Aina kun avaa tonnikalapurkin, tulee mieleen kaukaiset paikat ja merenkohina; jossain joku on pakannut purkin sataman hälyssä, tai entäpä ihana tomaattipurkillenen; huumaava andalusian rannikkokylä, auringossa työskentelevä tomaattitarhuri, tervehdys pohjolaan. Taikka, viimeisinpä, arvossa korkeimpana, venäläiset raputölkit, millainen nautinto- ja millainen työ- myrskyävä barentsinmeri, jääähilepartaisia miehiä, joiden vaimot purkittavat saaliin.
Millaista se onkaan, Elämä- täynnä mahdollisuuksia.
Millaista se onkaan, Elämä- täynnä mahdollisuuksia.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Auringossa?
http://kids.britannica.com/comptons/art-110076/Tomatoes-are-packed-in-a-cannery-in-Modesto-Calif
Hmm! Mulle tulee tonnikalasta mieleen ne somalialaiset entiset kalastajat, joilta espanjalaiset ovat ryöstäneet kaikki fisut ja nyt kostavat länsimaalaisille ryöstämällä rahtilaivoja, tankkereita ja onpa tainnut joku miinalaivakin ehkä päätyä heille. Maailman viimeiset tonnikalat ovat pian kutunsa kuteneet ja meret tyhjennetty...
Tomaattipurkista taas tulee mieleen kitupiikki närpiöläisfarmari joka hankkii työläisiä filippiineiltä tekemään orjatyötä nimelliskorvausta vastaan. Saidoimmat tuskin edes maksavat niille mitään vaan laittavat takaisin kotiin maksamatta mitään...
Raputölkit? Öh, venäläiset? Nii-in, mitäpä tuohon sanoisisi? Kuningasvillasaksirapu vallannut pian kaikki pohjoisen katkarapumestat Trondheimistä pohjoiseen(sijaitsee noin vaasan korkeudella). Eh, entäpä ne petsamon nikkelin jätevedet, minne ne johdetaan? Tai Arkangelin ydinsukellusvenehautuumaa? Mitä sieltä kulkeutuukaan vesistöön jonka pitäisi olla pohjolan herkkujen aarreaitta...?
Niinpä, elämä on (vielä), mahdollisuudet taisi mennä jo...
Joskus tulee säilykejuttuja syötyä, mut lähinnä mun tulee niist mieleen että vedämpä sisuksiini muutaman myrkyn.
Niimpä ja, kun sitten on tarpeeksi myrkkyjä vetänyt naamariinsa, niin sitten tulee syöpä ja sen sellaista hirveää.
Chili-tonnikala on hyvää ja tölkki-lihapullat vedettynä naamariin suoraan purkista. \o