Tervehdys teille!
Minulla ei varsinaisesti ole suurempia "ongelmia" poikani kanssa. Hän täyttää pian 16 vuotta. Olen 5 vuotta sitten eronnut yksinhuoltaja.
Mieltäni kuitenkin painaa hänen ikäisekseen erikoiset harrastukset, hän nimittäin keräilee rahoja, lukee historiaa, hoitaa lintujaan, keräilee rahoja ja kuuntelee eri maiden kansallislauluja ja muuta klassista musiikkia.
Häntä tuntuu kiinnostavan myös politiikka ja hän on taiteellisesti lahjakas (saanut muutamia stipendejäkin)
Hänellä ei tahdo olla kavereita, häntä se ei kuulemma haittaa ollenkaan, on kuulemma tyytyväinen elämäänsä. Hän kuulemma inhoaa syvästi kaikenmaailman massateinejä ja "hoppapoppareita". Hän kuulemma säälii niitä "ihmisparkoja" joilla ei ole elämässään muuta sisältöä kuin kaverit ja kännääminen. Hänellä näyttää olevan aika hyvä itseluottamus, hän oli oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajakin tässä taannoin.
Tässäpä hieman kokemuksiani, onko muilla vastaavia?
Minulla ei varsinaisesti ole suurempia "ongelmia" poikani kanssa. Hän täyttää pian 16 vuotta. Olen 5 vuotta sitten eronnut yksinhuoltaja.
Mieltäni kuitenkin painaa hänen ikäisekseen erikoiset harrastukset, hän nimittäin keräilee rahoja, lukee historiaa, hoitaa lintujaan, keräilee rahoja ja kuuntelee eri maiden kansallislauluja ja muuta klassista musiikkia.
Häntä tuntuu kiinnostavan myös politiikka ja hän on taiteellisesti lahjakas (saanut muutamia stipendejäkin)
Hänellä ei tahdo olla kavereita, häntä se ei kuulemma haittaa ollenkaan, on kuulemma tyytyväinen elämäänsä. Hän kuulemma inhoaa syvästi kaikenmaailman massateinejä ja "hoppapoppareita". Hän kuulemma säälii niitä "ihmisparkoja" joilla ei ole elämässään muuta sisältöä kuin kaverit ja kännääminen. Hänellä näyttää olevan aika hyvä itseluottamus, hän oli oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajakin tässä taannoin.
Tässäpä hieman kokemuksiani, onko muilla vastaavia?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kateeks käy.
Ihanne tapaus, varsinkin jos tykkää tytöistä kumminkin...muuten on taas onkelma ja paha...
Hyvät harrastukset pojallasi on, älä siitä huoli.
Kaverit ovat kyllä tärkeitä tuossa iässä, olisiko niin, että poikasi kun on ns. erilainen (harrastukset, musiikkimaku) niin kavereita ei löydy, siksi säälii muita.
kyllä näitä persoonia onneksi on muitakin. meillä tyttö 14v, kulkee omia polkujaan niin musiikkimaun, vaatetuksen kuin mielipiteiden suhteen.
sanoo, että hyviä ei tarvitse kehua, kun kaverit koulussa ohittaa hänen onnistumisensa.
kerää 9 todistukseen ja on sitämieltä, että hän valitsee lukoin, ei luoki häntä.
on ajatusmaailmaltaan poikkeava: viettää kaiken vapaa-aikansa kotona, käy kylässä harvoin, hänellä on pari muita parempaa kaveria, soittaa paljon ja on lahjakas (en puhu stipendeistä, koska hänellä ei niitä ole)musiikissa. Hyvä ja lempeä veli, kertoo hyviä vitsejä, kuuntelee muusiikkina Jean S:sää ja säveltää omia lauluja. Näköjään näitä hyypiöitä on monensorttisia.
"hyypiö" ja todella hyvin maailmalla pärjännyt. Olen onnellinen ja erilainen edelleen vaikka muuten tavallinen perheenisä hyvä minulle sopiva ammatti, vaimo, neljä lasta, omakotitalo, auto ja polkupyörä.
Olen aina ollut muista poikkeava musiikki, harrastukset, enkä mikään massateini ole ollut vaan hyvin persoonallinen ja hyvin valitut kaverit jne.
Hörhö on henkilö, joka fokusoituu voimakkaasti eri asioihin; fanittaa jotakin asiaa, suhtautuu harrastukseensa intohimoisesti, elää massakulttuurin ulkopuolella ja on kiinnostunut elämästä ja asioista. Poikasi ei ole friikki tai hyypiö vaan hörhö!
Hörhöys yhdistetään usein scifin ja fantasian harrastukseen, mutta käsitteenä se istuu kyllä muuhunkin todella paneutuvaan toimintaan. Rohkaise poikaasi etsimään kavereita hörhöpiireistä, ei koulusta tai teinipaikoista. Numismaatikkopiirit? Luontojärjestöt? Politiikka? On hyvät merkit sille, että pojastasi voi tulla ihan mitä vain maailmassa kun hän ei keskity teinielämän turhuuksiin vaa omiin juttuihinsa.
Käy nyt halaamassa sitä jätkää - hörhöys on hyvä asia!
Itse olen vain kaksi vuotta vanhempi kuin poikasi. Onhan poikasi erilainen kuin yoiset, eikä ole kiinnostunut samoista asioista kuin nuoret yleensä, mutta muistakaamme että kaikki ovat erilaisia. Onhan kaverit tässä iässä erittäin tärkeitä, mutta jos poikasi sanoo olevansa onnellinen niin todennäköisesti asia on näin!
Eipä pojassasi muuta "vikaa" taida olla kuin tuo, että hän taitaa hieman halveksia "massateinejä". Asettaa itsensä ja oman erinomaisuutensa muiden yläpuolelle. Kuvittelee olenvansa jotenkin enemmän ja parempi ja fiksumpi ja älykkäämpi ja itsenäisempi kuin muut ikätoverinsa?
Olkoot tämä kaikki miten totta tahansa, pitää muistaa että jokainen ihminen on arvokas; ihmisarvo on kaikilla; kukaan ei saa tuomita tai arvostella tai olla ilkeä toiselle ja toista ihmistä kohtaan; empatian taito ja kyky ei olisi pahaksi pojallesikaan.
Jokainen ihminen on omanlaisensa ja jokaisella on oikeus olla semmoinen kuin on: olkoon sitten vaikka massateini kännäämässä.
Kiusaajat ja toisenlaisen elämäntavan/ajattelutavan arvostelijat ja haukkujat ovat loppujen lopuksi heikkoja ja huonolla itsetunnolla vastustettuja.
Kuulostan nyt itsekin siltä, että arvotelen poikasi elämäntapaa? Ei. En arvostele. En puutu siihen ollenkaan. Puolustan heikompia - tässä tapauksessa niitä, joita poikasi halveksii.
Muuten kaveri kuulostaa ihan fiksulta.
Oma teinini on ehkä ns. massateini = varsin tavallinen kaveri, mutta ei kännää. Toinen lapseni on niinikään ihan tavallinen tapaus, mutta oppilaskunnan puheenjohtaja ja muutenkin aktiivi on hänKIN - sillä tavalla erilainen ja saanut osakseen vihaakin ikätovereiltaan. Eivät he ole moksiskaan, jos joku ei heistä tykkää. Jokainen tavallaan.
poikasi on rohkea,kun uskaltaa olla oma itsensä.Ei välitä muista.Hän omaa hyvän itsetunnon,joten olet onnistunut kasvatuksessasi.Aikanaan hän löytää kyllä sopivaa seuraa itselleen.Ole ylpeä pojastasi.
No ole onnellinen, ettei poikasi ole mikään massateini ja että hänellä on itseluottamusta ja aivot. Jos joskus illalla satut käymään kaupugilla/rannalla näet siellä varmasti hänen ikäisiään hulligaaneja kännäämässä. Ole siis onnellinen äläkä VALITA.
tunnut olevan hiukan ennakkoluuloinen kaikkia nuoria kohtaan... Ensinnäkään et taida osata ajatella itseäsi näiden "huligaanien" housuissa. Totta on kyllä se että useimmat menevät muiden mukana kuin mukamas aivottomat, mutta luulempa että heillä ei välttämättä ole ketään muuta heidän elämässään. Kotona saattaa mennä huonosti ja sen takia mennään "ryhmän johtajan" mukana kuin lampaat. Ja tällä "johtajalla" ei välttämättä myöskään mene hyvin. Vanhempi/vanhemmat saattavat ryypätä kotona. Huonolta näyttää suomen tulevaisuus jos nuorilla ei ole aivoja :) Luulis nyt edes jonkinlaiset aivot kullakin olevan. Minkäslainen lapsuus itselläsi on ollut?
Nykyään muuten vanhemmilla ei tunnu olevan aikaa. Se on surullista. Ja jotkut jotka eroavat porukasta ja ajattelevat eri tavalla kuin muut, joutuvat yleensä automaattisesti ulos porukasta ja varsinkin jos uskaltaa vielä ilmaista mielipiteensä muille olemalla erilainen ei yleensä auta siinä jos haluaa ystäviä. Jos tämä "hyypiö" on onnellinen elämäänsä niin mikäs siinä. Kaikki ei tarvi vierelleen bestistä tai tunnetta kuulua joukkoon. Mutta jos ei ole tyytyväinen elämäänsä ei kannata jatkaa samaa rataa, mutta se pitää huomata itse.
Poikasi ei välttämättä ole "hyypiö", hän saattaa olla ylikiltti. Kiltteys voi olla tiedostettua tai tiedostamatonta. Ehkä hän eronne jälkeen on halunnut olla aiheuttamatta sinulle huolia ja murheita.
Todennäköisesti hänkin joutuu kriisinsä läpikäymään, tavalla tai toisella. Juuri silloin hän tarvitsee sinun tukeasi eniten - oli mikä oli. Myöhäisempään nuoruuteen tai varhaiseen aikuisuuteen jäävä "tuhmuus" voi olla murrosikäisen kompailua pahempaa.
Äidin on oltava lapsensa kaveri - mutta ei paras kaveri. Toivottavasti hänellä riittää kavereita.
Huh huh, kyllä pojassa luonnetta löytyy, joskus liikaakin. Osaa kyllä pitää puolensa.
On kai niitä kavereita, harrastusten ja koulun kautta saatuja.
Tytöistä on kiinnostunut, yhden toi ihan näytille asti.
Kiitoksia teille neuvoista ja mielipiteistä!
O L E Y L P E Ä P O J A S T A S I ! Olisiko parempi jos Hän kulkisi kenties epämääräisissäkin porukoissa pitkin kaupunkia?
Hänen elämässään on sisältöä vaikka muille jakaa kertakaikkiaan, kenties Hän poikkeaa nykypäivän nuorista ...mutta Positiivisella tavalla, joten ymmärrystä.
t: Jukka
Hieno juttu että poikasi on oma itsensä!
Ja usko minua, vielä hän löytää niitä kavereita, jotka ovat samalla aaltopituudella enemmän kuin nämä ns. massateinit. Niin kävi minullekin, kun yläasteelta lukioon siirryin.