Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Kahdeksan surmaluotia

    Mikko Niskasen elokuvaa Kahdeksan surmaluotia on usein pidetty realistisena kertomuksena tapahtumasta, jossa Pihtiputaalla 1969 mies ampui hengiltä neljä poliisimiestä. Mielestäni Niskasen tarina on yksipuolinen. Siitä heijastuu tekijöidensä vahva vasemmistolainen maailmankatsomus. Kovin paljon huomiota ei ole saanut yhden virantoimituksessa surmansa saaneen poliisimiehen isättömäksi jääneen pojan tarina, joka kerrottiin vain jossakin pienessä paikallislehdessä.
    Elokuvan päähenkilö todellisuudessa Presidentin hänet armahdettua, jonkinajan kuluttua surmasi kuristamalla vaimonsa. Jossakin haastattelussa hän piti edelleen itseään olsuhteiden uhrina. Vika oli niin Niskasen kuin mediakin mielestä vain ainoastaan myös 1969 poliisissa ja yhetiskunnassa.

    Sama meininki on nykyäänkin. Rikolliset ovat onnettomien olosuhteiden uhreja. Heidän tekemiensä rikosten uhrit taas ovat usein jääneet heittelle. Miksi esimerkiksi joku monimurhaaja saa huomiota mediassa, nyt parannuksen tehtyään?
    073
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset

    Vanhimmat

    Ei vielä vastauksia

    Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Yrjö S Kalpa kirjoitti:

    Mikko Niskasen elokuvaa Kahdeksan surmaluotia on usein pidetty realistisena kertomuksena tapahtumasta, jossa Pihtiputaalla 1969 mies ampui hengiltä neljä poliisimiestä. Mielestäni Niskasen tarina on yksipuolinen. Siitä heijastuu tekijöidensä vahva vasemmistolainen maailmankatsomus. Kovin paljon huomiota ei ole saanut yhden virantoimituksessa surmansa saaneen poliisimiehen isättömäksi jääneen pojan tarina, joka kerrottiin vain jossakin pienessä paikallislehdessä.
    Elokuvan päähenkilö todellisuudessa Presidentin hänet armahdettua, jonkinajan kuluttua surmasi kuristamalla vaimonsa. Jossakin haastattelussa hän piti edelleen itseään olsuhteiden uhrina. Vika oli niin Niskasen kuin mediakin mielestä vain ainoastaan myös 1969 poliisissa ja yhetiskunnassa.

    Sama meininki on nykyäänkin. Rikolliset ovat onnettomien olosuhteiden uhreja. Heidän tekemiensä rikosten uhrit taas ovat usein jääneet heittelle. Miksi esimerkiksi joku monimurhaaja saa huomiota mediassa, nyt parannuksen tehtyään?

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu