Lastensuojelun kustannukset karkaavat käsistä

Kustannukset voivat karata siitäkin syystä, että tehdään paljon turhaa työtä ns. kunnallisen organisaation sisällä. Omaan kotikuntaan on palkattu lastensuojeluun n. 10 uutta henkilöä vuoden 2008 lastensuojelain uudistuksen jälkeen. Jos lasketaan 10 henkilön vuosittaiset lisäpalkkakulut n. 21000 asukkaan kunnassa, saadaan merkittävä menojen lisäys. Voidaan aiheellisesti kysyä mitä tällä on saavutettu? Lastensuojelun tulokset eivät ole parantuneet, vaikka lastensuojelun asiakkuudet ovat todennäköisesti lisääntyneet. Luonnollisesti lisääntynyt työvoiman tarve voidaan selittää tällä.

Vaikka uudistunut lastensuojelulaki tarkoittanee hyvää, on sen ahdas tulkinta tekemässä laista täydellisen fiaskon. Nykyisen lain mukaan luoknvalvoja tai kuka tahansa koulun opettaja voi jättää "huoli lapsesta"-menettelyn mukaisen lastensuojeluilmoituksen, mikä johtaa automaattisesti kohtuu raskaaseen lastensuojelutarpeen selvitykseen ja kartoitukseen. Siinä menee mukavasti 2 sosiaalityöntekijältä 2-3 työpäivää selvitys eli karkeasti 1 henkilötyöviikko. Jos tilanne olisi sellainen, että esim. nuo aikaisemmin mainitut 10 lisähenkilöä on suurimmaksi osaksi jouduttu palkkaamaan näiden selvitystarpeiden takia, niin ei tarvitse olla kovin älykäs huomatakseen mistä kustannusten nousu aiheutuu.

Tiedossani ei ole, miten suuri osa lastensuojeluilmoituksista tehdään, kevyin perustein vailla järjen häivää. Tämänkin portaalin palstoilla lukee tarinoita, joissa ilmoitukset on tehty hätäisesti ilman harkintaa. Oikeastaan lastensuojelulaki ei edes anna mahdollisuutta harkintaan, ilmoitus on tehtävä. Lain mukaan ilmoituksen jättäjän vastuu jää ilmoitukseen, loppurumban hoitaa lapsi ja hänen vanhempansa sekä sosiaalihuolto.

Olisiko aika ottaa järki käteen ja ohjeistaa kouluja yms. ilmoituksen jättäjiä käyttämään päätänsä. Kustannukset karkaa väkisin käsistä, kun kaikki ovat niin huolissaan.

On omakohtaista kokemusta aiheesta, 6 turhaa ilmoitusta ilmoitusta lapsista, milloin mistäkin syystä. Yhdenkään selvityksen jälkeen lapset eivät ole hyötyneet mitään. Kustannukset kotikunnalle 6x1 henkilötyöviikkoa. Ja tämä yksinomaan meidän perheen osuus.

Olipa järkevä uutinen! Kyllä sitä on saatu odottaakin :D :D :D :D :D
Ei tarvitse olla huippu ekonomisti tajutakseen, että yksityisten palvelun tarjoajien ahneus on loputon kaivo, ei niiden ylläpidossa ole järjen hiventä!

Ja peruspalvelujen yksityistäminen on moraalisesti erittäin arveluttavaa.
Kaiken lisäksi perustuslaissa mainittujen OIKEUKSIEN tarjonnan siirto osalle lapsista vain huostaanotto-ehdolla saataviksi on RIKOLLISTA.

Yksityisiä lastensuojelulaitoksia ei valvo kukaan riippumaton taho, ei myöskään kunnallisia.
Yksityisiltä kuitenkin vaaditaan edes omavalvontasuunnitelma, kunnallisilta ei sitäkään.

Yhtiöittäminen vai pakkoyhtiöittäminen

”Tällä hetkellä joka kolmas sosiaalipalvelu on yksityissektorin tuottama. Järjestöjen ja yritysten osuus on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun. Työntekijöiden määrää tarkastelemalla suhteellisesti eniten on kasvanut yritysten osuus. Osittain tämä selittyy sillä, että kansalaisjärjestöt ovat yhtiöittäneet toimintaansa.” Saukko arvelee yhtiöittämisen jatkuvan lähivuosina.

Hallituksen päinvastaisista vakuutteluista huolimatta, välittäminen Suomessa on ulkoistettu. Se on ulkoistettu kolmannelle sektorille, jota yhtiöitetään valtavalla vauhdilla. Sen sijaan, että tällä sektorilla toimivien edunvalvontajärjestöjen esiin tuomat ongelmat ratkaistaisiin yhteiskunnan väliintulolla, lainsäädännöllä ja ennen kaikkea riittävällä resurssoinnilla, ne ulkoistetaan järjestöjen kautta markkinoille. Että tuho olisi täydellinen, tässä kehityskaaressa kulkevat rinnalla vielä täysin torsoksi jäänyt laki sosiaalisesta yrittämisestä ja nyttemmin ilmeisesti kokonaan haudattu lakiuudistus yhteiskunnallisesta yrittämisestä. Nauloiksi arkkuun paukuteltiin vielä viime vuonna voimaan astuneet EU: n valtiontukisäädökset.

” Erityisesti erilaiset tuetut asumismuodot, kuten vanhusten hoitokodit ja perhekodit, houkuttelevat yksityissektoria. Lähes kaikki ensi- ja turvakodit ovat järjestöjen hallussa. Sen sijaan lastensuojelu kiinnostaa yrityksiä. - Lastensuojelussa liikkuu paljon rahaa ja kunnilla on tiettyjä lastensuojeluvelvollisuuksia, joista ne eivät voi säästää. Tämä houkuttelee tiettyjä tahoja, Saukko selittää.”

Olemme työttömien järjestössä kiinnittäneet tähän huolestuttavaan kehitykseen huomiota koko 2000 luvun ajan. Valtion hallinnossa valittu kehityssuunta myös työvoimapalvelujen vastuun siirtämisestä on jatkunut jo pitkään ja se voimistuu entisestään. Tietenkin on hyvä jos asiakassegmentoinnin avulla ihminen pääsee oikean, hänelle kuuluvan palvelun piiriin, esim. laki kuntouttavasta työtoiminnasta. Muiden pelkojen lisäksi erityisesti rahoituksen problematiikka, joka viimeisimmässäkin uudistuksen kukkasessa piilee, ei ole vielä kaikkia päättäjiä tavoittanut.

Nyt on kunnissa ja valtiolla viimeistään otettava työllisyyspolitiikka oikeasti haltuun. Pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työllisyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. On uhkarohkeaa lähteä ulkoistamaan, yhtiöittämään ja säätiöimään näitä palveluja. Kuntien toimintoja tehostamalla työllisyyden näkökulmasta saadaan menoja sosiaalipuolella, kelamaksuja ja muita pahoinvoinnista koituvia kuluja merkittävästi pienennettyä. Kuntien työllisyystoimintoja tehostamalla tehostamme ihmisten hyvinvointia.

Sirpa Martinsin blogista
Keski-Suomen työttömien yhdistykset hyväksyivät tämän kannanoton kokouksessaan Petäjävedellä 11.2.2011.

Hallinnolliset valvonta iskut "

Varat palutettava Valtion kasaan

Yhteisvastuulliset "