Ei se ollut
minun haluni,
minun tahtoni,
karata palanein kasvoin
yön särkyneissä mielissä
Olla jumalan hylky,
uponnut laiva
viisaudettomuus ja
sanahelinän huone
Kaikkoavat pilvet
silmäluomissa,
sateen tuska hipiällä
sekoittuen salamassa
rukoukseni risteykseen
Eksyneen kasvon metsä
laulaa sieluni halki
levittäen kynnyksen,
jota ei voi
kompastumatta kohdata
täyttymättä askeltaa
Silmissäni siintää maa,
joka kapinoi kanssani
ja pettää
myyden elämäni
kuolleelle jumalalle
Petoksen suloisuus
viehättää,
vaihtaa
metsään juurtuneen ruumiini
sokeaan piinaan
Tuo hulluuden
lähemmäs aurinkoa,
joka aikaisemmin
oli ainut autiomaani lämpö
Niin kuin minä
rakastin,
kuumeessa hourailin
laulaen lauluni
kärsimykselle,
viattomuuden kasvoille
Kaikki ne salamat,
taivaan sytykkeet
syyttivät syyllistä
pesien lian ja
pukeutuen rikoksiin,
joita myrskytuulet
kantoivat hylkäyksen helvettiin
Mutta minä
torjuin kaikki perkeleet
matkustamalla nälässä
salaisten kolojen teitä
ja puristaen
kultaista hyvettä,
jonka tunsin
yhdistävän mustuneet viivat
ja vangitun hämmennyksen
Totuus rakensi mieleeni
kuviteltua hiljaisuutta
tuoden valoa
ja unohduksen portteja,
joita puhe ei tunne
rakastavaiset eivät näe
Halusin muuttaa
äänen ja huudon muodon
kuinka helmi syntyy ja loistaa
synnyttäen kirkon
metsäni syvyyksiin
Ollessani puissa ja kivissä
sekoitin koko ymmärrykseni
etsien syvältä
murheen päivistä
iloni pesiin
Säilyttäen kaikki mysteerit
taikuudesta ja realiteetteihin
niiden välillä ja
Aamun laskeutuessa
toivoni oksistoon,
sanat avaavat silmäni,
siirtäen verhon
koputtamalla omaatuntoani
ja pystyttäen telttansa
nöyrille nupuille
sanojen keräksi
Pyyntö laskeutui
lapsen kasvoihin,
hengähtäen keuhkoissa
nostaen pilvien
kasvot kukkaan ja
luonnostellen eksyneelle toiveen
http://www.youtube.com/watch?v=eJ4bLzASVW0
minun haluni,
minun tahtoni,
karata palanein kasvoin
yön särkyneissä mielissä
Olla jumalan hylky,
uponnut laiva
viisaudettomuus ja
sanahelinän huone
Kaikkoavat pilvet
silmäluomissa,
sateen tuska hipiällä
sekoittuen salamassa
rukoukseni risteykseen
Eksyneen kasvon metsä
laulaa sieluni halki
levittäen kynnyksen,
jota ei voi
kompastumatta kohdata
täyttymättä askeltaa
Silmissäni siintää maa,
joka kapinoi kanssani
ja pettää
myyden elämäni
kuolleelle jumalalle
Petoksen suloisuus
viehättää,
vaihtaa
metsään juurtuneen ruumiini
sokeaan piinaan
Tuo hulluuden
lähemmäs aurinkoa,
joka aikaisemmin
oli ainut autiomaani lämpö
Niin kuin minä
rakastin,
kuumeessa hourailin
laulaen lauluni
kärsimykselle,
viattomuuden kasvoille
Kaikki ne salamat,
taivaan sytykkeet
syyttivät syyllistä
pesien lian ja
pukeutuen rikoksiin,
joita myrskytuulet
kantoivat hylkäyksen helvettiin
Mutta minä
torjuin kaikki perkeleet
matkustamalla nälässä
salaisten kolojen teitä
ja puristaen
kultaista hyvettä,
jonka tunsin
yhdistävän mustuneet viivat
ja vangitun hämmennyksen
Totuus rakensi mieleeni
kuviteltua hiljaisuutta
tuoden valoa
ja unohduksen portteja,
joita puhe ei tunne
rakastavaiset eivät näe
Halusin muuttaa
äänen ja huudon muodon
kuinka helmi syntyy ja loistaa
synnyttäen kirkon
metsäni syvyyksiin
Ollessani puissa ja kivissä
sekoitin koko ymmärrykseni
etsien syvältä
murheen päivistä
iloni pesiin
Säilyttäen kaikki mysteerit
taikuudesta ja realiteetteihin
niiden välillä ja
Aamun laskeutuessa
toivoni oksistoon,
sanat avaavat silmäni,
siirtäen verhon
koputtamalla omaatuntoani
ja pystyttäen telttansa
nöyrille nupuille
sanojen keräksi
Pyyntö laskeutui
lapsen kasvoihin,
hengähtäen keuhkoissa
nostaen pilvien
kasvot kukkaan ja
luonnostellen eksyneelle toiveen
http://www.youtube.com/watch?v=eJ4bLzASVW0
Vastaukset 2
Vanhimmat
Eksyneen toive toteutukoon :)
Hieno runo
Kaikille jotakin, kiitos ja aurinkoa viikkoosi Aada-Maria ;)