oletteko ollut...?

kielioppia

Iltasanomat kysyy Pekka Haavistolta 49 kysymystä tyyliin: "...oletteko ollut putkassa?...Oletteko kokeillut koskaan huumeita?...Oletteko itse kiusannut...?"

Särähtää korvaan tuo verbien taivutus. Onko tuo kieliopillisesti jo sallittua vai eikö toimittajat enää jaksa verbejä taivuttaa?

17

219

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
      • kiitos asiallisesta

        vastauksesta.

        ap


    • opex

      Voi hyvää huomenta! Pitäisi kai olla huolestunut, kun nimenomaan kieliopillisesti oikeat muodot alkavat särähtää korvaan....

      • ...ja ei kiitos

        tälle vastaajalle.

        Olen asunut yli 20 vuotta ulkomailla ja tuo kyllä särähtää korvaan, en sille mitään mahda. Onko kielioppi muuttunut vai enkö minä enää osaa äidinkieltäni?


      • ammattinipottaja
        ...ja ei kiitos kirjoitti:

        tälle vastaajalle.

        Olen asunut yli 20 vuotta ulkomailla ja tuo kyllä särähtää korvaan, en sille mitään mahda. Onko kielioppi muuttunut vai enkö minä enää osaa äidinkieltäni?

        Ilmeisesti et osaa äidinkieltäsi. Eipä silti, vapaalla jalalla on paljon ihmisiä, jotka eivät osaa teititellä perfektissä tai pluskvamperfektissä. Kielioppi on kyllä muuttunut paljonkin ja muuttuu koko ajan, mutta tämä asia on ollut näin jo pienen ikuisuuden, ehkäpä jopa koko Kielitoimiston olemassaoloajan.


      • opex
        ...ja ei kiitos kirjoitti:

        tälle vastaajalle.

        Olen asunut yli 20 vuotta ulkomailla ja tuo kyllä särähtää korvaan, en sille mitään mahda. Onko kielioppi muuttunut vai enkö minä enää osaa äidinkieltäni?

        Tilanne on muuttunut niin, että kukaan ei enää teitittele. Normin mukainen teitittely sitten "särähtää korvaan", koska se on niin outoa. Todellakaan mitään muuta kieliopillista muutosta ei ole asiassa tapahtunut satoihin vuosiin, kahdestakymmenestä puhumattakaan.

        Vastasin hieman hekotellen, koska ylipäänsä tuollainen pilkunviilaus ja nipotus ja "särähtelyn" valittaminen on mielestäni typerää ja turhaa - ja yleensä itsensä ylentämistä sillä asenteella, että kylläpä te muut puhutte ja kirjoitatte huonosti. Jos näkisit omaa puhettasi litteroituna, huomaisit, että täynnä "virheitä" sekin on. Mutta jos välttämättä katsoo tarpeelliseksi kytätä muiden kielenkäyttöä ja sitä arvostella ja epäillä osaamattomaksi, niin olisipa ensin parempi selvittää, miten asia oikeasti on.


      • ammattinipottaja
        opex kirjoitti:

        Tilanne on muuttunut niin, että kukaan ei enää teitittele. Normin mukainen teitittely sitten "särähtää korvaan", koska se on niin outoa. Todellakaan mitään muuta kieliopillista muutosta ei ole asiassa tapahtunut satoihin vuosiin, kahdestakymmenestä puhumattakaan.

        Vastasin hieman hekotellen, koska ylipäänsä tuollainen pilkunviilaus ja nipotus ja "särähtelyn" valittaminen on mielestäni typerää ja turhaa - ja yleensä itsensä ylentämistä sillä asenteella, että kylläpä te muut puhutte ja kirjoitatte huonosti. Jos näkisit omaa puhettasi litteroituna, huomaisit, että täynnä "virheitä" sekin on. Mutta jos välttämättä katsoo tarpeelliseksi kytätä muiden kielenkäyttöä ja sitä arvostella ja epäillä osaamattomaksi, niin olisipa ensin parempi selvittää, miten asia oikeasti on.

        Mitä sinä höpiset? Olet varmaan kuullut puhuttavan puhekielestä ja kirjakielestä? Eipä kenenkään puhe koskaan litteroituna voi olla kieliopillisesti virheetöntä, koska monet ilmaukset ovat puhekielessä oikein, mutta kirjoitetussa kielessä väärin.

        Osa ihmisistä ei kuitenkaan tiedä, että monet ilmaukset ovat sekä puhekielessä että kirjakielessä virheellisiä. Tottahan puhekielelläkin jonkinlaiset säännöt on oltava, muuten siitä tulee mahdotonta ymmärtää.

        Ihan kuriositeettina mainittakoon: Työtä ei oltu vielä aloitettu. Hyvin suuri osa ihmisistä ei näe tässä lauseessa mitään vikaa. Oikeasti se pitää olla: Työtä ei ollut vielä aloitettu. Ei siis kaksoispassiivia. En ymmärrä, miksi tällaista muotoa kuitenkin jopa ammattilaiset (journalistit) käyttävät sekä puhutussa että kirjoitetussa kielessä. Eivätkö he osaa vai eivätkö he välitä!


      • opex
        ammattinipottaja kirjoitti:

        Mitä sinä höpiset? Olet varmaan kuullut puhuttavan puhekielestä ja kirjakielestä? Eipä kenenkään puhe koskaan litteroituna voi olla kieliopillisesti virheetöntä, koska monet ilmaukset ovat puhekielessä oikein, mutta kirjoitetussa kielessä väärin.

        Osa ihmisistä ei kuitenkaan tiedä, että monet ilmaukset ovat sekä puhekielessä että kirjakielessä virheellisiä. Tottahan puhekielelläkin jonkinlaiset säännöt on oltava, muuten siitä tulee mahdotonta ymmärtää.

        Ihan kuriositeettina mainittakoon: Työtä ei oltu vielä aloitettu. Hyvin suuri osa ihmisistä ei näe tässä lauseessa mitään vikaa. Oikeasti se pitää olla: Työtä ei ollut vielä aloitettu. Ei siis kaksoispassiivia. En ymmärrä, miksi tällaista muotoa kuitenkin jopa ammattilaiset (journalistit) käyttävät sekä puhutussa että kirjoitetussa kielessä. Eivätkö he osaa vai eivätkö he välitä!

        Siis järkyttävää, että ihan tuplapassiivi. Osa ihmisistä ei muuten tiedä sitäkään, että nämä tuiki tärkeät säännöt ovat usein vain arbitraarisia sopimuksia. Mutta jos nyt joku oikeasti jaksaa murehtia sitä, että käytetään myös tuplapartiivia (montaa) tai ei muisteta tai välitetä sopimuksen mukaisesta rektiosta alkaa-verbin yhteydessä, niin suosittelen elämän hankkimista.

        Ja sama pätee kyllä ihan kirjoitettuunkin kieleen; aina roiskuu, kun rapataan, eikä se kuulkaa niin vakavaa ole.


      • Ammattinipottaja
        opex kirjoitti:

        Siis järkyttävää, että ihan tuplapassiivi. Osa ihmisistä ei muuten tiedä sitäkään, että nämä tuiki tärkeät säännöt ovat usein vain arbitraarisia sopimuksia. Mutta jos nyt joku oikeasti jaksaa murehtia sitä, että käytetään myös tuplapartiivia (montaa) tai ei muisteta tai välitetä sopimuksen mukaisesta rektiosta alkaa-verbin yhteydessä, niin suosittelen elämän hankkimista.

        Ja sama pätee kyllä ihan kirjoitettuunkin kieleen; aina roiskuu, kun rapataan, eikä se kuulkaa niin vakavaa ole.

        Mahdatko itsekään tietää, mikä rektio alkaa-verbillä nykyisin on korrekti? Seuraatko kovin tarkasti Kielitoimiston viimeisimpiä kannanottoja? Minä seuraan, minkä ehdin.

        Ihmeellinen näkemys sinulla. Ikäänkuin oikeakielisyydessä olisi jotain pahaa.


      • ap
        opex kirjoitti:

        Tilanne on muuttunut niin, että kukaan ei enää teitittele. Normin mukainen teitittely sitten "särähtää korvaan", koska se on niin outoa. Todellakaan mitään muuta kieliopillista muutosta ei ole asiassa tapahtunut satoihin vuosiin, kahdestakymmenestä puhumattakaan.

        Vastasin hieman hekotellen, koska ylipäänsä tuollainen pilkunviilaus ja nipotus ja "särähtelyn" valittaminen on mielestäni typerää ja turhaa - ja yleensä itsensä ylentämistä sillä asenteella, että kylläpä te muut puhutte ja kirjoitatte huonosti. Jos näkisit omaa puhettasi litteroituna, huomaisit, että täynnä "virheitä" sekin on. Mutta jos välttämättä katsoo tarpeelliseksi kytätä muiden kielenkäyttöä ja sitä arvostella ja epäillä osaamattomaksi, niin olisipa ensin parempi selvittää, miten asia oikeasti on.

        "...Mutta jos välttämättä katsoo tarpeelliseksi kytätä muiden kielenkäyttöä ja sitä arvostella ja epäillä osaamattomaksi,..."

        Kuka kyttää, arvostelee ja epäilee osaamattomaksi? ei ainakaan ap.

        "...niin olisipa ensin parempi selvittää, miten asia oikeasti on..." Senpä takia ap kysyikin, jotta saa asiaan selvennyksen.

        Hieman ihmettelen Opex'n katsomusta kielioppiin. "Hekumoida säännöillä" onko siis teille yhdentekevää miten kieltä kirjoitetaan, koska siitähän tässä alunperin oli kysymys, "suvaitsevaisuus, suhteellisuudentaju" virheistä ja kieliopista viis, antaa kirjakielen ajelehtia vapaasti, "pilkunviilaus ja nipotus," siitä tässä ei todellakaan ole kysymys.

        Mainitsitte, että säännöt ovat usein vain arbitraarisia sopimuksia. Tuo oli täysin uusi asia minulle. Jos näin on, on tietenkin aivan sama miten kirjoitetaan, jos kerran tarkkoja sääntöjä ei ole olemassa, vain yleisiä käytäntöjä.

        Asun maassa, johon on perustettu äidinkieltä puolustava, tutkiva, neuvova ja kannanottoja antava akatemia. Eikö suomen kieltä kannattaisi puolustaa?

        Ja vielä yksi asia, minä teitittelen (ainakin itseäni vanhempia ihmisiä.)

        Mitä tulee yleiseen nettikäyttäytymiseen, niin voisi ottaa käyttöön hieman asiallisemman ja kunnioittavamman asenteen.


      • an englishman
        ap kirjoitti:

        "...Mutta jos välttämättä katsoo tarpeelliseksi kytätä muiden kielenkäyttöä ja sitä arvostella ja epäillä osaamattomaksi,..."

        Kuka kyttää, arvostelee ja epäilee osaamattomaksi? ei ainakaan ap.

        "...niin olisipa ensin parempi selvittää, miten asia oikeasti on..." Senpä takia ap kysyikin, jotta saa asiaan selvennyksen.

        Hieman ihmettelen Opex'n katsomusta kielioppiin. "Hekumoida säännöillä" onko siis teille yhdentekevää miten kieltä kirjoitetaan, koska siitähän tässä alunperin oli kysymys, "suvaitsevaisuus, suhteellisuudentaju" virheistä ja kieliopista viis, antaa kirjakielen ajelehtia vapaasti, "pilkunviilaus ja nipotus," siitä tässä ei todellakaan ole kysymys.

        Mainitsitte, että säännöt ovat usein vain arbitraarisia sopimuksia. Tuo oli täysin uusi asia minulle. Jos näin on, on tietenkin aivan sama miten kirjoitetaan, jos kerran tarkkoja sääntöjä ei ole olemassa, vain yleisiä käytäntöjä.

        Asun maassa, johon on perustettu äidinkieltä puolustava, tutkiva, neuvova ja kannanottoja antava akatemia. Eikö suomen kieltä kannattaisi puolustaa?

        Ja vielä yksi asia, minä teitittelen (ainakin itseäni vanhempia ihmisiä.)

        Mitä tulee yleiseen nettikäyttäytymiseen, niin voisi ottaa käyttöön hieman asiallisemman ja kunnioittavamman asenteen.

        Kielentutkijan/kielitieteen näkökulmasta säännöt ovat arbitraarisia. Ihminen tulee ymmärretyksi, vaikka tekisi kieliopin vastaisia kielivirheitä. Meistä jokainen tekee (normatiivisen/preskriptiivisen) kieliopin näkökulmasta kielivirheitä päivittäin ja ihan omalla äidinkielellä.

        Kielen puolustaminen (tai "museoiminen" johonkin tiettyyn muotoonsa) on täysi mahdottomuus - kieli muuttuu ja elää, se on eräs ihmiskielen keskeinen perusominaisuus.

        Koska viittaat kieltä puolustavaan akatemiaan, oletan, että asut Ranskassa. On hieman huvittavaa, että Ranskassa on vastustettu ja yritetty torpata englannin kielen leviämistä, sillä erittäin iso osa englannin kielen sanastoa on latinalais- tai ranskalaisperäistä. Käsittääkseni ainakin osa nykyranskaan englannin kielestä tulleista lainasanoista on itse asiassa alunperin ranskaa.


      • opex
        ap kirjoitti:

        "...Mutta jos välttämättä katsoo tarpeelliseksi kytätä muiden kielenkäyttöä ja sitä arvostella ja epäillä osaamattomaksi,..."

        Kuka kyttää, arvostelee ja epäilee osaamattomaksi? ei ainakaan ap.

        "...niin olisipa ensin parempi selvittää, miten asia oikeasti on..." Senpä takia ap kysyikin, jotta saa asiaan selvennyksen.

        Hieman ihmettelen Opex'n katsomusta kielioppiin. "Hekumoida säännöillä" onko siis teille yhdentekevää miten kieltä kirjoitetaan, koska siitähän tässä alunperin oli kysymys, "suvaitsevaisuus, suhteellisuudentaju" virheistä ja kieliopista viis, antaa kirjakielen ajelehtia vapaasti, "pilkunviilaus ja nipotus," siitä tässä ei todellakaan ole kysymys.

        Mainitsitte, että säännöt ovat usein vain arbitraarisia sopimuksia. Tuo oli täysin uusi asia minulle. Jos näin on, on tietenkin aivan sama miten kirjoitetaan, jos kerran tarkkoja sääntöjä ei ole olemassa, vain yleisiä käytäntöjä.

        Asun maassa, johon on perustettu äidinkieltä puolustava, tutkiva, neuvova ja kannanottoja antava akatemia. Eikö suomen kieltä kannattaisi puolustaa?

        Ja vielä yksi asia, minä teitittelen (ainakin itseäni vanhempia ihmisiä.)

        Mitä tulee yleiseen nettikäyttäytymiseen, niin voisi ottaa käyttöön hieman asiallisemman ja kunnioittavamman asenteen.

        Hänhän arvostelee toimittajien kielenkäyttöä, joka "särähtää korvaan" ja epäilee, etteivät toimittajat "jaksa taivuttaa verbejä". Eikö tämä ole osaamattomaksi epäilemistä ja arvostelemista?

        Edelleen pidän huvittavana sitä, että arvostelee muita, vaikka ei itse tiedä mitään. Suomessa toimittajat ovat yleensä rautaisia ammattilaisia, joiden kielenkäytössä harvemmin on kovasti moittimista. Tokihan kiireessä tekstiä suoltaessa siihen toisinaan tule jokin mokakin, mutta semmoista se elämä on.

        En olisi lähtenyt kuittailemaan, jos ap olisi ihan neutraalista kysynyt, miten asia on, mutta näinhän hän ei tehnyt. Ja järkevintähän olisi varmaan ollut googlata teitittely... Parasta olisi ennen muiden arvostelua ottaa asiasta selvää. Se olisi asiallista ja kunnioittavaa myös. Mutta ensimmäisenähän sitä ruvetaan moittimaan mieluummin muita virheistä.


      • ap
        an englishman kirjoitti:

        Kielentutkijan/kielitieteen näkökulmasta säännöt ovat arbitraarisia. Ihminen tulee ymmärretyksi, vaikka tekisi kieliopin vastaisia kielivirheitä. Meistä jokainen tekee (normatiivisen/preskriptiivisen) kieliopin näkökulmasta kielivirheitä päivittäin ja ihan omalla äidinkielellä.

        Kielen puolustaminen (tai "museoiminen" johonkin tiettyyn muotoonsa) on täysi mahdottomuus - kieli muuttuu ja elää, se on eräs ihmiskielen keskeinen perusominaisuus.

        Koska viittaat kieltä puolustavaan akatemiaan, oletan, että asut Ranskassa. On hieman huvittavaa, että Ranskassa on vastustettu ja yritetty torpata englannin kielen leviämistä, sillä erittäin iso osa englannin kielen sanastoa on latinalais- tai ranskalaisperäistä. Käsittääkseni ainakin osa nykyranskaan englannin kielestä tulleista lainasanoista on itse asiassa alunperin ranskaa.

        Kyseessä ei ole kielen museoimisesta, vaan nimenomaan kehittyvästä ja muuttuvasta kielestä, sen akatemiakin myöntää ja ottaa huomioon.

        Mitä tulee taas opex'n kommentteihin, niin yritin todella itsekin hakea vastausta, tuloksetta. Haku ulkomailla ei anna samanlaisia vastauksia kuin siellä kotimaassa. Mitä tulee sanoihin "neutraalinen kysymys, toisten moittiminen, arvostelen muita, mutta en tiedä itse mitään..." jätän kommentoimatta.

        Harvemmin täällä palstoilla saa mitään ystävällisiä vastauksia. Harmittaa vaan, kun ei voi rauhallisesti kysyä selvennystä mieltä painaviin kysymyksiin.


      • an englishman
        ap kirjoitti:

        Kyseessä ei ole kielen museoimisesta, vaan nimenomaan kehittyvästä ja muuttuvasta kielestä, sen akatemiakin myöntää ja ottaa huomioon.

        Mitä tulee taas opex'n kommentteihin, niin yritin todella itsekin hakea vastausta, tuloksetta. Haku ulkomailla ei anna samanlaisia vastauksia kuin siellä kotimaassa. Mitä tulee sanoihin "neutraalinen kysymys, toisten moittiminen, arvostelen muita, mutta en tiedä itse mitään..." jätän kommentoimatta.

        Harvemmin täällä palstoilla saa mitään ystävällisiä vastauksia. Harmittaa vaan, kun ei voi rauhallisesti kysyä selvennystä mieltä painaviin kysymyksiin.

        Kiitos täsmennyksestä akatemian toimintaan.

        Kielen normittaminen ja normatiivisen tai prespkriptiivisen kieliopin käyttö on perusteltua tietyissä yhteyksissä. Ja toki voidaan täysin perustellusti olettaa, että vaikkapa juuri toimittajat käyttävät hyvää yleiskieltä.

        Toimin itse englannin opettajana, ja totta kai pyrin opettamaan kieliopillisesti hyvää kielen käyttöä. Muistutan kuitenkin aina opiskelijoille, että koulukielioppi on vain yhdenlainen kuvaus kielenkäytöstä, että kielioppeja voi olla erilaisia.*

        Suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa kieli ei silti välttämättä ole samalla tavalla eriarvoistava tekijä kuin esim. anglosaksisessa maailmassa (etenkin Britanniassa) tai vaikka ranskankielisessä maailmassa. Itse tunnen parhaiten englannin kielen, jonka puitteissa myös iso osa sosiolingvistisestä kielentutkimuksesta on saanut alkunsa (esim. William Labov, Peter Trudgill).

        Ongelmana voi olla tai on se, että kielen rappiosta huolissaan olevat edustavat hyvin usein yhteiskunnan ylempää sosiaalista kerrosta. Näin taustalla on ainakin jossain määrin se ajatus, että on olemassa kielen paremmat ja huonommat muodot - paremmat muodot ovat niitä normeihin perustuvia muotoja. Tällöin myös aika usein sotketaan keskenään puhuttu kieli ja kirjoitettu kielen käyttö - puhuttu kieli eri muodoissaan nähdään rappiollisena. Ja etenkin jos puhutun kielen ominaisuuksia ilmenee kirjoitetussa kielessä ja vieläpä toistuvasti, on kieli jo todella huonossa tilassa. Näin siis usein "kielikonservatiivien" näkökulmasta.

        Kieli on kuitenkin kovin moninainen ilmiö, ja normitettu kirjakieli on tietenkin vain yksi kielen ilmentymä.

        *Mainitsin yllä, että kielioppeja voi olla erilaisia. Meillä siis on normaalisti ajatus siitä, että yleiskieltä kuvaava koulukielioppi on se tietyn kielen oikea kielioppi. Aivan yhtä hyvin voidaan kuitenkin laatia vaikkapa slangin tai jonkin muun kielivariantin kielioppi. Sekin toki valtaosin noudattelee kielialueen yleiskielistä kielioppia, mutta saattaa toisaalta sisältää joitakin poikkeamia (enkä tarkoita nyt ilmiselviä leksikaalisia eroja vaan rakenteellisia eroja). Esimerkkinä vaikkapa englannin kielen peruskieliopissa oleva ajatus siitä, että kaksoiskielto on oikeakielisyyden näkökulmasta väärin (I haven't done nothing VERSUS I haven't done anything). Kaksoiskielto on kuitenkin täysin yleinen puhekielessä, ja viesti menee perille aivan yhtä hyvin kuin "oikeakielisemmällä" ilmauksella.


      • ap
        an englishman kirjoitti:

        Kiitos täsmennyksestä akatemian toimintaan.

        Kielen normittaminen ja normatiivisen tai prespkriptiivisen kieliopin käyttö on perusteltua tietyissä yhteyksissä. Ja toki voidaan täysin perustellusti olettaa, että vaikkapa juuri toimittajat käyttävät hyvää yleiskieltä.

        Toimin itse englannin opettajana, ja totta kai pyrin opettamaan kieliopillisesti hyvää kielen käyttöä. Muistutan kuitenkin aina opiskelijoille, että koulukielioppi on vain yhdenlainen kuvaus kielenkäytöstä, että kielioppeja voi olla erilaisia.*

        Suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa kieli ei silti välttämättä ole samalla tavalla eriarvoistava tekijä kuin esim. anglosaksisessa maailmassa (etenkin Britanniassa) tai vaikka ranskankielisessä maailmassa. Itse tunnen parhaiten englannin kielen, jonka puitteissa myös iso osa sosiolingvistisestä kielentutkimuksesta on saanut alkunsa (esim. William Labov, Peter Trudgill).

        Ongelmana voi olla tai on se, että kielen rappiosta huolissaan olevat edustavat hyvin usein yhteiskunnan ylempää sosiaalista kerrosta. Näin taustalla on ainakin jossain määrin se ajatus, että on olemassa kielen paremmat ja huonommat muodot - paremmat muodot ovat niitä normeihin perustuvia muotoja. Tällöin myös aika usein sotketaan keskenään puhuttu kieli ja kirjoitettu kielen käyttö - puhuttu kieli eri muodoissaan nähdään rappiollisena. Ja etenkin jos puhutun kielen ominaisuuksia ilmenee kirjoitetussa kielessä ja vieläpä toistuvasti, on kieli jo todella huonossa tilassa. Näin siis usein "kielikonservatiivien" näkökulmasta.

        Kieli on kuitenkin kovin moninainen ilmiö, ja normitettu kirjakieli on tietenkin vain yksi kielen ilmentymä.

        *Mainitsin yllä, että kielioppeja voi olla erilaisia. Meillä siis on normaalisti ajatus siitä, että yleiskieltä kuvaava koulukielioppi on se tietyn kielen oikea kielioppi. Aivan yhtä hyvin voidaan kuitenkin laatia vaikkapa slangin tai jonkin muun kielivariantin kielioppi. Sekin toki valtaosin noudattelee kielialueen yleiskielistä kielioppia, mutta saattaa toisaalta sisältää joitakin poikkeamia (enkä tarkoita nyt ilmiselviä leksikaalisia eroja vaan rakenteellisia eroja). Esimerkkinä vaikkapa englannin kielen peruskieliopissa oleva ajatus siitä, että kaksoiskielto on oikeakielisyyden näkökulmasta väärin (I haven't done nothing VERSUS I haven't done anything). Kaksoiskielto on kuitenkin täysin yleinen puhekielessä, ja viesti menee perille aivan yhtä hyvin kuin "oikeakielisemmällä" ilmauksella.

        Olette kielenopettaja, ajattelin, että teitä ehkä kiinnostaisi tietää enemmän Ranskan akatemiasta. Se aloitti 60 luvulla yhdeksännen painoksen sanakirjastaan. Ensimmäinen osa julkaistiin vuonna 1992. Kolmas osa julkaistiin viime vuonna ja se ulottuu quo-päättyviin sanoihin asti. Hidasta on heidänkin julkaisunsa.

        Tässä listaa uudesta sanakirjasta koskien esim englannin kielisiä sanoja, jotka siis akatemia on "hyväksynyt" :
        http://www.academie-francaise.fr/actualites/index.html
        Huomatkaa lopussa on lista vieraskielisistä sanoista, joihin akatemia ehdottaa ranskankielistä vastinetta. Listan lopussa olevista sanoista monet ovat jo "juurtuneet" ranskan kieleen, esim. marketing, parking, déodorant." Leader" on kiinnostava sana, sen akatemia on lisännyt sanakirjansa kahdeksanteen painokseen, mutta tässä uudessa painoksessa suosittelevat joukon uusia sanoja sitä korvaamaan hyväksyen kuitenkin leader-sanan käytön.

        Sanakirja siis aloitettiin 50 vuotta sitten, paljon uusia sanoja on tullut käyttöön sen jälkeen. He eivät kuitenkaan tee muutoksia jo julkaistuihin osiin, vaan ne otetaan huomioon kymmenennessä painoksessa, joka aloitetaan joskus hamassa tulevaisuudessa.

        Mielenkiintoisia asioita nämä kieliasiat. Huolestuttaa vaan tämä oma osaaminen.


      • an englishman
        ap kirjoitti:

        Olette kielenopettaja, ajattelin, että teitä ehkä kiinnostaisi tietää enemmän Ranskan akatemiasta. Se aloitti 60 luvulla yhdeksännen painoksen sanakirjastaan. Ensimmäinen osa julkaistiin vuonna 1992. Kolmas osa julkaistiin viime vuonna ja se ulottuu quo-päättyviin sanoihin asti. Hidasta on heidänkin julkaisunsa.

        Tässä listaa uudesta sanakirjasta koskien esim englannin kielisiä sanoja, jotka siis akatemia on "hyväksynyt" :
        http://www.academie-francaise.fr/actualites/index.html
        Huomatkaa lopussa on lista vieraskielisistä sanoista, joihin akatemia ehdottaa ranskankielistä vastinetta. Listan lopussa olevista sanoista monet ovat jo "juurtuneet" ranskan kieleen, esim. marketing, parking, déodorant." Leader" on kiinnostava sana, sen akatemia on lisännyt sanakirjansa kahdeksanteen painokseen, mutta tässä uudessa painoksessa suosittelevat joukon uusia sanoja sitä korvaamaan hyväksyen kuitenkin leader-sanan käytön.

        Sanakirja siis aloitettiin 50 vuotta sitten, paljon uusia sanoja on tullut käyttöön sen jälkeen. He eivät kuitenkaan tee muutoksia jo julkaistuihin osiin, vaan ne otetaan huomioon kymmenennessä painoksessa, joka aloitetaan joskus hamassa tulevaisuudessa.

        Mielenkiintoisia asioita nämä kieliasiat. Huolestuttaa vaan tämä oma osaaminen.

        Kiitos. Erittäin mielenkiintoista. Osaan hitusen ranskaa, joten jollain tasolla kykenen tuota kenties lukemaan.

        Sanakirjoista mainitsisin noin yleisesti, että ne ovat aina elävää kieltä enemmän tai vähemmän jäljessä (kuten nyt tuon akatemian sanakirjankin hidas tekotahti osoittaa). Silti, sanakirjat ovat totta kai hyödyllisiä ja hyvin mielenkiintoisia etenkin "kieli-ihmisten" näkökulmasta.

        PS. Ei kannata omasta osaamisestaan liiaksi olla huolissaan.


    • opex

      Mahdan. Kyllä minulle Kielikello tulee ihan kotiin kannettuna:)

      Valitettavasti sitä en kuitenkaan muista, oliko suositeltu 1. infinitiivi länsi- vaiko itäsuomalaisuus. Toisella puolen Suomea sanottiin, että alkaa satamaan ja toisella, että alkaa sataa. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa ajan kielivelhot sitten päättivät napata niistä toisen "kirjakieliseksi". Valinta olisi voinut yhtä hyvin voinut mennä toisin, ja nyt paheksuttaisiin alkaa sataa -ilmaisua. Siksi on aivan naurettavaa ottaa lämpöä siitä, että joku sanoo tai kirjoittaa, että alkaa satamaan. Kyseessä ei ole mikään kammottava kielenvastaisuus vaan ikivanha suomen rakenne. Kyseisen ilmiön kanssa olisi voitu tehdä kuten vihdan ja vastankin kohdalla; kumpikin kelpaa, sekä itäinen että läntinen versio.

      Harvemmin semmoinen ihminen, joka on näitä asioita opiskellut, viitsii hekumoida säännöillä ja kytätä toisten virheitä, jos ei nyt viran puolesta joudu. Suvaitsevaisuus ja suhteellisuudentaju tuppaavat siinä asioihin oikeasti perehtyessä lisääntymään.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Sofia miksi soitit torstaina Stefanil ja pyysit käymään kun muka olet ahdistunut.?

      Oliko asia suunniteltu, kun pyysi käymään ja varmasti tiesi et miten Stefan asiaan suhtautuu.Oliko myös Seiskan toimittaja pyydetty tarkoituksella pai
      Kotimaiset julkkisjuorut
      123
      1964
    2. Stepuli itkee facessa

      Haluaisin pyytää julkisesti karseaa käytöstäni anteeksi lähimmiltä, naapureilta ja etenkin Sofialta! Ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää käyttä
      Kotimaiset julkkisjuorut
      131
      1874
    3. Martina oli sarjassaan tänään 32.

      Mutta eikö pyöräily ja uinti ole vahvempia hänellä kuin juoksu? Aikaa on vielä harjoitella ennen Frankfurtin kisoja.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      210
      1794
    4. Sofia oli ainoastaan rahan takia suhteessa Stefanin ja Nikon kanssa.

      Järkyttävää miten Sofia on käyttänyt hyväksi näitä molempia miehiä ja rahat loppu niin vain haukkumiset tullut kiitokseksi heille.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      256
      1465
    5. Voi kun menisi nyt Stefan katsoo tyttären uutta ponia, viettäisi aikaa hänen kanssa.

      Aika parantaa kaiken ja meillä kaikilla on elämässä vastoinkäymisiä ja yli kyllä pääsee ainakin ajan kanssa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      1392
    6. Suomi teki typeryyttään Venäjästä nyt konkreettisesti vihollisen, jota se ei aiemmin ollut.

      Venäjä ei ole uhannut Suomen turvallisuutta, eikä Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti ole signaloinut minkäänlaista uhkaa Suomelle. Se "uhka" luotii
      Maailman menoa
      516
      1076
    7. Minä menetän sinut kokonaan

      Siksi olen paniikissa, sekaisin ja surullinen. Taitaa olla jonkinasteinen stressitila päällä. Toivottavasti sinulla on kaikki hyvin.
      Ikävä
      50
      972
    8. Onpas Martina valinnut sopivan laulun

      Storyssa kun Isben poni tulee, " älä vie lapsuuttani pois." Äiti se lähtee mieluummin panopuuksi hotelliin, kuin viettäisi senkin ajan lastensa kanssa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      115
      916
    9. Uskomatonta miten "kassatyttö Sannasta" tuli hetkessä kuoleman kauppias.

      Demarit on kautta historian olleet "takinkääntäjien"mestariluokkaa kokoomuksen hihassa kiinni. Sannan arviointikyky petti täysin Naton suhteen, Brysse
      Maailman menoa
      347
      882
    Aihe