Raittiuslupaukset

Oikeassa olet siinä, että alkoholistin raittius pitää parhaiten, kun hän haluaa olla raitis itsensä takia.

Tutustu www.al-anon.fi/ ohjelmaan. A-klinikka tai AA:n avoryhmät olisivat eräs tapa ruveta selvittämään suhdettanne alkoholiin ym.

Olet aivan oikeassa.
Ei kukaan lopeta juomistaan toisen vuoksi, eikä alkoholistien valoilla ja vannomisilla ole minkäänlaista merkitystä.
Jos omat rahkeet pitävään lopettamispäätökseen eivät riitä, niin eipä auta pakotetunoloisesti AA:ssa tai klinikallakaan juokseminen.

Olen sitä mieltä, että lupaukset kuuluvat alkoholistin työkalupakkiin. Lupauksen antohetkellä hän voi itsekin uskoa pystyvänsä raittiuteen, taukoon, vähennykseen tms. Ei pysty kuitenkaan.

Kirjoittelin asiasta elokuussa -08 tälle palstalle näin:

Juopolle tärkein asia elämässä on alkoholi. Hänen maailmansa pyörii sen ympärillä ja kaikki on sille alistettu. Alkoholi on tärkeämpää kuin puoliso, lapset, vanhemmat, sisarukset, ihmissuhteet yleensä, ja kaikki muu.

Kuitenkin juoppo tarvitsee perheen tai vastaavanlaisen ihmissuhteen pitääkseen yllä sosiaalista kulissia. Tai rahan takia. Juomiskausien välillä hän yrittää vahvistaa asemaansa perheessään käyttäytymällä erinomaisen rakastettavasti, tekemällä palveluksia, olemalla huomaavainen, ostamalla lahjoja jne. Tämän käyttäytymismallin perustana on saada aikaan tilanne joka mahdollistaa juomisen aloittamisen uudelleen ilman, että kulissi (=perhe) romahtaa.

Tällä palstalla saa lukea usein kirjoituksia, joissa puoliso, useimmiten vaimo, kertoo että "minulla on maailman ihanin puoliso, kunhan hän vain ei joisi". Näiden viestien kirjoittajat eivät ymmärrä, että puoliso on "ihana" voidakseen juoda.

Koska asia on vaikea, sanon vielä toistamiseen, että juopon ajatusmaailmassa k a i k k i pyörii alkoholin ympärillä. Kun tiedostaa tämän, juopon käyttäytymisen omituisuudet selvenevät.

Kiitos vastauksista!
Näinhän tuo kuvio tasan tarkkaan menee, hyvityksineen päivineen.
Tässä ei kai auta kuin hypätä pois junasta, luulen että avokillani on kuitenkin vielä paljon viinaa juomatta.
Huomaan sen monestakin asiasta, esim. jos joku törttöilee humalassa, se on hänen mielestään maailman parasta komediaa. Minua vaan ei enää naurata yhtään.

Niinkö?
Pitäisikö tähän sitten jäädä kyttäämään ja odottelemaan, elämä on lyhyt...
Mieheni on ollut juomatta tasan 7 päivää joten en lippuja paljoa heiluttele.
Ja sitäpaitsi, en marise, hoidan oman osani suhteesta niin hyvin kuin osaan, mutta olen vitun väsynyt tekemään sen yksin.
Heh ja minä se olen tässä kestänyt näinkin kauan, ukko suorastaan anelee että otan hänet aina reissuiltaan takaisin.
Holisti mikä holisti. Ja nimenomaan syy on väärä ja sen takia en usko onnistumiseen.
Ja lopuksi, en ala kanssasi jankuttamaan enempää, et kertakaikkiaan tajua asioita.

Kyllä juoppo läheisilleen lupailla osaa, ikävä vaan että pettyä saavat. Usein juopossa on havaittavissa narsistin piirteitä, mikä tekee asiasta vielä hankalamman.

'Pian se kuihtuu ei se maljakossa kestä,
niin käy joka lupauksenkin'

Kyllä toiset pystyy pitkäänkin. Kuukausia. Itse entisessä liitossani yritin. Useita kertoja. Jostakin se syy juomiseen sitten löytyi. Vaimo ei mielestäni tsempannut tarpeeksi. Ei kehunut, päin vastoin. Jostakin muusta löytyi sitten vittuilemista. Kun ei muuta keksinyt alkoi pihtaamaan.

Lopulta sitten join taas. En paljon aluksi, mutta kuitenkin. Lopulta vaimo haki eroa. Ilmeisesti noudatti näitä tämänkin palstan ohjeita: Jätä se juoppo, pelasta elämäsi jne.., enkä minäkään pannut vastaan.

Viisi vuotta on kulunut ja olen elänyt uudessa parisuhteessa ja kas kummaa: Minä sen paremmin kuin uusi vaimoni emme juo. Emme ole juomatta sen takia, että emme voisi juoda. Alkoholi ei vain anna meille mitään sellaista, mitä emme kokisi ilman päihteitä. Ei tarvitse mitenkään sinnitellä edes.

En kuitenkaan osaa antaa sinulle neuvoja miten sinun tulisi menetellä puolisosi kanssa. Eivät osaa tämän palstan raitistuneet juopotkaan, vaikka saattavat luulla. Ihmiset ovat niin erilaisia. Jopa 'alkoholistitkin'.