Eksyneen toive

Ei se ollut
minun haluni,
minun tahtoni,
karata palanein kasvoin
yön särkyneissä mielissä

Olla jumalan hylky,
uponnut laiva
viisaudettomuus ja
sanahelinän huone

Kaikkoavat pilvet
silmäluomissa,
sateen tuska hipiällä
sekoittuen salamassa
rukoukseni risteykseen

Eksyneen kasvon metsä
laulaa sieluni halki
levittäen kynnyksen,
jota ei voi
kompastumatta kohdata
täyttymättä askeltaa

Silmissäni siintää maa,
joka kapinoi kanssani
ja pettää
myyden elämäni
kuolleelle jumalalle

Petoksen suloisuus
viehättää,
vaihtaa
metsään juurtuneen ruumiini
sokeaan piinaan

Tuo hulluuden
lähemmäs aurinkoa,
joka aikaisemmin
oli ainut autiomaani lämpö

Niin kuin minä
rakastin,
kuumeessa hourailin
laulaen lauluni
kärsimykselle,
viattomuuden kasvoille

Kaikki ne salamat,
taivaan sytykkeet
syyttivät syyllistä
pesien lian ja
pukeutuen rikoksiin,
joita myrskytuulet
kantoivat hylkäyksen helvettiin

Mutta minä
torjuin kaikki perkeleet
matkustamalla nälässä
salaisten kolojen teitä
ja puristaen
kultaista hyvettä,
jonka tunsin
yhdistävän mustuneet viivat
ja vangitun hämmennyksen

Totuus rakensi mieleeni
kuviteltua hiljaisuutta
tuoden valoa
ja unohduksen portteja,
joita puhe ei tunne

rakastavaiset eivät näe

Halusin muuttaa
äänen ja huudon muodon
kuinka helmi syntyy ja loistaa
synnyttäen kirkon
metsäni syvyyksiin

Ollessani puissa ja kivissä
sekoitin koko ymmärrykseni
etsien syvältä
murheen päivistä
iloni pesiin

Säilyttäen kaikki mysteerit
taikuudesta ja realiteetteihin
niiden välillä ja

Aamun laskeutuessa
toivoni oksistoon,
sanat avaavat silmäni,
siirtäen verhon
koputtamalla omaatuntoani
ja pystyttäen telttansa
nöyrille nupuille
sanojen keräksi

Pyyntö laskeutui
lapsen kasvoihin,
hengähtäen keuhkoissa
nostaen pilvien
kasvot kukkaan ja
luonnostellen eksyneelle toiveen


http://www.youtube.com/watch?v=eJ4bLzASVW0