On olemassa ihmisiä, jotka eivät usko, vaikka näkisivät humanoideja ja näin pois päin. He luulevat sitä hallusinaatioiksi tai muuksi.
Ei usko vaikka näkee
,.--,.-,.-,.-,.-,
1389
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
No annahan sitten joitain esimerkkejä.
Tilanteessa jossa näimme ilmiön taivaalla, osa porukasta käänsi päänsä poispäin ja kun hihkuimme "katsokaa, onko tuo ufo?!" he sanoivat "ei siellä mitään ole", mutteivät halunneet katsoa kohti. He näkivät, mutta eivät halunneet nähdä.
Ennakkoluuloton ihminen uskaltaa kohdata myös ennentuntemattoman.
Tapaus ei tehnyt minusta ufoharrastajaa, mutta muistan sen aina.
Höpö höpö mitä epäuskottavaa kuraa. Olet ainakin ennakkoluuloton valhettelija.
Tapaus on tosi.
Minulla ei ole mitään turhaa motiivia pyöriä täällä kertoilemassa satuja.
Näyttää siltä, että asiallinen keskustelu ja itsellenikin tiedon saaminen täällä on vaikeaa, kun seassa pyörii skeptisiä sekopäitä virnuilemassa.
Hyvä esimerkki. Keskiviikkona Suomen taivaalla oli meteori. Samat henkilöt, jotka täällä huutavat: Höpö, höpö ja kuraa. huusivat siellä. Huijausta. Huijausta. Vaikka jokainen alkeellisenkin koulutuksen saanut Suomen maassa tietää, että meteoreja on olemassa. :D
Mikä tässä asiassa pelottaa. Jonkinhan sen täytyy olla.
Muuten täällä kuraa huutavat ja ilman muita mielipiteitä esiintyvät hahattelijat eivät täällä kirjoittelisi. Uskonlahkoista olen jo maininnut, johonkin noista te kuulutte. Ilmeisesti. Harvoilla on noin vanhanaikainen ajattelutapa, paitsi lahkolaisilla jopa Suomessa.
Tuo on vastoin ihmisen peruspsykologiaa. Jos et suorastaan valehtele, liioittelet aivan varmasti. Kukaan ei kuvaamassasi tilanteessa käyttäytyisi noin.
Kuka muka epäili meteori (paremminkin boloidin) olemassaoloa. UFO:ahan siitä ei saa kirveelläkään.
Jotkut pelkäävät niin alkuihmisen tavoin kaikkea epätavallista. Se on sellainen primitiivireaktio siis, jos sattuu joillekin jotain eteen tulemaan. Ääriskeptikot kuuluvat mitä todennäköisimmin tuollaisiin primitiivisiin.
Itse olen kuullut aikanaan 1980-luvun alussa tapauksesta, jossa useamman miehen joukko oli nähnyt humanoidin, mutta josta eivät isoa meteliä pitäneet.
Haluasin myös lisätä tuon saman, etä mitään satuja ei ole mieltä kertoilla. Mitä sillä saavuttaa ei mitään ja se painaisi kyllä omaa tuntoa. Jokin moraali pitää olla. Tämäkin humanoidikohtaaminen on vain aikanaan korviin tullut tapaus.
Veikkaan, että useammalla palstoilla kirjoittavalla on omakohtaisia kokemuksia, jos ei ufoista, niin jostain, mitä pidetään yliluonnollisena, jota tiede ei pysty mittaamaan mitenkään.
Se poitsi taidat ollakin Sinä joka pelekäät?
"Jotkut pelkäävät niin alkuihmisen tavoin kaikkea epätavallista. Se on sellainen primitiivireaktio siis, jos sattuu joillekin jotain eteen tulemaan. Ääriskeptikot kuuluvat mitä todennäköisimmin tuollaisiin primitiivisiin".
Latteaa kritiikitöntä ufouskovan perusjargoniapa suollat. Minä suhtaudun hyvin skeptisesti ufotarinoihin, mutta olen myös hyvin kiinnostunut kaikesta epätavallisesta. Ja kyllä se alkuihminenkin oli hyvin utelias kaikkea epätavallista kohtaan totta kai.
Se on nimittäin myös niin päin, että aaveet, tontut, jumalat ja ufohumikset selittyvät nimenomaan "primitiivi-ihmisen" luontaisilla vaistoilla modernin kognitiivisen uskontotieteen mukaan. Skeptinen asennoituminen näihin väitettyihin outoihin ilmiöihin on puolestaan tavallaan perusihmiselle luonnotonta älyllistä toimintaa.
Tarinat ovat tarinoita. Asioita tutkitaan ihan oikeastikin.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/09/quotyksin_oot_sina_ihminen_kaiken_keskella_yksinquot_2884621.html
http://www.nytimes.com/2010/04/21/books/21book.html
Pakkohan sitä on kaikkea epäillä, jopa omia silmiään ja korviaan että jotenkin järjissään pysyisi.
Mutta tosi autuas on se ufo-uskovainen joka uskoo vaikkei näe!
Sillä usko tulee sanasta ja YouTuben ufo-videoista. Ja JIM-kanavalta!