● Tilanne, jossa parisuhdekumppani surmaa naisen, on toiseksi yleisin
henkirikostyyppimme. Henkirikoksistamme viidesosa kuuluu tähän
tyyppiin. 4 % henkirikoksista on naisen puolisoonsa kohdistamia, 6 %
vanhemman lapseensa kohdistamia ja 6 % muiden perheenjäsenten
välisiä. Kaikkiaan perhe- ja parisuhdeväkivaltaan liittyvät rikokset
muodostavat kolmasosan vuosittaisista henkirikoksistamme.
● Kuolemansyytilaston mukaan puolison surmaamien naisten ja miesten
määrät ovat pysyneet 2000-luvulla suhteellisen vakaina. Myös vanhempien
surmaamien alaikäisten lasten määrä on säilynyt vakaana.
● Euroopan unionin jäsenmaiden vertailussa naisen riski tulla surmatuksi
on Suomessa 11. korkein. Miesten riski on 7. korkein.
● Poliisin tietoon tulleesta väkivallasta noin 12 % on perheväkivaltaa (9 %
naisiin ja 3 % miehiin kohdistuvaa).
● Oikeustilaston mukaan vuonna 2007 poliisin tietoon tulleista lievistä
ja perusmuotoisista ruokakunnan sisällä tapahtuneista pahoinpitelyistä
71 % oli kohdistunut yli 15-vuotiaaseen naiseen, 15 % yli 15-
vuotiaaseen mieheen ja 14 % alle 15-vuotiaaseen lapseen. Törkeissä
pahoinpitelyissä ja henkirikoksen yrityksissä 50 % oli kohdistunut yli
15-vuotiaaseen naiseen, 42 % yli 15-vuotiaaseen mieheen ja 8 %
alle 15-vuotiaaseen lapseen.
● Vuoden 2006 kansallisen uhritutkimuksen mukaan 0,5 % naisista ja 0,2 %
miehistä ilmoitti joutuneensa kuluneen vuoden aikana avo- tai aviopuolison
tai vakituisen seurustelukumppanin fyysisen väkivallan kohteeksi.
● Kansallisten uhritutkimusten mukaan naisiin kohdistunut perheväkivalta
on vähentynyt hieman viimeisen neljännesvuosisadan aikana; miehiin
kohdistunut on pysynyt melko vakaana. Naisuhritutkimusten mukaan
puolison harjoittama väkivalta on vähentynyt vuosina 1997–2005.
● Poliisin tietoon tulleet perheväkivaltatapaukset ovat lisääntyneet 2000-
luvulla. Keskeisenä syynä tähän on ilmoitusalttiuden kasvaminen ja
poliisin ilmiöön kiinnittämä huomio.
● Lapsiin kohdistuva kuritusväkivalta on voimakkaasti vähentynyt 1988–
2008.
● Äidit kohdistavat lapsiin kuritusväkivaltaa hieman enemmän kuin isät.
● Lasten kodissaan näkemä väkivalta on useimmin lapsiin kohdistuvaa
väkivaltaa, ei äitiin tai isään kohdistuvaa.
● Perheväkivallan eri muodot, kuten lapseen ja puolisoon kohdistuva väkivalta,
ilmenevät usein samoissa perheissä.
henkirikostyyppimme. Henkirikoksistamme viidesosa kuuluu tähän
tyyppiin. 4 % henkirikoksista on naisen puolisoonsa kohdistamia, 6 %
vanhemman lapseensa kohdistamia ja 6 % muiden perheenjäsenten
välisiä. Kaikkiaan perhe- ja parisuhdeväkivaltaan liittyvät rikokset
muodostavat kolmasosan vuosittaisista henkirikoksistamme.
● Kuolemansyytilaston mukaan puolison surmaamien naisten ja miesten
määrät ovat pysyneet 2000-luvulla suhteellisen vakaina. Myös vanhempien
surmaamien alaikäisten lasten määrä on säilynyt vakaana.
● Euroopan unionin jäsenmaiden vertailussa naisen riski tulla surmatuksi
on Suomessa 11. korkein. Miesten riski on 7. korkein.
● Poliisin tietoon tulleesta väkivallasta noin 12 % on perheväkivaltaa (9 %
naisiin ja 3 % miehiin kohdistuvaa).
● Oikeustilaston mukaan vuonna 2007 poliisin tietoon tulleista lievistä
ja perusmuotoisista ruokakunnan sisällä tapahtuneista pahoinpitelyistä
71 % oli kohdistunut yli 15-vuotiaaseen naiseen, 15 % yli 15-
vuotiaaseen mieheen ja 14 % alle 15-vuotiaaseen lapseen. Törkeissä
pahoinpitelyissä ja henkirikoksen yrityksissä 50 % oli kohdistunut yli
15-vuotiaaseen naiseen, 42 % yli 15-vuotiaaseen mieheen ja 8 %
alle 15-vuotiaaseen lapseen.
● Vuoden 2006 kansallisen uhritutkimuksen mukaan 0,5 % naisista ja 0,2 %
miehistä ilmoitti joutuneensa kuluneen vuoden aikana avo- tai aviopuolison
tai vakituisen seurustelukumppanin fyysisen väkivallan kohteeksi.
● Kansallisten uhritutkimusten mukaan naisiin kohdistunut perheväkivalta
on vähentynyt hieman viimeisen neljännesvuosisadan aikana; miehiin
kohdistunut on pysynyt melko vakaana. Naisuhritutkimusten mukaan
puolison harjoittama väkivalta on vähentynyt vuosina 1997–2005.
● Poliisin tietoon tulleet perheväkivaltatapaukset ovat lisääntyneet 2000-
luvulla. Keskeisenä syynä tähän on ilmoitusalttiuden kasvaminen ja
poliisin ilmiöön kiinnittämä huomio.
● Lapsiin kohdistuva kuritusväkivalta on voimakkaasti vähentynyt 1988–
2008.
● Äidit kohdistavat lapsiin kuritusväkivaltaa hieman enemmän kuin isät.
● Lasten kodissaan näkemä väkivalta on useimmin lapsiin kohdistuvaa
väkivaltaa, ei äitiin tai isään kohdistuvaa.
● Perheväkivallan eri muodot, kuten lapseen ja puolisoon kohdistuva väkivalta,
ilmenevät usein samoissa perheissä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kerro tilastomies tekevätkö romanit saman verran henkirikoksia ja muita rikoksia kuin valtaväestö? Romaneita on 10 tuhatta viidestä miljoonasta eli 0.2% vaestöstä. Henkirikoksia tehtään vuodessa n. 150, tästä 0.2% on 0.3. Tämä tarkoittaisi sitä että romani tekisi henkiroksen kerran kolmessa vuodessa jos tekisivät niitä yhtä vähän kuin valtaväestö. Mitä viime vuoden lehtiä luki niin useita murhia ja tappoja tekivät.
Sama juttu muissa rikoksissa, valtava yliedustus. Miksi tästä vaietaan, eikö avoimuus olisi parasta politiikkaa?
Aku Ankka kääkättänyt suomea lehdessään jo 60 vuotta
Aku Ankka onkin hyvä lehti,meille tulee se.