rakkautta
joka kuuluisi
minulle
pimeässä yksin
hapuilen
kiertelen ympäri
läpi
tyhjien kylmien
huoneiden
rakastan sitä
vihaa
kaivan reikiä
lumihankeen
sinne piiloudun
pimeään
eikä taivaan kuu
saa heräämään
tuulien laulut
ei kuulu
linnut eivät enää
laula
tahdon olla
ihan hiljaa
joka kuuluisi
minulle
pimeässä yksin
hapuilen
kiertelen ympäri
läpi
tyhjien kylmien
huoneiden
rakastan sitä
vihaa
kaivan reikiä
lumihankeen
sinne piiloudun
pimeään
eikä taivaan kuu
saa heräämään
tuulien laulut
ei kuulu
linnut eivät enää
laula
tahdon olla
ihan hiljaa
Vastaukset 2
Vanhimmat
jos vihaa rakkautta
niin ei ansaitse tunteista kauneinta
ja käsi joka koskettaisi
vetäytyy hiljaa pois
tuuli astuu kehiin
verhot hiljaa heiluu
surkeutesi tilaa liputtaa
oloasi yksin
yksinäisenä
ypö yksin ...
mihin katosi suurten tunteiden onija
joka edellisissä runoissa ilakamoi rakkaudella
sen tuntemuksilla sydämessään
on nyt maansa myynnyt
rakkauden hylännyt
vetäytynyt kuoreensa pimeään
ja se sinulle suotakoon
hyvä onija !!!
suuret tunteet pitää
kadottaa
vaikka lumihankeen
alle maan
en ole niiden tulkitsija
kuten sinä
sydämeni puhuu puolestani
turkasen huono pääni
ei ymmärrä
aivoparkani riekaleina
hämähäkin verkossa
ja häkki on
pääni päällä
en katoa minnekkään
enkä rakkauttani
hylkää
kiusaan tahallani
vaikkakin kiukuissani
olen
rakastan elämää
menninkäisen pesää
kynttilän valossa..
kiitän runosein