Kuntayhtymäveto

Puolanka perustaa oman yliopistosairaalan, jossa lääkäreinä toimivat Puolangan lukion priimukset. Potilaina toimivat puolankalaiset vanhukset, paitsi psykiatrisela osastolla, josssa potilaina ovat kunnan luottamusmiesjohtoon kuuluvat henkilöt.

Sairaala tulee olemaan maailman huipputasoa. Esimerkiksi USAsta on jo tullut tiedustelua pääsisikö sinne leikattavksi, kun esimerkiksi Stanfordin polilla on huono plavelu ja lääkärit tietämättömiä verrattuna puolankalaisiin ylioppilaisiin. Naurettavin esimerkki on, että Stanfordin toope ei tuntenut lainkaan Oulujärven sijaintia, vaikka puolankalaisista ylioppilaista sen tiesi jopa 10 %!

Sosiaali- ja terveysministeriöstä on jo vahvistettu, että Puolangan yliopistosairaala (PYlSa) saa Oulun luontaishoitolan sijasta ottaa ns. pohjoisen miljoonapiirin vastuulleen.

Hoitoaloina PYlSa:ssa ovat homeopatio, uskomusparannus ja perseily terapiamuotona. Ylilääkärinä häärii kunnanhallituksen pj ja apulaisena metsäsika. Ylihoitajan vastuullista virkaa hoitaa kunnan kulloinenkin vanhin asukas. Varat sairaalan ylläpitoon saadaan talkootöistä. Peräpukamapotilaiden yhdistys on jo luvannut toimittaa myyjäisiin verisiä ja kovia juustopaskoja sadan euron edestä.

Puolangalle on lukiokoulutuken ylivertaisen tason innoittamana päätetty perustaa myös yliopisto. Siihen hyväksytään oppilaiksi ainoastaan Puolangan malliin tulleita ylioppilaita. Eli metsäläisiä, jotka hätkähtävät nähdessään ihmisen ja menevät metsän puolelle, jos auto tulee tiellä vastaan.

Yliopiston opetusaloina ovat kunnallispolitiikka, terveystaloustiede ja virassasluibeilu. Kaikki tunnettuja maailman huppualoja Puolangalta. Perseen kaivelu, räkiminen ja kännissä ördäily tulevat kuvioon, kun yliopistosaatiö saa sienimön tuotosta osansa. Lahjoitusprofessuurina aloittaa heti alkuunsa jalkasienen taloustieteen professori. Pätevin löytynee paikkakunnalta.

Kun Kajaanin lentokenttä lopetetaan kesällä 2012, Puolangalle perustetaan uusi kenttä. Sieltä on kuusitoista päivittäistä vuoroa kaikkiin maailman maihin eli tuhansia lentoja päivittäin. Erityisen suosituksi noussee suora yhteys Pjöngjangiin, koska yliopiston kunnallispolitiikan laitoksella on läheinen yhteys kyseisen pääkaupungin valtuustoon.

Eikä tässä vielä kaikki. Kaiken tämän seaurauksena kunnan väkiluku kääntyy nousuun ja maaginen 3001 asukkaan raja rikkoutuu jo vuonna 2345. Siinä on Kajaanilla ihmettelemistä! Siihen asti homma rahoitetaan valtionosuuksilla ja kajaanilaisten veroeuroilla.

Hyvä.

Mihin siellä enää mitään työryhmiä tarvitaan, kun visiot näkyy olevan iak selvät?

kirjotteli pitkän tarinan hohhoijaa,,,,,,