Kaivosmies (Maanalainen työ)

Terve! Tässäpä muutamia vastauksia.

Onhan se likaista. Riippuu työtehtävästä millä tavalla. Panostajat saavat ottaa vastaan kaiken liejun mitä porareikiä puhdistaessa lentää, Sementin kanssa työskentelevät (esim pulttarit) ovat sementtipölyn ja märän vellin kanssa tekemisissä. Uudet koneet ovat hytillisiä, mutta komukatoksella varustettujakin vielä tapaa.

Kaikkein eniten räjäytyksestä irronneelle kivipölylle altistuvat lastaajat. Maan alla poraus tapahtuu vesihuuhtelulla joten varsinainen kivipölylle altistuminen on vähäistä mikäli tuuletukset ovat kunnossa ja riittävästi mitoitetut. Kaivoksen autot ja koneet liikkuvat dieselmoottoreilla, ja kone saa käyttövoiman varsinaiseen työhön joko sähköverkosta taikka omasta dieselmoottoristaan. Dieselin pakokaasua on siis ilmassa. Kalliosta irtoaa radonia joka on syöpää aiheuttavaa, radonpitoisuuksia seurataan viranomaisvalvonnalla. Radon poistuu riittävällä tuuletuksella.

Raskaita nostoja joutuu tekemään kyllä. Porausjumbon tangot painavat nelisenkymmentä kiloa(4,7m tanko), ja se on vaihdettava käsin kun se katkeaa. Kun kone ajetaan asemiin on vesiletku liitettävä vesijohtoon ja sähköpistoke keskukseen ja ne ovat painavia. Joskus porauspaikkaa on myös retkottava eli käsin kuokittava puhtaaksi kivistä.

Räjähdysainelaatikot ja säkit painavat yleensä 25 kiloa kappale ja niitä on nosteltava välillä korkeallekin. Panostustyö on nopeatempoista ja fyysistä. Rusnaus eli irtokivien pudottelu kangella on lämmintä hommaa. Tuuletustorvet ovat raskaita nostella ja ripustaa kattoon mutta koneella tehdessä oikeat työtekniikat auttavat.

Kallioon asennettavat pultit ovat terästä ja pitkiä eli siis painavia. Koneellisessa asennuksessa kone tekee asennustyön mutta pulttien nostelu autoon ja koneeseen asettelu on tehtävä usein itse.

Kallio on kovaa ja sen irrotus vaatii raskaita koneita joiden pienetkin osat ovat usein painavia. Koneet ovat suuria ja tarvitsevat paljon vettä ja sähköä joten letkut ja kaapelitkin painavat. Kaivosmiehet eivät kuitenkaan ole mitään pakastimen kokoisia kehonrakentajakarpaaseja vaan ihan tavallisen kokoisia miehiä. Kuvatun kaltaisissa raskaissa töissä oikeiden työtapojen ja tekniikoiden hallinta on paljon tärkeämpää kuin raaka voima. Itse olen vain vähän yli kuusikymmentäkiloinen mutta hyvin pärjään. Jos jonkun painavan esineen voi nostaa koneella, niin nosta sillä. Pölyhaitoilta voi suojautua hengityssuojaimilla.

Kaivoksissa voi saada hyvääkin palkkaa! Reilusti enemmän kuin tavallisesti konepajoilla taikka tuotantotyössä.

Ja sitten se romahduksen mahdollisuus. Kaivoksen tunneleiden eli perien lujituksessa käytetään pultitusta, vaijeripultitusta, ruiskubetonointia ja verkotusta. Lännenfilmeistä ja Aku Ankoista tuttuja puupukituksia ei enää näe. Työturvallisuus on hyvällä tasolla Suomen kaivoksissa ja kaivosalalla tapaturmia sattuu vähemmän kuin rakennusalalla joka on varmaan tapaturmaherkin ala. Lujitukset ehkäisevät sortumia hyvin, mutta silti niitä joskus tapahtuu. Ihmishengen vaativat sortumat ovat olleet harvinaisia Suomessa. Maanalaisissa louhoksissa tapahtuu usein suuriakin sortumia, jonka vuoksi niistä lastataan kivet ulos kauko-ohjattavalla koneella eli ihmisten ei tarvitse mennä avoimeen louhokseen.

Sortuman alle jäämistä paljon todennäköisempi vaara on jäädä yksittäisen putoavan kiven eli komun alle. Tämän vuoksi oma työpaikka on rusnattava ennen töiden aloittamista. Kaivoksissa tehdään säännöllistä rusnausta. Rusnaus on kaivosmiehen perustaito, ja rusnauksen pystyy oikeilla välineillä suorittamaan turvallisesti.

Kaivoksessa ei tarvitse pelätä. On muistettava käyttää järkeä ja olla ottamatta turhia riskejä. Vaarallisiksi ilmoitetuille alueille ei ole syytä mennä. Kiven ja raskaiden koneiden kanssa pienetkin virheet tuottavat helposti pahoja vammoja.

Itse olen viihtynyt kaivoksessa hyvin, vaikka työ on raskasta on se myös palkitsevaa! Rohkeasti alalle jos ala kiinnostaa, työpaikkoja on tulevaisuudessa tarjolla paljon. Etsi youtubesta Atlas Copcon videoita niin näet millaista kalustoa käytetään.

kuule, kaivosmies, sinuu ei kait haittaa jos lainaan tän meidän alan ohjeistukseen
sillä opiskelen ite kaivosalaa ja verrattuna varastoalaan niin kaivospuoli tuntuu mahtavalta hommalta näin opiskelijan näkökulmasta.
ja täällä torniossa ollaan panostamassa juuri rikastukseen
eli siis:

tornio - rikastus
sodankylä - louhinta
outokumpu - maanalainen louhinta (työkkärin kautta)

siinä erikoistumiset

jos mahollista niin kannattaa hakee kaivosalalle

ite sain ajatuksen lähteä opiskelamaan kaivosalaa työturvallisuus opettajalta joka on entisen keretin kaivoksen sähkömies

eli http://www.kaivosmuseo.net/ ollu myös outokummun vanhassa kaivoksessa töissä