Sileäkarvainennoutaja

Kuolinennuste 5v syöpien takia.

Joo, mäkin olisin kiinnostunut kuulemaan flatin "päiväohjelmasta" :) Hankin ehhkä flatin, joten olis kiva saada tietää :):)

meillä eka flätti kasvamassa, urkki nyt noin 8kk. Kulkenut jo koko loppusyksyn metillä opettelemassa (metsälintua ja jänistä). Oppii kyllä olemaan hyvin eri jahtilajeissa, kuuntelee hiirenhiljaa vieressä ajokoiran ajoa, monta juppeja kaadettu....mossella tuoreen, verisen riistan kanssa nouto-onkelmaa...jäää jälttämään mieluusti. Siipi-damin ja pakkasriistan tuo kyllä hyvin. Äärimmäisen hyvä nenä, noutamaan ja varsinkin jäljittämään piilosta (verrattuna esim. useisiin saksareihin), malttaa myös USKOA nenään..ei lähe hötkylemään ennenkun kirsu viestii mihin suuntaan (damin piilotuksessa)...niinkuin edellä jo sanottu MIELLYTTÄÄ kaikkia kulkijoita niin ihmisiä kuin otuksia, häntä vaan vispaa ja jeejeee...

Ei ole sen vilkkaampipi, kuin esim labbikset, mutta huomattavasti vitsikkäämpi koulutettava, kyllästyy yksitoikkoisiin toistoihin ja keksii pian tehtävään oman versionsa, mikä ennenvanhaan tulkittiin itsepäisyydeksi :(

Juu kuolee yhtä nuorena, kuin tänäpäivänä monet muutkin kookkaat koirarodut. Nyt huushollissa 10,5 vuotias narttu. Haudattuna 5 entistä koiraa, joista 1 kuollut syöpään 7 vuotiaana, 1 mahalaukun kiertymään ja 3 flateista kuollut n.10 vuotiaana muihin vaivoihin. Flatti ei koe todellista vanhuutta vaan on pirteä vanhanakin, kunnes elämä katkeaa usein nopeastikin.

Täällä kuusi vuotias flatti uros. Lähinnä "seurakoira", mutta tosiaan tarvitsee paaaljon enemmän. Tottunut kerrostaloasuja, ei mikään vartioija. Tosin tuntuu ilmoittavan ihmeellisen usein "turhasta" vaimealla murinalla. Tiedä sitten mitä siellä päässä oikeasti liikkuu. :D Aikaisemmin omakotitaloon hankittiin ja pihassa pysyi hyvin. Samaten metsälenkeillä helppo pitää irti, vaikka hyvin itsenäinen liikkuja onkin.

Nenä on automaattisen tarkka erilaisissa etsintä leikeissä. Työkoirana siis varmasti mainio. Flatit tuntuvat kypsyvän hitaasti, aikuisen koiran malttia, harkintaa ja kärsivällisyyttä aloin huomata vasta lähemmäs neli vuotiaana.

Koulutettavuus on hyvä siinä mielessä, että antaa aina kaikkensa ja vähän päälle. Ei ole mikään herkkä tapaus tuo meidän elukka ainakaan. Joskus on pitänyt ottaa kovemmallakin kädellä, mutta vähän semmonen hälläväliä ja antaa mennä vaan vaikka pää irti ja kaks jalkaa kaivossa. Pitä sitä pienistä :D

Tuo on tullut kissojen kanssa hyvin toimeen sen jälkeen, kun kaverin kolli hyppäs kynsillä kylkeen. Nyt nukkuvat samalla matolla vierekkäin. Tuntemattomille kissoille matsoilee. Eli tarvitsee kunnon auktoriteetin, muuten on kirjaimellisesti niskan päällä.

Samaten toisille koirille uhon määrä on rajaton. Ei kuitenkaan millään lailla tappelun haluinen. Enempi kovaa ekostelua ja matsoilua, mistä tosin monia väärinkäsityksiäkin saattaa koirapuistoillessa syntyä. Näihin asioihin on kuitenkin perin pohjin vaikea tarttua, koska koira oli meille tullessaan jo 1,5 vuotias, enkä tiedä miten pentuna sosiaalistettu ym.

Sisällä nukkuu rauhallisesti omalla paikallaan ja vanhen miten alkanut kuorsaamaan. :p Ulos ei ole mikään kiire, mutta sinne päästessään on tosiaan sinkoamassa neljään eri suuntaan samaan aikaan.