Lastensuojelun kustannukset karkaamassa käsistä – ostopalveluista saatetaan luopua
Turun Sanomat 5.1.2012 04:58:49
Lastensuojelun kustannukset ovat nousseet niin huimaa vauhtia, että osa kunnista on alkanut luopua ostopalveluista ja luoda uudestaan niiden tilalle itse ylläpitämiään palveluja. Kunnilta hupeni vuonna 2010 nuorten laitos- ja perhehoitoon 424 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin kustannukset olivat 412 miljoonaa.
Nousu on ollut huimaa, sillä kymmenen vuotta sitten menot olivat vain 121 miljoonaa.
Merkkejä kustannusten nousun laantumisesta ei ole, sillä huostaanottojen määrä ja yksityisen hoidon hinta kasvavat jatkuvasti.
Kuntaliitto on huolestunut kustannusten karkaamisesta.
– Yksityisiltä ostettaviin palveluihin uppoaa huikea summa rahaa ja nyt pohditaan, saadaanko sillä yhtä huikeaa laatua, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Heli Sahala.
Kunnat lakkauttivat omia lastenkotejaan lähes urakalla varsinkin 2000-luvun alkupuolella. Jopa suuria laitoksia lopetettiin, kun kunnat katsoivat, että niiden ylläpito tulee liian kalliiksi. Nyt ensimmäiset kunnat ovat ryhtyneet jälleen panostamaan omiin lastensuojeluyksiköihinsä ja Sahala puhuu jo muutostrendin merkeistä.
Esimerkiksi Salossa valmistuu näinä päivinä kaupungin oma lastensuojeluyksikkö, johon tulee vastaanotto- ja kriisiosasto sekä perhekuntoutusosasto. Salo ostaa yksityisiltä lastensuojelupalveluita vuosittain kahdeksalla miljoonalla eurolla.
TS
LUE LISÄÄ TORSTAIN TURUN SANOMISTA
Turun Sanomat 5.1.2012 04:58:49
Lastensuojelun kustannukset ovat nousseet niin huimaa vauhtia, että osa kunnista on alkanut luopua ostopalveluista ja luoda uudestaan niiden tilalle itse ylläpitämiään palveluja. Kunnilta hupeni vuonna 2010 nuorten laitos- ja perhehoitoon 424 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin kustannukset olivat 412 miljoonaa.
Nousu on ollut huimaa, sillä kymmenen vuotta sitten menot olivat vain 121 miljoonaa.
Merkkejä kustannusten nousun laantumisesta ei ole, sillä huostaanottojen määrä ja yksityisen hoidon hinta kasvavat jatkuvasti.
Kuntaliitto on huolestunut kustannusten karkaamisesta.
– Yksityisiltä ostettaviin palveluihin uppoaa huikea summa rahaa ja nyt pohditaan, saadaanko sillä yhtä huikeaa laatua, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Heli Sahala.
Kunnat lakkauttivat omia lastenkotejaan lähes urakalla varsinkin 2000-luvun alkupuolella. Jopa suuria laitoksia lopetettiin, kun kunnat katsoivat, että niiden ylläpito tulee liian kalliiksi. Nyt ensimmäiset kunnat ovat ryhtyneet jälleen panostamaan omiin lastensuojeluyksiköihinsä ja Sahala puhuu jo muutostrendin merkeistä.
Esimerkiksi Salossa valmistuu näinä päivinä kaupungin oma lastensuojeluyksikkö, johon tulee vastaanotto- ja kriisiosasto sekä perhekuntoutusosasto. Salo ostaa yksityisiltä lastensuojelupalveluita vuosittain kahdeksalla miljoonalla eurolla.
TS
LUE LISÄÄ TORSTAIN TURUN SANOMISTA
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kustannukset voivat karata siitäkin syystä, että tehdään paljon turhaa työtä ns. kunnallisen organisaation sisällä. Omaan kotikuntaan on palkattu lastensuojeluun n. 10 uutta henkilöä vuoden 2008 lastensuojelain uudistuksen jälkeen. Jos lasketaan 10 henkilön vuosittaiset lisäpalkkakulut n. 21000 asukkaan kunnassa, saadaan merkittävä menojen lisäys. Voidaan aiheellisesti kysyä mitä tällä on saavutettu? Lastensuojelun tulokset eivät ole parantuneet, vaikka lastensuojelun asiakkuudet ovat todennäköisesti lisääntyneet. Luonnollisesti lisääntynyt työvoiman tarve voidaan selittää tällä.
Vaikka uudistunut lastensuojelulaki tarkoittanee hyvää, on sen ahdas tulkinta tekemässä laista täydellisen fiaskon. Nykyisen lain mukaan luoknvalvoja tai kuka tahansa koulun opettaja voi jättää "huoli lapsesta"-menettelyn mukaisen lastensuojeluilmoituksen, mikä johtaa automaattisesti kohtuu raskaaseen lastensuojelutarpeen selvitykseen ja kartoitukseen. Siinä menee mukavasti 2 sosiaalityöntekijältä 2-3 työpäivää selvitys eli karkeasti 1 henkilötyöviikko. Jos tilanne olisi sellainen, että esim. nuo aikaisemmin mainitut 10 lisähenkilöä on suurimmaksi osaksi jouduttu palkkaamaan näiden selvitystarpeiden takia, niin ei tarvitse olla kovin älykäs huomatakseen mistä kustannusten nousu aiheutuu.
Tiedossani ei ole, miten suuri osa lastensuojeluilmoituksista tehdään, kevyin perustein vailla järjen häivää. Tämänkin portaalin palstoilla lukee tarinoita, joissa ilmoitukset on tehty hätäisesti ilman harkintaa. Oikeastaan lastensuojelulaki ei edes anna mahdollisuutta harkintaan, ilmoitus on tehtävä. Lain mukaan ilmoituksen jättäjän vastuu jää ilmoitukseen, loppurumban hoitaa lapsi ja hänen vanhempansa sekä sosiaalihuolto.
Olisiko aika ottaa järki käteen ja ohjeistaa kouluja yms. ilmoituksen jättäjiä käyttämään päätänsä. Kustannukset karkaa väkisin käsistä, kun kaikki ovat niin huolissaan.
On omakohtaista kokemusta aiheesta, 6 turhaa ilmoitusta ilmoitusta lapsista, milloin mistäkin syystä. Yhdenkään selvityksen jälkeen lapset eivät ole hyötyneet mitään. Kustannukset kotikunnalle 6x1 henkilötyöviikkoa. Ja tämä yksinomaan meidän perheen osuus.
Näyttävät muutkin tiedoitusvälinet uutisoivan aiheesta.
Turun Sanomat 5.1.2012.
Lastensuojelun kustannukset ovat karkamassa käsistä.
Ostopalveluista saatetaan luopua.
Lue lisää.
http://www.ts.fi/online/kotimaa/295773.html
----
Olipa järkevä uutinen! Kyllä sitä on saatu odottaakin :D :D :D :D :D
Ei tarvitse olla huippu ekonomisti tajutakseen, että yksityisten palvelun tarjoajien ahneus on loputon kaivo, ei niiden ylläpidossa ole järjen hiventä!
Ja peruspalvelujen yksityistäminen on moraalisesti erittäin arveluttavaa.
Kaiken lisäksi perustuslaissa mainittujen OIKEUKSIEN tarjonnan siirto osalle lapsista vain huostaanotto-ehdolla saataviksi on RIKOLLISTA.
Yksityisiä lastensuojelulaitoksia ei valvo kukaan riippumaton taho, ei myöskään kunnallisia.
Yksityisiltä kuitenkin vaaditaan edes omavalvontasuunnitelma, kunnallisilta ei sitäkään.
Yhtiöittäminen vai pakkoyhtiöittäminen
”Tällä hetkellä joka kolmas sosiaalipalvelu on yksityissektorin tuottama. Järjestöjen ja yritysten osuus on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun. Työntekijöiden määrää tarkastelemalla suhteellisesti eniten on kasvanut yritysten osuus. Osittain tämä selittyy sillä, että kansalaisjärjestöt ovat yhtiöittäneet toimintaansa.” Saukko arvelee yhtiöittämisen jatkuvan lähivuosina.
Hallituksen päinvastaisista vakuutteluista huolimatta, välittäminen Suomessa on ulkoistettu. Se on ulkoistettu kolmannelle sektorille, jota yhtiöitetään valtavalla vauhdilla. Sen sijaan, että tällä sektorilla toimivien edunvalvontajärjestöjen esiin tuomat ongelmat ratkaistaisiin yhteiskunnan väliintulolla, lainsäädännöllä ja ennen kaikkea riittävällä resurssoinnilla, ne ulkoistetaan järjestöjen kautta markkinoille. Että tuho olisi täydellinen, tässä kehityskaaressa kulkevat rinnalla vielä täysin torsoksi jäänyt laki sosiaalisesta yrittämisestä ja nyttemmin ilmeisesti kokonaan haudattu lakiuudistus yhteiskunnallisesta yrittämisestä. Nauloiksi arkkuun paukuteltiin vielä viime vuonna voimaan astuneet EU: n valtiontukisäädökset.
” Erityisesti erilaiset tuetut asumismuodot, kuten vanhusten hoitokodit ja perhekodit, houkuttelevat yksityissektoria. Lähes kaikki ensi- ja turvakodit ovat järjestöjen hallussa. Sen sijaan lastensuojelu kiinnostaa yrityksiä. - Lastensuojelussa liikkuu paljon rahaa ja kunnilla on tiettyjä lastensuojeluvelvollisuuksia, joista ne eivät voi säästää. Tämä houkuttelee tiettyjä tahoja, Saukko selittää.”
Olemme työttömien järjestössä kiinnittäneet tähän huolestuttavaan kehitykseen huomiota koko 2000 luvun ajan. Valtion hallinnossa valittu kehityssuunta myös työvoimapalvelujen vastuun siirtämisestä on jatkunut jo pitkään ja se voimistuu entisestään. Tietenkin on hyvä jos asiakassegmentoinnin avulla ihminen pääsee oikean, hänelle kuuluvan palvelun piiriin, esim. laki kuntouttavasta työtoiminnasta. Muiden pelkojen lisäksi erityisesti rahoituksen problematiikka, joka viimeisimmässäkin uudistuksen kukkasessa piilee, ei ole vielä kaikkia päättäjiä tavoittanut.
Nyt on kunnissa ja valtiolla viimeistään otettava työllisyyspolitiikka oikeasti haltuun. Pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työllisyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. On uhkarohkeaa lähteä ulkoistamaan, yhtiöittämään ja säätiöimään näitä palveluja. Kuntien toimintoja tehostamalla työllisyyden näkökulmasta saadaan menoja sosiaalipuolella, kelamaksuja ja muita pahoinvoinnista koituvia kuluja merkittävästi pienennettyä. Kuntien työllisyystoimintoja tehostamalla tehostamme ihmisten hyvinvointia.
Sirpa Martinsin blogista
Keski-Suomen työttömien yhdistykset hyväksyivät tämän kannanoton kokouksessaan Petäjävedellä 11.2.2011.
Kontrolliparadoksi
"Ruukinmatruuna sattui luomaan silmäyksen Time -lehteen, päivämäärällä November 14 2011. Sivulta 14 löytyi mielenkiintoinen kaavio ja teksti: The Deregulation Myth - Ignore the rhetoric: nations with more rules grow faster. Siinä oli kaavio yhteiskunnan säätelystä ja talouskasvusta, ja abskissana oli bisneksenteon säätelemättömyys ja ordinaattana oli talouskasvu viimeisen viiden vuoden aikana. Ja taulukko oli seuraava - kontrolloiduimmasta vapaimpaan:
maa
talouskasvu viimeisen viiden vuoden aikana
Intia
102%
Indonesia
147%
Brasilia
135%
Venäjä
94%
Argentiina
102%
Kiina
160%
Italia
16%
Turkki
43%
Meksiko
27%
Etelä-Afrikka
47%
Ranska
18%
Japani
11%
Saksa
19%
Australia
27%
Kanada
17%
Saudi-Arabia
42%
Etelä-Korea
29%
Iso-Britannia
13%
USA
15%
Tilastot eivät valehtele, sanotaan. Trendi on kuitenkin selkeä: mitä kontrolloidumpi talous, sitä voimakkaampi talouskasvu, ja tämä on täysin vastoin libertarianistien ja uusliberalistien dogmeja täysin sääntelemättömän ja vapaasti riekkuvan talouden autuudesta. Luvut ovat mielenkiintoista luettavaa. Eihän tässä nyt näin pitänyt käydä!
Luvuissa ei ollut mukana todellisten sosialististen komentotalouksien tai sotilasdiktatuurien, kuten Kuuban, Pohjois-Korean tai Myanmarin lukuja. On oletettavaa, että ne ovat todella alhaisia. Mutta jos näin on, ne vahvistavat lopullisesti ruukinmatruunan argumentin: on olemassa optimitila kontrollin ja vapauden välillä, jossa talous toimii parhaimmin. Koska se ei ole vaihteluvälin päissä, se Cauchy'n väliarvolauseen mukaisesti sijaitsee derivaatan nollakohdassa. Quod erat demonstrandum.
Mutta ruukinmatruunalla on myös toinen selitysmalli. Kaikki nuo vahvan talouskasvun maat ovat olleet sellaisia, joissa yleinen elintaso on ollut todella alhainen, eli pohjalta on paras ponnistaa. Siksi lukemat ovat todella kovia; Suomessa talouskasvu oli 1960- ja 1970-luvulla samoja lukemia. Kun maa vaurastuu, palkkataso nousee, elintaso nousee ja markkinat tyydyttyvät, myös talouskasvu hidastuu.
Ja vielä on olemassa kolmas selitysmalli. Mitä vapaampi talous on, sitä enemmän se suosii päomaa ja finanssikeinottelua ja sitä vähemmän teollista tuotantoa ja palkansaajia. Yhdysvalloissa ja monissa Euroopan maissa talouskasvu on lähes täysin virtuaalista, ja se tulee finanssisektorin kasvusta, ei tuotannosta. Mitä vapaampaa talous on, sitä edullisempaa on sijoittaa rahoja toisaalta arvopapereihin ja toisaalta käydä johdannaiskauppaa ja keinottelua kun taas tiukasti kontrolloiduissa ja säädellyissä talouksissa on mielekkäämpä investoida toisaalta tavaroiden ja toisaalta hyödykkeiden tuotantoon. Kontrolloidut taloudet myös suosivat pienyritteliäisyyttä - työvoimavaltaisia pienyrityksiä, jotka ovat nopeampia luovimaan säädösten ja määräysten vastatuulissa - kun taas vapaat taloudet suosivat pääomavaltaisia suuryrityksiä ja isoa bisnestä.
Paradoksi on kuitenkin olemassa, ja sitä on mahdotonta kiistää. Se on kuin isku uusliberalismin solarplexukseen. Niin kauan kun ruukinmatruuna jaksaa muistaa, Valitut Palat on julistanut Ruotsin mallin turmiota ja tuhoa. Kuinka ollakaan, USA itse on konkurssitilassa. Se joka toisia haukkuu, itse sitä on, tietävät pikkulapset.
Ruukinmatruuna kirjoitti eilen siitä, millaisessa lirissä Kalifornia - kaikista USA:n osavaltioista liberaalein - on. Siellä energiamarkkinoiden deregulaatio sai aikaan katastrofin ja nyt vankilat ovat alkaneet periä rikollisilta maksua vankilavuorokaudesta. Vankiloiden yksityistäminen puolestaan on aikaansaanut kieron kannustimen - Turun Sanomat tiesi kertoa, että vankilafirmat ovat lahjoneet tuomareita, että he tuomitsisvat rikollisia kovalla kädellä, että vankiloihin rittäisi asukkeja. Yhdysvalloista on hyvää vauhtia tulossa uusi Neuvostoliitto. Ei sosialistinen, vaan plutokraattinen. Ruukinmatruuna kirjoitti 2009 siitä, miten käy, jos sellaisia julkisia palveluja, mitä ei ikinä pidä yksityistää, aletaan
privatisoimaan ja miten seurauksena on kierojen kannustinten konkurrenssi."
http://takkirauta.blogspot.com/2011/11/kontrolliparadoksi.html
Hallinnolliset valvonta iskut "
Varat palutettava Valtion kasaan
Yhteisvastuulliset "