Hälytys/Alarm

Voi sinä Vesa, paineita sinulle on pistetty. Alexia on semmonen paikka että vapaaehtoisesti en sinne enää mene. Meillä oli ulkomaalaisia vieraita ja ajatus oli tutustuttaa paikalliseen yöelämään. Kello 22 jälkeen musiikki oli niin kovaa ettei voinut pöydässä keskustella. Pakko poistua ja pyytää anteeksi vierailta että ilta jäi kesken.

Kaksi kertaa olen käynyt ja se riittää. Eihän siellä ole kuin pariskuntia ja tosiaan yksinäiset naiset saavat ihan turhaan odotella tanssittajaa. Siinä mielessä kuulutus on asiaa jos tehoaa :) Musiikki on liian kovalla ja sitäpaitsi nuo big band jne eivät soita oikeaa tanssittavaa musiikkia.

Niinpä niin! Melkoisen tyytymätöntä porukkaahaan täällä asuu. Valitetaan aina, ettei täällä ole mitään ja miksei mitään järjestetä. Sitten kun jo taho jotain yrittää, jäädään tulematta tai kitistään kun kaikki ei mene kuin omissa haavekuvissa. Musiikki on liian lujalla, liian hiljaa, sanoista ei saa selvää, liian kuuma, liian kylmä, sataa, pissattaa, boxerit hiertää, väsyttää...

Miksei nämä ruikuttajat koskaan tee asioille mitään? Järjestäkää yhdessä se täydellinen tapahtuma/tilaisuus, ei olisi ainakaan pulaa puuhamiehistä!

Puolessavälissä viidettäkymmentä oleva kookas mutta helläluontoinen mies olisi täällä tarjolla. Rakastan ulkoilua, sienestämistä, marjastusta ja veneilyä sekä kalastusta. Hirviporukkaankin olen kuulunut jo yli 20v, mutta en Loviisassa, vaan jakamattoman perikunnan mailla keskisuomessa. Sisäharrastuksia lähinnä sydäntä on kokkailu, puutyöt ja muu askartelu, lukeminen ja kirjoittelu. Vakituinen työ on ja palkkaa sen verran, että olen saanut asunto- ja mökkilainani jo maksettua. Sydäntä lähellä on myös matkustelu. Joka vuosi tulee lähdettyä katsomaan jotain uutta maailmankolkkaa, mutta massaturistikohteita vältellen.

Alkoholia en karsasta, mutta otan harvoin ja silloinkin on rajana, että tolkun täytyy pysyä päässä ja aamulla ei tarvitse hävetä mitä on illalla tehnyt ja sanonut. Tupakatta olen ollut nyt kohta 13kk, mutta edelleen tekisi joskus mieli lipsua. En ole kuitenkaan vielä lipsunut. Olen perusterve katseenkestävä suomalainen mies. Kerran avioissa ollut ja eronnut ja sen jälkeen yksinhuoltajana kaksi lasta aikuiseksi kasvattanut ja maailmalle saattanut.

Naisellinen seura kiinnostaisi ja jos meillä synkkaisi, niin ihan tositarkoituksella. Tutustuttaisiin rauhassa toisiimme ilman kiirettä, mutta sydämen niin käskiessä myöskään turhaan aikailematta. Olisi ihanaa löytää kumppani rinnalle loppuelämäksi. En siis hae pelkkää seksiseuraa enkä missejä, vaan tavallista suomalaista naista.

Eilen oli Aleksiassa vientiä :-)

Minäkin tahtoisin sitä vientiä...

Mistä sinut saa viedä? Olen vapaa ja vapaaehtoinen!