkee lukea sitä, se kun on pokkari ja teksti on aika pientä pränttiä. No, ehkäpä lähetän seuraavaksi suurennuslasin, jos ei lukemisesta muuten tule mitään.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Oletteko kukaan perehtynyt Äänikirjoihin?
Areenalla on myös omansa http://areena.yle.fi/teemat/518
Lainasin kerran kirjastosta Sinuhe Egyptiläisen sitä oli monta CD-levyä olivat rikki ei kuulunut kun sieltä täältä palautin ja olin hyvin pahoillani... Olin suunnitellut kuuntelevani ikävissä siivous kohteissa..
En ole äänikirjoihin tutustunut. Ostan aina vaan vähän vahvempia silmälaseja. Semmoisia halpiksia Tiimarista tai mistä milloinkin.
On se vaan kumma juttu, että ei saa sen vertaa aikaseksi, että lukisi Sinuhe egyptiläisen, jonka jo parikymmentä vuotta sitten ostin eräältä naiselta. Kaksi tiiliskiven paksuista kirjaa, mutta en ole kymmentä sivua enempää jaksanut.
Kun joku vuosi sitten aloitin Olavi Paavolaisen kirjaa Kolmannen valtakunnan vieraana, niin luin sen kerralla yhtenä viikonlopun yönä.
Minä luin eka kerran Sinuhen jo kymmenvuotiaana.
Pari kertaa sen jälkeenkin.
Joskus aikoinaan koulun rehtori sitä aina kehui. Hän opetti meille historiaa ja suomen kieltä. Pitäisiköhän se ottaa oikein urakaksi ja lukea vaikka väkisin loppuun. Kaptah oli hänen suosikkinsa.
Ehkä huomenna alan luku-urakan.
Tiedä miksi, mutta aina kirjaa muistelessani tulee mieleen Sinuhen aika basamointilaitoksessa, työntekijänä.
Minä suosittelen äänikirjoja, tuo Tuhat loistavaa aurinkoa on myös saatavissa cd-levyinä, kuuntelin sen työmatkoilla. Mulla tahtoo kans näkö olla jo sitä luokkaa että tavin aika vahvat lasit ja silloin on toi kuunteleminen erinomainen vaihtoehto. Sängyssä kun menee nukkumaan, iltapäiväsiestalla, autossa....aina joku kiva kirja menossa.
Pitäisi varmaan tutustua niihin, mutta jollain tapaa haluan itsen nähdä tekstin. Ja jos ei muista kuka siinä taas oikein ión kuka, niin kirjasta on helppo selata taaksepäin.
Piirretyissä harmitti viime vuonna, kun tuli se mainio Robin Hood ja se oli äänitetty suomeksi. Alkuperäisen näin vuosia sitten ja siinä oli tekstitys. Juuri ne alkuperäiset äänet olivat mainioita, paljon parempia kuin suomenkieliset dubbaukset.
Kaikissa cd-soittimissa on nappi mistä voi siirtyä taaksepäin jos sattui nukahtamaan kesken lukemisen....erittäin rentouttavaa iltalukemista.
Hyvää päivää the.-man, kevät keikkuen tulee, en isommin lue kirjoja, kirjottelen itse pöytälaatikoon runoja, niitä on jotain tuhat tai joatin, yleensä kirjojen lukijat ei piittaa meistä jotka emme siihen ole paneutuneet, nuoruudessa luin joitaki kirjoja, mutta suuri perhe ja työ vei kaiken aikani, en enehtiny koskaan enään paneutua kirjoihin, puoliso kyllä keskittyi sitäki tiiviimmin kirjoihin, eipä hänellä aikaa sitten muuhun ollukkaan kui työssäkäyntiin jakirjojen lukemiseen, nooooh elämä mennä porskutti omaa reittiään, puoliso on pois sairastui, yksin olen elämääni eksyny, ku löytäisi tien vielä ihmisten ilmoille olisin onnellinen.
"elämään eksyny"
Olen ollut lapsesta asti kova lukemaan. Alussa sellaisia seikkailukirjoja ja sitten sen laajeni niin runoihin, dekkareihin, tietokirjoihin kuin politiikkaankin.
On ollut tietysti aikoja, jolloin en ole ehtinyt lukemaan, mutta aika ajoin ne sitten vaan taas vievät mennessään.
Olen minäkin toisinaan ollut yksinäinen. Ei se ole kiva olotila. Nykyään tietenkin netti auttaa, jos on juttuseuraa vailla.
Kyllä minä välitän ihmisistä, enkä ollenkaan aliarvioi niitä, jotka eivät syystä tai toisesta lue. Ei se lukeminen maailman tärkein asia ole, mutta kiva lisä kuitenkin.
Soitin juuri eräälle antikanpitäjälle ja yllätyksekseni häneltä löytyi kirja, jonka jo maksoinkin nettipankissa. Hän sen sitten antaa ystävälleni, kun tämä menee seuraavaksi siellä käymään.
"the.-man"
Minäkin tein tylsän aloituksen, Karhujen talviunista.
Monta aloitusta/kommenttia olen tehnyt myös Teostolle, he kun kieltävät äänikirjojen kopioinnin mutta eivät takaa alkuperäisäänitteiden laatua.
Ja kirjastontädit eivät tajua kuin nahistuneen pahvin ja paperin päälle.
George Sand ja Han Syuin ovat sinulle hyvää lukemista.
Opit varomaan tai varoittamaan lapsenlapsiasi, poikapuolisia.
Tota siis, Rakkauden sävel ja Päivien kimallus
H.
Minä puolestani olen lukenut sinulta enemmän tylsiä vastauksia kuin hyviä aloituksia.
Ehkä avaan niin harvoin kumpiakaan, että otos on liian pieni, noin tutkimusmielessä.
"Señor hunksz"
Edellinen oli tarkoitettu sinulle, joka ajattelet kulkevasi viisasten kivi taskussa.
Joudun taas käymään Antikvariaatissa, kun siellä on kuulemma taas joku kirja odottamassa, kiitos.
Pääsenpähän juttelemaan kasvotusten partaisen miehen kanssa, toiset ne joutuu puhelimeen tyytymään.
Ja minulla on suurennuslasi, led-valolla varustettu.
Eikö olekin kivaa miettiä etukäteen, että mitäpä minua siellä odottaa. Se saattaa ola Marxin Pääoma, Raamattu, runokirja tai dekkari. No, ethän sinä sitä voi tietää ennen kuin menet sinne. Voi se olla myös kirja Miten teen porkkanoista ruokaa. Tai perunoista.
* * *
Kiva on miettiä ja mielellänihän minä siellä käyn, on hän niin mukava mies.
Ei sentään keittokirja, eihän ole, runokirja olis parempi.
Posti toi kirjalähetyksen, kiitos siitä, en tarvitse suurennuslasia.
Kas vaan. Itella on nopea, ihan turhaan sitä haukutaan:)
Anceli
Joko olet käynyt antikassa? En ihmettele vaikka et olisi käynytkään, jos teillä siellä on samanlainen ilma kuin täällä. Vettä nimittäin ropsuu.
* * *
Mitä sinä oikein hätäilet, kohta minuu alkaa kiinnostaa mikä siellä odottaa, vasta eilen asiaa kyselit.
Menen maanantaina, älä enää kysele!
Keitän papusoppaa, ulkona sataa, katsoin illalla sen elokuvan, oli hyvä, vaikka alkoi myöhässä jonkun ajankohtaisohjelman takia ja pääsin nukkumaan vasta aamuyöllä. Ja pesen taas pyykkiä.
Siinä selityksiä ja vastauksia, loput kirjeessä. :-)
Mitäkö kyselen? Ihan samalla tavalla kun lapsena, kun oli hakenut ennen joulua vintiltä jotain tavaroita ja niitä sitten laitteli pakettiin ja kirjoitti ÄITILLE ja sitten odotti että hymy tulisi huulille.
Pyykkiä ei tarvitse pestä kovin usein kun ei käy missään. Sen kun olla möllöttelee täällä kotona. Vanhat prehjut päällä, eikä kukaan tule nuuhkimaan, että haiseeko ne vai ei.
Juttelin tänään erään tuttavani kanssa kaksi tuntia (vähintään) puhelimessa. Saatiin me kaikki haukuttua ja maailma parannettua, mutta nyt on käsi kipeä. Sain minä siihenensin joo ja niin välillä sanottua, mutta sitten aloin puhumaan päälle ja kuuntelihan se. Mielenkiintoista miten juttu luiskahti ateismista puusepän töihin. Tai nettikiusaajista islamiin.
* * *
Utelias keltainen. :)
Minäkin oli äsken puhelimessa peräti tunnin ja viis minuuttia.
Ei tullut mikään paikka kipeäksi. :)
Joudun kuulemma ostamaan hänelle uuden akun, kun höpötän niin pitkään.
Enhän minäkään käy juuri missään ja siitä huolimatta pitää pestä pyykkiä, eräs järjestää hommia.
Meillä on niin paljon vanhoja vaatteita, että aina löytyy joku riepu päälle laitettavaksi. On meillä pesukonekin, mutta mieluummin käyn pesutuvassa, se kun ei maksa mitään. Tai on se tietysti vuokrassa, mutta erikseen ei tarvitse maksaa.
Nyt kun tähän väsäis jonkun riimin, hmm.
Eilisillä tuijottelin
valonarkaa nurkkaa
Hiilisillä huiputtelin
kuka täällä kurkkaa?
Joku siellä katsoelee
unissako oisi
Joko aamun valjetessa
unen mulle soisi
* * *
Minulla ei olekaan muita kuin vanhoja vaatteita.
Ja uusi pesukone. Ja paljon pestävää.
Hämärän hyssyä
tekisi mieleni
kaunista myssyä
kutoa pienelle tulevalle
mutta ei ole lankaa,
koukkua, puikkoja
enkä mie mittään näekään,
taidan hörpätä
mukillisen glögiä,
se ei nouse edes päähän.
Miulla ei ees sahti nouse päähän
nii mittee se pittäis touhuta tässä
Kirjoja lukasen
ja sehän se riittää
tässä elämässä
- Sori. Aika tyhmä, mutta tyhmähän minä olenkin.
Hyvää päivää the -man, tai iltahan jo on...
Minulla oli myös tarkoitus keskittyä lukemiseen joulunpyhinä vaan vähiin jäi.
Sähkökatkot haittasivat: aattoiltana kaksi tuntia ja tapaninpäivänä neljä tuntia.
Palstalaisen suositteleman kirjan "Edelleen Alice" sain kyllä luetuksi.
Kuten olen aikaisemminkin todennut, minun kiinnostukseni kohde on aina ollut ihmismieli ja sitähän tuokin kirja käsitteli, sen muuttumista Alzheimer-sairauden eri vaiheissa.
Joulupukki toi myös mielenkiintoisia kirjoja: Hannu Mäkelän: Mikä sanomatta jää
((kertomus rakkaudesta), Miika Nousiaisen kiitelty Metsäjätti, Stefan Einhornin Ihmisen tehtävä (filosofista pohdiskelua) ja Tero Tähtisen Katmandun unet (eräänlaista aikalaiskeskustelua, jossa mm sinun ihailemasi Esko Valtaoja
lytätään aika pahasti.. - senverran ehdin sitä silmäillä)
Ai niin. Lukaisin myös ennen pakettiin laittamista Aino Kontulan fiktiivisen, mutta aika toden tuntuisen kirjapäiväkirjan "Rexi on homo, opettajat on hullui" . Kirja herätti ilmestyttyään jonkinverran keskustelua peruskoulun tilasta, etenkin yläasteen oppilaitten käyttäytymisestä. Annoin lahjaksi opettajaystävälleni.
Niin ja olenhan tuossa ehtinyt (tänään) vielä silmäillä perheterapeutti Ira Heilveilin kirjaa Sukulaisuussuhteet solmussa.
Kirpparilta löysin erään toisen palstalaisen suositteleman Berliininpoppelit, joten hyvää seuraa on tiedossa pitkäksi aikaa.
Luin ennen joulua Arne Dahlin (nimimerkki) yhden kirjan ja nyt kyllä pitää ne muutkin hakea kirjastosta. Ihan mahdottoman hyvää tekstiä. Sekä hauskaa että jännää.
"Tero Tähtisen Katmandun unet (eräänlaista aikalaiskeskustelua, jossa mm sinun ihailemasi Esko Valtaoja
lytätään aika pahasti.. - senverran ehdin sitä silmäillä) "
- En minä sen kummemmin ihaile Valtaojaa. Luen kyllä hänen kirjojaan, olen ollut tilaisuuksissa, joissa hän on ollut puhumassa ja ihan kiva mies, ei siinä mitään.
Minun älyni ei riitä keskustelemaan Valtaojan ja Enqvistin kanssa maailmankaikkeuden synnystä, mutta todella mielelläni luen heidän kirjojaan. Jos et ole vielä lukenut Enqvistin kirjaa Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat, niin hae se kirjastosta. Yksi kauneimmista kirjoista mitä olen viime vuosina lukenut.
Minulla tämä nettiyhteys takkuilee pahasti. Lieneekö noilla myrskyillä osuutta.
Muistin kyllä tuon Enqvist-suosituksesi ja minulla olikin jokin hänen kirjansa lainassa, mutta en ehtinyt lukea. Täytynee yrittää uudelleen. Jotenkin liian
älylliseltä minulle hänen tekstinsä tuntuu, mutta voihan sitä yrittää
demeter
Kuoleman ja unohtamisen aikakirjoissa on oikeastaan kaksi eri tasoa. Toinen tieteellisempi ja toinen taas kertoo Enqvistin vanhemmista. Ei se mitenkään liian älylliseltä minusta tuntunut.
Hyvää iltaa jo..
Näkö tekee jo heikkoa minullakin lukiessa, pitänee käydä optikolla taas, mutta hyvän kirjan ostit ystävällesi, pidin siitä kovasti..
Äänikirjoja olen joskus lainannut, ja yrittänyt kuunnella niitä illan viimeiseksi, mutku mie nukun melkein heti, eli ei onnistu, pakko uusia lasit :)
Minä en ole lukenut tuota kirjaa. Lukemattomia kirjoja on hyllyssä vaikka kuinka paljon. mutta kovasti sitä on kehuttu. En oikein ymmärrä mistä tuo kirja on hyllyyni tullut. Mutta siellä se vaan kovakantisena odottaa lukemista.
Hauskimpia kauppiaita muuten ovat torikauppiaat ja antikanpitäjät. Siis vanhojen kirjojen kauppiaat. Niiden kanssa saa juttua aikaseksi vaikka kuinka pitkään.
"olen vastikään lakannut kaipaamasta
en siis enää liene"
Tämä on kuulemma M.A.Nummisen lempiruno. Siinä sitä on miettimistä. En muista kenen runo tuo on. Anhavan?
Moniko teistä on lukenut Volter Kilven Alastalon salissa? Mulle se on yksi niistä harvoista kirjoista joista en pääse muutamaa sivua pidemmälle. Päätaloa moititaan pitkästyttäväksi, mutta Päätalon koko tuotannon luin yhden talven aikana.
Lukemattomia kirjoja olen lukenut. Alastalo on vain aina jäänyt lukematta, tunnustan.
Pitäisi kai ottaa itseään niskasta kiinni, ja yrittää.
Muistaakseni siinä piipulle, tupakkasellaiselle, on omistettu lähes sata sivua.
Sen valitsemiseen, ja muihinkin samalla mieleen tupsahtaviin asioihin.
Jokainen kirja tekee jokaiselle omanlaisensa vaikutuksen. Mielenkiintoista, millaisen tehon tuo kirja minuun tekisi.
Seuraava kirjastokäynti aloittaa urakan, jos se sellainen on.
keppihevonen
Jos löydät vaikka kirjastosta kirjan Piemburgin pelottomat, niin lainaa. Hullunhauskaa huumoria.
Alastalon salissa en ole lukenut. Oli kirjamessuilla kyllä myynnissä, mutta en ostanut.
keppihevonen
Olen kerran kaverien kanssa ollut Kustavissa Prometheusleirillä vierailemassa. Siellä eräässä kahvilassa mainostettiin Volter Kilven päiviä, mutta niitä ei juuri silloin vietetty. Pitäisi kai sekin kirja lukea, koska sitäkin niin paljon on kehuttu.
vain yhden kirjan ennen joulua ehdin lukea. .Polacy i Polonia w Finlandii missä kerrotaan Zjednoczenie Polskie w Helsingforsie/Helsinkach vaiheita. Erittäin mielenkiintoinen tämä kirja on kirjoitettu sekä puolaksi että, suomeksi..;)) nyt näihin lähdeluetteloihin olen tutustumassa..tässä kirjassa kun liitteenä sitten nuo kaikki. Tämä pienimuotoinen tiivistelmä siitä harvinainen että, näitä ei juuri tässä muodossa suomenkielellä tähän asti ole tehty vastaavaa tämä vasta toinen painos...Sain kirjan lahjaksi ystäviltäni..jotka ovat itse joko puolaisia tai sitten puolan-suomalaisia..eli omaavat nämä molemmat kansalaisuudet....Seuraavaksi ehkä haluan tutustua tähän aikakauteen tarkemmin ja paikkoihin missä taas meille tärkeä historiallinen henkilö Mannerheim..oli mukana siis missä hän asui Puolassa olessaan..suunnilleen näissä maisemissa on tullut käytyä...ymmärrän kyllä miksi maisemiin hänkin mieltyin;)) nälkä kasvaa lukiessa...haluaa tietää enemmän yksityiskohtia...historia on aina mielenkiintoista se vie kummasti mukanaan.
Tsau:Friidu
Hyvää Alkavaa Uutta Vuotta.
Kirjat ovat mielenkiintoisia enimmäkseen. Olen saanut lahjaksi erään Gyula Illyésin kirjan, mutta enhän minä sitä kieltä osaa. Siellä se nyt vaan on hyllyssäni.