Ontelot yläpohjaan?

Kallista on. Olisikohan paikallavalu edullisempi vaihtoehto? Varmaan joku 10 sentin kakku riittäisi, jos ei tarvitse putkia sinne upotella... :)

Tarvitseeko tuollainen katto muuten välttämättä höyrysulkua? Olin ymmärtävinäni ettei, mutta vesikattofoorumilla käsitystäni ammuttiin yhden keskustelija toimesta alas (ja muita ei sitten näkynytkään).

Hyödyt? Kestää kävellä, äänieristys parempi kuin "perinteisessä". Samanlainen rakenne kuin seinissä (jos seinät mallia betoni eriste pinnoite). Mahdollisuus tehdä käännetty katto, jos haluaa vaika kattoterassin.

The_Rat kirjoitti:

Kallista on. Olisikohan paikallavalu edullisempi vaihtoehto? Varmaan joku 10 sentin kakku riittäisi, jos ei tarvitse putkia sinne upotella... :)

Tarvitseeko tuollainen katto muuten välttämättä höyrysulkua? Olin ymmärtävinäni ettei, mutta vesikattofoorumilla käsitystäni ammuttiin yhden keskustelija toimesta alas (ja muita ei sitten näkynytkään).

Hyödyt? Kestää kävellä, äänieristys parempi kuin "perinteisessä". Samanlainen rakenne kuin seinissä (jos seinät mallia betoni eriste pinnoite). Mahdollisuus tehdä käännetty katto, jos haluaa vaika kattoterassin.

Lue lisää

Alan rakentamaan vuoden päästä. Kolmeen tasoon, seinät betonielementtejä ja paikallavaluvälipohjat.
Ontelot on ehkä hiukan halvepia jos ei laske omalle työlle mitää mutta paikallavaluvälipohjissa on paljon etuja
- muoto täysin vapaa
- esim. porrasaukko helppo tehdä
- toimii jäykisteenä
- Sähkövedot helppoja ja rasioiden paikat täysin vapaavalintaisesti
- äänetön

Ajattelin tehdä muotit puusta. Tulee halvaksi, voin käyttää tavaran kolmen kertaa (tolpat 4*4 kk 1000, niskat 2*6 kk1000, koolaus 2*4 kk 200, vaneri 12mm)

KT47 kirjoitti:

Alan rakentamaan vuoden päästä. Kolmeen tasoon, seinät betonielementtejä ja paikallavaluvälipohjat.
Ontelot on ehkä hiukan halvepia jos ei laske omalle työlle mitää mutta paikallavaluvälipohjissa on paljon etuja
- muoto täysin vapaa
- esim. porrasaukko helppo tehdä
- toimii jäykisteenä
- Sähkövedot helppoja ja rasioiden paikat täysin vapaavalintaisesti
- äänetön

Ajattelin tehdä muotit puusta. Tulee halvaksi, voin käyttää tavaran kolmen kertaa (tolpat 4*4 kk 1000, niskat 2*6 kk1000, koolaus 2*4 kk 200, vaneri 12mm)

Lue lisää

Sähkö- ja valaisinrasioiden kanssa ois hyvä huomioida myös se, että niitä rasioita ei voi 100% tarkkuudella suunnitella etukäteen. Paitsi ehkä jos sähköistys on mallia "rintamamiestalo". Muutostarpeita ja tarkennuksia tulee takuuvarmasti rakentamisen aikana vaikka suunnitelmia olisi paperilla pyöritetty kuinka paljon tahansa. Tuossa laskeskelin, että meillä ainakin puolentusinaa rasiaa vaihtoi paikkaansa rakentamisen aikana kun kalustussuunnitelmat yms tarkentuivat ja näki huoneet luonnossa. Ois itku tullut jos kaikki pinnat olisivat olleet valubetonia.

The_Rat kirjoitti:

Kallista on. Olisikohan paikallavalu edullisempi vaihtoehto? Varmaan joku 10 sentin kakku riittäisi, jos ei tarvitse putkia sinne upotella... :)

Tarvitseeko tuollainen katto muuten välttämättä höyrysulkua? Olin ymmärtävinäni ettei, mutta vesikattofoorumilla käsitystäni ammuttiin yhden keskustelija toimesta alas (ja muita ei sitten näkynytkään).

Hyödyt? Kestää kävellä, äänieristys parempi kuin "perinteisessä". Samanlainen rakenne kuin seinissä (jos seinät mallia betoni eriste pinnoite). Mahdollisuus tehdä käännetty katto, jos haluaa vaika kattoterassin.

Lue lisää

"Kallista on. Olisikohan paikallavalu edullisempi vaihtoehto? Varmaan joku 10 sentin kakku riittäisi, jos ei tarvitse putkia sinne upotella... :"

Ei tuo 10 sentin kakku mitään lumikuormia kanna, ellet tee jokaisesta väliseinästä kantavaa. Tuskin tuolla pääsee edes 4 m jänneväleihin. Ainoastaan jos käytät liittolevyä, voi 100 mm juuri ja juuri riittää.

Jos aiot tehdä 10 m jännevälejä, ainoa toimiva tekniikka on ontelolaatta.

KT47 kirjoitti:

Alan rakentamaan vuoden päästä. Kolmeen tasoon, seinät betonielementtejä ja paikallavaluvälipohjat.
Ontelot on ehkä hiukan halvepia jos ei laske omalle työlle mitää mutta paikallavaluvälipohjissa on paljon etuja
- muoto täysin vapaa
- esim. porrasaukko helppo tehdä
- toimii jäykisteenä
- Sähkövedot helppoja ja rasioiden paikat täysin vapaavalintaisesti
- äänetön

Ajattelin tehdä muotit puusta. Tulee halvaksi, voin käyttää tavaran kolmen kertaa (tolpat 4*4 kk 1000, niskat 2*6 kk1000, koolaus 2*4 kk 200, vaneri 12mm)

Lue lisää

Järkevämpää on käyttää liittolevyä. se toimii sekä raudoitteena että muottina. Alapuolelle koolaus ja levytys min.villa 70-100 mm) . Koolaustilassa on helppo vetää LVIS-johdot. Tämä on edullisin tapa tehdä välipohja, jos rakentaa paikalla. Varsinkin jos on monimuotoinen rakennuksen pohja. Liittolevy tosin vaatii kantavia väliseiniä noin 4-6 m välein.

Jos välpohjan tekee ontelosta, niin siihen pitää jokatapauksessa valaa vielä vähintään 50 mm lisävalu.

Rak.inssi kirjoitti:

Järkevämpää on käyttää liittolevyä. se toimii sekä raudoitteena että muottina. Alapuolelle koolaus ja levytys min.villa 70-100 mm) . Koolaustilassa on helppo vetää LVIS-johdot. Tämä on edullisin tapa tehdä välipohja, jos rakentaa paikalla. Varsinkin jos on monimuotoinen rakennuksen pohja. Liittolevy tosin vaatii kantavia väliseiniä noin 4-6 m välein.

Jos välpohjan tekee ontelosta, niin siihen pitää jokatapauksessa valaa vielä vähintään 50 mm lisävalu.

Lue lisää

Mistä näitä Idiootteja sikiää! Liittolevyä ei käytetä tänä päivänä kuin korkeintaan navetan katossa. Esim. Dokan muoteilla laitat 200 neliötä välipohjaa päivässä kuntoon. Sen sijaan myös liittolaatta tarvii tönärit alle tai muuten tulee katastrofi ja koko liittolaatan paikalleen asennus on aivan nussimista. Nimittäin kokemusta on 70-luvulta.. Turha huudella jos ei tiedä miten homma pelaa. Täällä on muutenkin täysiä amatöörejä kommentoimassa. Ammattilaiset istuu varmaan kaljalla mieluummin. Sattu viitana, mäkin lähden kaljalle.

...Tun liittolaatat kirjoitti:

Mistä näitä Idiootteja sikiää! Liittolevyä ei käytetä tänä päivänä kuin korkeintaan navetan katossa. Esim. Dokan muoteilla laitat 200 neliötä välipohjaa päivässä kuntoon. Sen sijaan myös liittolaatta tarvii tönärit alle tai muuten tulee katastrofi ja koko liittolaatan paikalleen asennus on aivan nussimista. Nimittäin kokemusta on 70-luvulta.. Turha huudella jos ei tiedä miten homma pelaa. Täällä on muutenkin täysiä amatöörejä kommentoimassa. Ammattilaiset istuu varmaan kaljalla mieluummin. Sattu viitana, mäkin lähden kaljalle.

Lue lisää

Saatat olla oikeassa, mutta älä nyt Rak.inssiä hauku. Katso hänen edellinen viestinsä 7 minuuttia aiemmin missä hän suosittelee onteloita.
Tuo viesti mitä haukut on selvästi vastaus tuohon paikallavalu-halukkuuteen. Ja siihen hän kehoittaa mieluummin käyttämään liittolevyjä. Oletko näiden kahdenkin järjestyksestä eri mieltä?

...Tun liittolaatat kirjoitti:

Mistä näitä Idiootteja sikiää! Liittolevyä ei käytetä tänä päivänä kuin korkeintaan navetan katossa. Esim. Dokan muoteilla laitat 200 neliötä välipohjaa päivässä kuntoon. Sen sijaan myös liittolaatta tarvii tönärit alle tai muuten tulee katastrofi ja koko liittolaatan paikalleen asennus on aivan nussimista. Nimittäin kokemusta on 70-luvulta.. Turha huudella jos ei tiedä miten homma pelaa. Täällä on muutenkin täysiä amatöörejä kommentoimassa. Ammattilaiset istuu varmaan kaljalla mieluummin. Sattu viitana, mäkin lähden kaljalle.

Lue lisää

"Mistä näitä Idiootteja sikiää! "
Kun katsot peiliin näet siellä yhden. Sen jälkeen voit kysyä vanhemmiltasi.

"Esim. Dokan muoteilla laitat 200 neliötä välipohjaa päivässä kuntoon."

Tuo kyllä varmaankin pitää paikkansa, jos rakennus on suorakaiteen muotoinen ja vähän kulmia. Siis jos kohteeseen olisi helppo asentaa myös ontelolaatat. Nuo muotit ovat järkeviä suurissa kohteissa,missä muotteja käytetään monta kertaa.

Toinen huomioitava kysymys on hinta. Noita muotteja voi olla kohtuullisesti saatavissa suuremmilla paikkakunnilla, mutta vähän sivussa rahdit ja nosturikustannukset nostavat hintaa huomattavasti.

"Sen sijaan myös liittolaatta tarvii tönärit alle tai muuten tulee katastrofi"
Onhan noissa dokamuoteissakin tönärit alla, joten vie niidenkin asentaminen työaikaa.

" Sattu viitana, mäkin lähden kaljalle."
Terve menoa, sulla on suuret puheet, mutta ilmeisesti vähän tietoa rakentamisesta.

Paljonko maksoi nuo siporex palkit?

Kahden vaihilla kirjoitti:

Paljonko maksoi nuo siporex palkit?

n.80 eur/m2.
Virosta olisi saanut halvemmalla, mutta olisi pitänyt maksaa etukäteen (n.2kk). H H:lta sai parin viikon varoitusajalta.
Virolaiset palkit helpompia asentaa, mutta tarvitsevat paljon enemmän juotosmassaa. Rahassa ehkä 100 eur enemmän,, mutta myllyn ja säkit tarttee nostaa katolle samalla kertaa kuin palkit.
H H:n valumassan kantaa vaikka sankolla tikkaita pitkin.

itsellä ajatus laittaa harjakattoiseen taloon myös sipo-yläpohja. Palkit vaakaan eli normaalilla huonekorkeudella ja lähinnä tiiveyden takia.

jos ilmanvaihton ja sähköt vetää yläpohjan päällä ja palkkien alapinnat ruiskuttaasuoraan, niin eikö siinä tule jonkun verran säästöä? Kattotuoleissa ei ilmeisesti paljon tule säästöä?

> Jos laitat yhden 10m sijasta kaksi 5metristä laattaa niin
> minkä päällä ne makaa ?

Veikkaisin, että sitten tehtäisiin talon keskelle kantava sisäseinä... Luultavasti siinä on suunnitteilla seinä jo muutenkin, eli kyse vain siitä, olisiko siitä kannattavaa tehdä kantava (sanaleikki tahaton). Pitäisi tehdä perustuksista asti vähän tukevammin tuo kohta silloin, eli siihen voisi hyvinkin palaa säästetty raha.

Läpiviennit varmaan ovatkin tuollaisessa ongelma. Työkalut varmasti löytyvät, mutta paljonko maksaa reiän jurruttaminen? Tasaisella katolla paikallavalu vaihtoehtona, mutta mitenköhän esimerkiksi pulpettikattoon (muotilla tietysti).

The_Rat kirjoitti:

> Jos laitat yhden 10m sijasta kaksi 5metristä laattaa niin
> minkä päällä ne makaa ?

Veikkaisin, että sitten tehtäisiin talon keskelle kantava sisäseinä... Luultavasti siinä on suunnitteilla seinä jo muutenkin, eli kyse vain siitä, olisiko siitä kannattavaa tehdä kantava (sanaleikki tahaton). Pitäisi tehdä perustuksista asti vähän tukevammin tuo kohta silloin, eli siihen voisi hyvinkin palaa säästetty raha.

Läpiviennit varmaan ovatkin tuollaisessa ongelma. Työkalut varmasti löytyvät, mutta paljonko maksaa reiän jurruttaminen? Tasaisella katolla paikallavalu vaihtoehtona, mutta mitenköhän esimerkiksi pulpettikattoon (muotilla tietysti).

Lue lisää

Niin eli ei järjen hiventä tehdä kantavaa seinää jos ei tartte. Siis toisin sanoen 2x 5m onteloa jos muurilta muurille pääsee...eli jos rakeenteellisesti ei tartte niin todella harvoin tarvii miettiä, että laittaisi yhden 10m laatan sijasta kaksi 5m laattaa.. Ei tule mieleen tilannetta jolloin olisi järkevää ko. menettely...

Kunta Kinte kirjoitti:

Niin eli ei järjen hiventä tehdä kantavaa seinää jos ei tartte. Siis toisin sanoen 2x 5m onteloa jos muurilta muurille pääsee...eli jos rakeenteellisesti ei tartte niin todella harvoin tarvii miettiä, että laittaisi yhden 10m laatan sijasta kaksi 5m laattaa.. Ei tule mieleen tilannetta jolloin olisi järkevää ko. menettely...

Lue lisää

Niin ja ontelolaatta myydään neliö hinnalla joten edelleenkään ei ole säästöä katkoa laattoja tehtaan toimesta....

The_Rat kirjoitti:

> Jos laitat yhden 10m sijasta kaksi 5metristä laattaa niin
> minkä päällä ne makaa ?

Veikkaisin, että sitten tehtäisiin talon keskelle kantava sisäseinä... Luultavasti siinä on suunnitteilla seinä jo muutenkin, eli kyse vain siitä, olisiko siitä kannattavaa tehdä kantava (sanaleikki tahaton). Pitäisi tehdä perustuksista asti vähän tukevammin tuo kohta silloin, eli siihen voisi hyvinkin palaa säästetty raha.

Läpiviennit varmaan ovatkin tuollaisessa ongelma. Työkalut varmasti löytyvät, mutta paljonko maksaa reiän jurruttaminen? Tasaisella katolla paikallavalu vaihtoehtona, mutta mitenköhän esimerkiksi pulpettikattoon (muotilla tietysti).

Lue lisää

Mikäs siinä reiän tekemisessä on hankalaa? Punosten väliin mahtuvat voi tehdä paikan päällä vaikka poeavasaralla. Kypsää hommaa jos on enemmän reikiä tehtävänä mutta ei mahdotonta. Isommat aukot sitten tehtaalla valmiiksi laitettuna.

Itse laittaisin mielummin kevytbetonielementit. Helpompi työstää ja eristävyyden sen verran että villoittamisella ei ole mitään kiirettä. Kevytb-laataston päälle kun puhaltaa 40 cm villaa niin aletaan olemaan passiivitasoisen yläpohjan lukemissa.

Unta kubta kirjoitti:

Mikäs siinä reiän tekemisessä on hankalaa? Punosten väliin mahtuvat voi tehdä paikan päällä vaikka poeavasaralla. Kypsää hommaa jos on enemmän reikiä tehtävänä mutta ei mahdotonta. Isommat aukot sitten tehtaalla valmiiksi laitettuna.

Itse laittaisin mielummin kevytbetonielementit. Helpompi työstää ja eristävyyden sen verran että villoittamisella ei ole mitään kiirettä. Kevytb-laataston päälle kun puhaltaa 40 cm villaa niin aletaan olemaan passiivitasoisen yläpohjan lukemissa.

Lue lisää

Betonielementti toimittajat toimittaa ontelot valmiiksi aukotuksineen läpivienneille.

Ei tarvitse aukotella jälkikäteen. Seinät saa myös sandwich tai betonielementti eps elementteinä ja tulee tiivisseinä. Olin itse harkkotalon kannalla, mutta tuntuu, että tulevaisuudessa (eristeet kehittyneet) okt kivitalot tehdään elementeillä.

Nopea.

Travoltti kirjoitti:

Betonielementti toimittajat toimittaa ontelot valmiiksi aukotuksineen läpivienneille.

Ei tarvitse aukotella jälkikäteen. Seinät saa myös sandwich tai betonielementti eps elementteinä ja tulee tiivisseinä. Olin itse harkkotalon kannalla, mutta tuntuu, että tulevaisuudessa (eristeet kehittyneet) okt kivitalot tehdään elementeillä.

Nopea.

Lue lisää

Miten seinäelementit kiinnitetään alapäästä? Jossain näin että olisi ollut jotkut säätömutterit seinäelementtien alla, millä elementit olisi säädetty oikeaan korkeuteen - jäi vähän ihmetyttämään, että noinko se aina on?

Jaajas kirjoitti:

Miten seinäelementit kiinnitetään alapäästä? Jossain näin että olisi ollut jotkut säätömutterit seinäelementtien alla, millä elementit olisi säädetty oikeaan korkeuteen - jäi vähän ihmetyttämään, että noinko se aina on?

Lue lisää

Käy tai käykää tuolta katsomassa www.elementtisuunnittelu.fi

Asiallinen nettisatti, löytyy mm. kohta "elementtiliitokset"

kt47 kirjoitti:

Käy tai käykää tuolta katsomassa www.elementtisuunnittelu.fi

Asiallinen nettisatti, löytyy mm. kohta "elementtiliitokset"

Kiitoksia kohtuu hyvältä sivulta näyttää, mutta on liian ammattilaisille nuo kuvat. Ei saa itse tuosta ihan riittävästi irti. Leikkauskuvissa ei ollut selitetty kaikkia yksityiskohtia. Ilmeisesti esim. tuossa alla olevassa leikkauksessa voisi päätellä että elementti kiinnitetään anturaan metalliansailla ja sitten saumat täytetään juotosbetonilla:
http://www.elementtisuunnittelu.fi/Download/23841/DKE111a.pdf
Mutta jossain muissa kuvissa näyttäisi siltä, että saumoja ei välttämättä täytetäkään betonilla, vaan pelkällä saumausmassalla - jos näin on, niin silloin ei tule yhtenäinen betoniseinä. Vai onko tässä vain ulkokuoresta puhuttu eikä ole otettu kantaa sisäseinään mitenkään:
http://www.elementtisuunnittelu.fi/Download/22886/DR021.pdf
Sitten taas jossain kuvissa näyttää että täytetään kantava seinä betonilla, kuten tässä:
http://www.elementtisuunnittelu.fi/Download/22950/DS501.pdf

Jaajas kirjoitti:

Kiitoksia kohtuu hyvältä sivulta näyttää, mutta on liian ammattilaisille nuo kuvat. Ei saa itse tuosta ihan riittävästi irti. Leikkauskuvissa ei ollut selitetty kaikkia yksityiskohtia. Ilmeisesti esim. tuossa alla olevassa leikkauksessa voisi päätellä että elementti kiinnitetään anturaan metalliansailla ja sitten saumat täytetään juotosbetonilla:
http://www.elementtisuunnittelu.fi/Download/23841/DKE111a.pdf
Mutta jossain muissa kuvissa näyttäisi siltä, että saumoja ei välttämättä täytetäkään betonilla, vaan pelkällä saumausmassalla - jos näin on, niin silloin ei tule yhtenäinen betoniseinä. Vai onko tässä vain ulkokuoresta puhuttu eikä ole otettu kantaa sisäseinään mitenkään:
http://www.elementtisuunnittelu.fi/Download/22886/DR021.pdf
Sitten taas jossain kuvissa näyttää että täytetään kantava seinä betonilla, kuten tässä:
http://www.elementtisuunnittelu.fi/Download/22950/DS501.pdf

Lue lisää

Kuvat on suunnattu ammattilaisille, ettei aina tarvitsisi keksiä pyörää uudestaa.

Kuvassa DKE11a on ns. juuritappiliitos.Eli elementissä on tappi joka menee koloon. Korkeus säädetään korokepaloilla (ei näy kuvassa). Voidaan tehdä myös toisinpäin eli tappi on alapuolen elementissä.

Kuvien otsikot kannattaa lukea. Kuva DR021 ottaa kantaa sauman tuuletukseen ei muuhun.

Kuvassa DS501 on kuvattu vaakaleikkauksella, pystysauman liitos.

kt 47 kirjoitti:

Kuvat on suunnattu ammattilaisille, ettei aina tarvitsisi keksiä pyörää uudestaa.

Kuvassa DKE11a on ns. juuritappiliitos.Eli elementissä on tappi joka menee koloon. Korkeus säädetään korokepaloilla (ei näy kuvassa). Voidaan tehdä myös toisinpäin eli tappi on alapuolen elementissä.

Kuvien otsikot kannattaa lukea. Kuva DR021 ottaa kantaa sauman tuuletukseen ei muuhun.

Kuvassa DS501 on kuvattu vaakaleikkauksella, pystysauman liitos.

Lue lisää

menee just arkkitehtikuvat rakenne ja elem. suun. piirrospöydälle, jotta pääsee kilpailuttamaan runkoa. ei tule harkkoratkaisua. elementtiratkaisu on kustannustehokkaampi, jos ei itse aio pinota harkkoja. vähän hirvittää teettää kuvat aika kalliilla, mutta tietoa on jo sen verran kustannustasosta, että elementit vie voiton. On myös nopeammat....säästyy rahaa ja pysyy nuppikasassa paremmin. Jää aikaa myös ehkä yhdelle golf kierrokselle.....elementeissä on okt rakentamisen tulevaisuus. Sitä tukee se nopeus, kustannustehokkuus, energiatehokkuus ja kiristyvät määräykset. Työn kustannus rungosta on vähäisempi ja automaatio tehtailla takaa hintojen pysymisen kurissa. Näin pääsee optimoimaan rungon hinnan koska suomihan on täynnä seinäelementtivalmistajia. näin tällä kertaa meillä ja varmaan monella tulevaisuudessa.

kt 47 kirjoitti:

Kuvat on suunnattu ammattilaisille, ettei aina tarvitsisi keksiä pyörää uudestaa.

Kuvassa DKE11a on ns. juuritappiliitos.Eli elementissä on tappi joka menee koloon. Korkeus säädetään korokepaloilla (ei näy kuvassa). Voidaan tehdä myös toisinpäin eli tappi on alapuolen elementissä.

Kuvien otsikot kannattaa lukea. Kuva DR021 ottaa kantaa sauman tuuletukseen ei muuhun.

Kuvassa DS501 on kuvattu vaakaleikkauksella, pystysauman liitos.

Lue lisää

Kiitos vastauksista. Noiden perusteella tulkitsen, että kaikki kantavien seinien saumat (pysty ja vaaka) täytetään juotosbetonilla. Joten siis saa yhtenäisen betoniseinän noillakin.
Osaako joku sanoa, että mikä ero on elementtiseinien ja harkkoseinien kustanustasossa sitten kun kaikki seiniin liittyvät seikat on huomioitu?
Jos oletetaan että sorapatjalta vesikattovalmiiksi asti tulee urakkana, siis ei itse lado harkkoja tms. ja kaikki muut asiat tietysti vastaavanlaiset.

elementti on paras kirjoitti:

menee just arkkitehtikuvat rakenne ja elem. suun. piirrospöydälle, jotta pääsee kilpailuttamaan runkoa. ei tule harkkoratkaisua. elementtiratkaisu on kustannustehokkaampi, jos ei itse aio pinota harkkoja. vähän hirvittää teettää kuvat aika kalliilla, mutta tietoa on jo sen verran kustannustasosta, että elementit vie voiton. On myös nopeammat....säästyy rahaa ja pysyy nuppikasassa paremmin. Jää aikaa myös ehkä yhdelle golf kierrokselle.....elementeissä on okt rakentamisen tulevaisuus. Sitä tukee se nopeus, kustannustehokkuus, energiatehokkuus ja kiristyvät määräykset. Työn kustannus rungosta on vähäisempi ja automaatio tehtailla takaa hintojen pysymisen kurissa. Näin pääsee optimoimaan rungon hinnan koska suomihan on täynnä seinäelementtivalmistajia. näin tällä kertaa meillä ja varmaan monella tulevaisuudessa.

Lue lisää

Omakotitalot on nykyään hyvin yksilöllisiä. Ei taida kata samanlaista elementi tulle yhten taloon. Em. syystä elkut ei ole kilpailukykykyisiä.

Itse teen elementit työmaalla. Ei tarvitse muuta kuin n. 200m2 murskella tasattua pihaa jossa elkut tehdän vaaka-asennossa.
Työjärjestys
- lämmöneriste
- reunatopparit
- ikkuna- yms aukojen varaukset
- raudoite
- sähkörasiat ja -putket
- betonointi

Seuraavana päivän voit tehdä uudet elkut edellispäivänä valettujen päälle.

elementti on paras kirjoitti:

menee just arkkitehtikuvat rakenne ja elem. suun. piirrospöydälle, jotta pääsee kilpailuttamaan runkoa. ei tule harkkoratkaisua. elementtiratkaisu on kustannustehokkaampi, jos ei itse aio pinota harkkoja. vähän hirvittää teettää kuvat aika kalliilla, mutta tietoa on jo sen verran kustannustasosta, että elementit vie voiton. On myös nopeammat....säästyy rahaa ja pysyy nuppikasassa paremmin. Jää aikaa myös ehkä yhdelle golf kierrokselle.....elementeissä on okt rakentamisen tulevaisuus. Sitä tukee se nopeus, kustannustehokkuus, energiatehokkuus ja kiristyvät määräykset. Työn kustannus rungosta on vähäisempi ja automaatio tehtailla takaa hintojen pysymisen kurissa. Näin pääsee optimoimaan rungon hinnan koska suomihan on täynnä seinäelementtivalmistajia. näin tällä kertaa meillä ja varmaan monella tulevaisuudessa.

Lue lisää

Mainostaisit vaan lehdessä niin kuin muutkin. Noloa tulla tänne kirjoittelemaan "asiakkaan hattu päässä".

elementti on paras kirjoitti:

menee just arkkitehtikuvat rakenne ja elem. suun. piirrospöydälle, jotta pääsee kilpailuttamaan runkoa. ei tule harkkoratkaisua. elementtiratkaisu on kustannustehokkaampi, jos ei itse aio pinota harkkoja. vähän hirvittää teettää kuvat aika kalliilla, mutta tietoa on jo sen verran kustannustasosta, että elementit vie voiton. On myös nopeammat....säästyy rahaa ja pysyy nuppikasassa paremmin. Jää aikaa myös ehkä yhdelle golf kierrokselle.....elementeissä on okt rakentamisen tulevaisuus. Sitä tukee se nopeus, kustannustehokkuus, energiatehokkuus ja kiristyvät määräykset. Työn kustannus rungosta on vähäisempi ja automaatio tehtailla takaa hintojen pysymisen kurissa. Näin pääsee optimoimaan rungon hinnan koska suomihan on täynnä seinäelementtivalmistajia. näin tällä kertaa meillä ja varmaan monella tulevaisuudessa.

Lue lisää

"elementeissä on okt rakentamisen tulevaisuus. Sitä tukee se nopeus, kustannustehokkuus,"

Elementeistähän pakettitlot on pitkälti tehty jo parikymnetä vuotta... siis puurakenteisina.

Betonielementtejä on käytetty kerrostaloissa jo 50 vuotta, mutta edelleenkään eivät pärjää kustannustehokkuudessa pientalotyömailla. Kerrostalossa voi olla samanlaisia elementtejä kymmeniä, jolloin niiden tekeminen on kustannustehokasta, mutta pientalossa ei välttämättä ole yhtään samanlaista elementtiä, joten massatuontohyötyä ei pääse syntymään.

Kaverille oli joku urakoitsija työpaikalla kehunut betonielementtejä, mutta tarjous pudotti maan pinnalle, ei todellakaan ollut edullista.

Sitäkin olen ajatellut, mutta sitten selvisi:
Uretaani palaa ja sillä on huono ääneneristävyys.

Rapss kirjoitti:

Sitäkin olen ajatellut, mutta sitten selvisi:
Uretaani palaa ja sillä on huono ääneneristävyys.

Kipsilevy kattoon ja puoli metriä puhallusvillaa yläpohjaan. Pysähtyy palo ja äänieristys hoituu.

Rapss kirjoitti:

Sitäkin olen ajatellut, mutta sitten selvisi:
Uretaani palaa ja sillä on huono ääneneristävyys.

Paremmin se uretaani kuitenkin eristää ääntä kuin perinteinen muovikalvo, eli ohut uretaanilevy ja normaali määrä villaa päällä, on parempi ääni ja lämmöneriste kuin sama muovikalvolla. Alle tietysti sisäkatoksi kipisilevyä ja jos haluat palovarmuutta, niin pistät tuplalevytyksen.

Kunnon tulipalon jälkeen myös kivitalo on purkukunnossa, kyse on vain siitä että saat perheesi pihalle ennen kuin katto romahtaa sisään (ontelot painaa enemmän kun romahtaa niskaan).

Ontelot tietysti ehkä parempi, mutta samalla kalliimpi ratkaisu. Jos ontelot maksaa 42€/neliö, kuten tuolla alla on kerrottu, niin 30mm finnfoam maksaa noin 4€/neliö (pontattuna n 5€/neliö). 200 neliön talossa eroa noissa 7000€, joten onko se ontelolaatta hintansa verran parempi?

7000€ kirjoitti:

Paremmin se uretaani kuitenkin eristää ääntä kuin perinteinen muovikalvo, eli ohut uretaanilevy ja normaali määrä villaa päällä, on parempi ääni ja lämmöneriste kuin sama muovikalvolla. Alle tietysti sisäkatoksi kipisilevyä ja jos haluat palovarmuutta, niin pistät tuplalevytyksen.

Kunnon tulipalon jälkeen myös kivitalo on purkukunnossa, kyse on vain siitä että saat perheesi pihalle ennen kuin katto romahtaa sisään (ontelot painaa enemmän kun romahtaa niskaan).

Ontelot tietysti ehkä parempi, mutta samalla kalliimpi ratkaisu. Jos ontelot maksaa 42€/neliö, kuten tuolla alla on kerrottu, niin 30mm finnfoam maksaa noin 4€/neliö (pontattuna n 5€/neliö). 200 neliön talossa eroa noissa 7000€, joten onko se ontelolaatta hintansa verran parempi?

Lue lisää

Huom! Finnfoam ei ole uretaania, vaikka jotkut rautakaupat sitä uretaanilevynä asiakkailleen myyvätkin. Hinta on puolet uretaanilevyn hinnasta, kuten lämmöneristyskykykin. Muuten finnfoam soveltuu yläpohjan höyrynsuluksi ja lämmöneristeeksi.

Sanokaa mitä sanotte. Helpoin kiviyläpohja tulee siporexlankuista. Näin on omakotitalojen yläpohjia toteutettu kymmeniä vuosia. Helppo työstää eikä tarvitse alaslaskea.

Mihin tuota onteloa sitten tarvitaan jos se ei kanna muuta kuin villat ja huoltoukot?

Kaksikattoako kirjoitti:

Mihin tuota onteloa sitten tarvitaan jos se ei kanna muuta kuin villat ja huoltoukot?

Kiviaineinen yläpohja, joka ei siis lahoa vaikka kastuisi. Hiiret ei jyrsi rikki, eikä rapise asuntoon vaikka siellä joku tepsutelisi. Juotosbetonilla valut ympäriinsä, eli varmasti ilmatiivis rakenne. Katossa kantavuutta vaikka naimakeinun asennukseen.

Kukas teräsbetonipelle tänne taas on eksynyt mustamaalaamaan erittäin hyvää kivitalon rakennusmateriaalia. Sipolankut ne ei sitten todellakaan elä ja notku ( paitsi jos on unohtanut raudottaa ne ). Tiiveys taas on nimenomaan jämerän siporakenteen yksi tutkituimpia ja parhaita faktoja. Jos nyt vaikka soittaisit suutasi asioista joista tiedät, niin eii tarvitsisi minunkaan tuntea puolestasi myötähäpeää.

Tampereen siporex-messutalojen yläpohjat eivät olleet kivi-, vaan puurakenteisia... Siitä se johtuu. Kivirakenteisella sipo- yläpohjalla päästään aina alle 1. Katso vaikka tämän vuoden mittaustulokset. Jos haluat tiiviin kivitalon - älä tee yläpohjaa puusta. Se on fakta!