TV 1 tulee klo 21.30 dokumentti, joka voi olla kiinnostava.
Tänään 9.1 huostasta
15
238
Vastaukset
- lisää toivoa elämään
Tuli tämän katsomisesta surullinen mieli. Jos niillä lapsillakin on kaiken aikaa surullinen mieli, niin tosi paha asia on. Miksi ne välimatkat järjestetään niin pitkiksi, että lapsista varmaan tuntuu, että ovat matkalla Uraliin. Vanhemmillekin ne pitkät välimatkat kai lisää toivottomuutta. Vanhempain koulut olis tarpeen, jos niillä pelastettaisiin muutamia perheitä ja lapsia ja ei-pelastettavissakin perheissä suhtautuminen lapsiin ja elämänlaatu paranisi, myös seuraaville lapsisukupolville asti. Mll suunnittelemaan sellainen nettiversiona kaikkien saataville. Mukaan angry parents ja cute older -pelit havainnollistamaan seuraukset. Eikä kukkahattutätimäiset hymistelyt vaan oikea arkielämä.
Onko kukaan ammatti-ihminen koskaan paneutunut erittelemään, mikä vanhempi-lapsi suhteen katkeamisesta tekee niin lohduttoman surullisen asian.
- .............
Jäipä mieleen pyörimään, montakin asiaa, mutta ennenkaikkea se
miten haavoittuvaisia ja avuttomia ja aikuisten tykkäämisestä tai tykkäämättömyydestä lapsemme ovatkaan riippuvaisia.
Ja ennenkaikkea se, että miten paljon lapsen, monenikäistenkin,
ympärillä tapahtuu asioita ja tilanteita ja tulemisia ja menemisiä
ja aina ei edes ammattilaisilla näytä olevan sitä "ammattitaitoa";
sanoja ja puhetta .......... olla lapsen kanssa ja selvittää asioita, tilanteita, tekemisisä jne,
jotka monenikäistenkin lasten ja nuorten mieltä painavat ja jopa ahdistavat. - Tätähän se on
Ohjelmassa ei ollut kuin nämä kaksi perhekotia. Toisella tyttö-rukka, joita omat lapset tuntui sorsivan. Kateellisiako? Sitten tämä toinen jossa oli nämä kaksi, jotka halusivat äitinsä luo. Itkua vääntäen joutuivat lähtemään. Ahdistava ohjelma kaikkinensa.
- Kuulehan..
Hei.. katsopa ohjelma uusiksi..Tyttö, jonka isä oli vankilassa ja äiti kuollut halusi muuttaa sukunimensä sijaisvanhempien ja muun perheen kanssa samaksik oska yläasteella MUUT nuoret ihmettelevät eri sukunimeä. Vankilassa ollut isä ei ollut nähnyt lastaan kuuteen vuoteen, mutta kielsi nimen vaihdon. Lapselle tärkeä asia olla kovasti erottumatta pienellä paikkakunnalla muusta perheestä estettiin siis helposti noin vain. Tytön oma biologinen suku ei pitänyt yhteyttä lainkaan , joten sijaisperhe oli oma perhe.
En kannata turhia huostaanottoja, mutta jos se on pakko tehdä on ajateltava lapsen arkea, tunteita ja toiveita .
Vanhempi , joka ei millään tavalla ole osallisena lapsen arkipäivän elämään ei mielestäni ole kykenevä päättämään lapsen hyvinvointiin liittyvistä asioista! - ............
Kuulehan.. kirjoitti:
Hei.. katsopa ohjelma uusiksi..Tyttö, jonka isä oli vankilassa ja äiti kuollut halusi muuttaa sukunimensä sijaisvanhempien ja muun perheen kanssa samaksik oska yläasteella MUUT nuoret ihmettelevät eri sukunimeä. Vankilassa ollut isä ei ollut nähnyt lastaan kuuteen vuoteen, mutta kielsi nimen vaihdon. Lapselle tärkeä asia olla kovasti erottumatta pienellä paikkakunnalla muusta perheestä estettiin siis helposti noin vain. Tytön oma biologinen suku ei pitänyt yhteyttä lainkaan , joten sijaisperhe oli oma perhe.
En kannata turhia huostaanottoja, mutta jos se on pakko tehdä on ajateltava lapsen arkea, tunteita ja toiveita .
Vanhempi , joka ei millään tavalla ole osallisena lapsen arkipäivän elämään ei mielestäni ole kykenevä päättämään lapsen hyvinvointiin liittyvistä asioista!Tämän nimiasian ohjelmassa esiintyneen tytön osalta voi kyllä käsitellä moneltakin kantilta.
Nykymaailmassa kun äidit eivät enää naimisiin mennessä otakaan puolisonsa nimeä automaattisesti
vaan yhä usempi pitää oman tyttönimensä jne niin lapsella voi olla siis kumman vanhemman sukunimi vaan
eikä siitä sen kummempaa numeroa perheissä tehdä....
Uusperheissä voi olla jopa neljääkin eri sukunimeä
eikä kukaan lapsistakaan ole kunnolla sukua välttämättä keskenään,
jos on sattunut jäämään edellisen puolison oma lapsi matkaan muuten vaan, kuten nykyään saattaapi jopa käydä kun lastenkin mielipidettä kuunnellaan.
Nimi asia ei siis tämänkään tytön kohdalla ollut mitenkään huono tai maatakaatava asia.
Se miten sitä käsiteltiin oli huono asia.
Nimihän antaa tytölle suvun, juuret, oman tietoisuuden siitä
mistä on lähtöisin jne.
Kun asiaa käsitellään positiivisella tavalla (isä haluaa, että hänen lapsensa on hänen nimellään jne olipa isä sitten mikä tahansa
niin hän on kuitenkin lapsen oikea isä)
Juurten merkitys ja se tieto, että on jostakin oikeastikin kotoisin
ja on omaa sukua jne on monelle nuorelle ihmiselle ja myös aikuisiälläkin todella tärkeä asia.
Lapsellekin asia on siis osattava selvittää niinkuin se on,
se että on monennimisiä perheessä ei ole mikään ongelma
tai identiteetinkään kannalta mitenkään maailman suurin asia.
Vaan se mitä olen ja miksi tulen ja monellekin ihmiselle vielä että
mistä olen lähtöisin.
P.s Kaikista meistä löytyy jotain hyvää ja positiivista ja kaunista;
sitä jälkeläisemmekin haluavat kuulla omista vanhemmistaan
mieluummin kuin sitä että mikä ... tai kuinka huono itse kukin meistä on.
Jokaisella lapsella on oikeus olla ylpeä ja jopa onnellinen juuristaan,
olipa tausta tai lähtötilanne sitten kuinka .... tahansa.
Ja jokaisesta ihmisestä, kanssakulkijasta
löytyy hyvää ja kaunista ja positiivista,
jos me sitä vain haluamme. - Näin meillä..
............ kirjoitti:
Tämän nimiasian ohjelmassa esiintyneen tytön osalta voi kyllä käsitellä moneltakin kantilta.
Nykymaailmassa kun äidit eivät enää naimisiin mennessä otakaan puolisonsa nimeä automaattisesti
vaan yhä usempi pitää oman tyttönimensä jne niin lapsella voi olla siis kumman vanhemman sukunimi vaan
eikä siitä sen kummempaa numeroa perheissä tehdä....
Uusperheissä voi olla jopa neljääkin eri sukunimeä
eikä kukaan lapsistakaan ole kunnolla sukua välttämättä keskenään,
jos on sattunut jäämään edellisen puolison oma lapsi matkaan muuten vaan, kuten nykyään saattaapi jopa käydä kun lastenkin mielipidettä kuunnellaan.
Nimi asia ei siis tämänkään tytön kohdalla ollut mitenkään huono tai maatakaatava asia.
Se miten sitä käsiteltiin oli huono asia.
Nimihän antaa tytölle suvun, juuret, oman tietoisuuden siitä
mistä on lähtöisin jne.
Kun asiaa käsitellään positiivisella tavalla (isä haluaa, että hänen lapsensa on hänen nimellään jne olipa isä sitten mikä tahansa
niin hän on kuitenkin lapsen oikea isä)
Juurten merkitys ja se tieto, että on jostakin oikeastikin kotoisin
ja on omaa sukua jne on monelle nuorelle ihmiselle ja myös aikuisiälläkin todella tärkeä asia.
Lapsellekin asia on siis osattava selvittää niinkuin se on,
se että on monennimisiä perheessä ei ole mikään ongelma
tai identiteetinkään kannalta mitenkään maailman suurin asia.
Vaan se mitä olen ja miksi tulen ja monellekin ihmiselle vielä että
mistä olen lähtöisin.
P.s Kaikista meistä löytyy jotain hyvää ja positiivista ja kaunista;
sitä jälkeläisemmekin haluavat kuulla omista vanhemmistaan
mieluummin kuin sitä että mikä ... tai kuinka huono itse kukin meistä on.
Jokaisella lapsella on oikeus olla ylpeä ja jopa onnellinen juuristaan,
olipa tausta tai lähtötilanne sitten kuinka .... tahansa.
Ja jokaisesta ihmisestä, kanssakulkijasta
löytyy hyvää ja kaunista ja positiivista,
jos me sitä vain haluamme.Perheessämme on kaksi perhehoito lasta , joista kumpikaan ei ole tavannut, eikä todennäköisesti tapaakaan biol.vanhempiaan koskaan . Isät eivät ole lastaan tunnustaneet, äidit ovat omat ratkaisunsa teheneet. Heidän kohdallaan molemmissa tapauksissa uusi perhe on perustettu jo vuosia sitten, ja vanhat lapset eivät tapaa äitiään tai uusia sisaruksiaan lainkaan. Molemmat , nyt jo nuoret, ovat olleet perhemme jäseniä yli kymmenen vuotta. Läheltä nähneenä voin sano,a että juuret ovat tärkeitä , jos niitä välillä kastellaan..
Meilläkin on haluttu kovasti vaihtaa sukunimeäyhteiseksi , olla kuin oma lapsi. Tämä ei ole vain hetken mielihalu, vaan usean vuoden mietinnän tulos lapsillamme.
Adoptio ei ole tullut bioäideille kuitenkaan kuuloonkaan. Myös nämä äidit peräänkuuluttavat verisukulaisuutta, mutta lapsistaan he eivät halua muuten tietää mitään .Uudet perheet ovat tärkeämpiä.
Monasti meillä keskustellaan edelleen aiheesta miksi en saa olla jonkun oma myös yhteistä nimeä kantaen. Ei ole helppoa luoda uskoa siihen , että aikuiset ovat lapsia varten, koska oma biologinen äiti ei välitä ja sijaisvanhemmatkaan eivät mahda mitään.
- mma
Koin samaa: ohjelma vaikutti ahdistavalta.
Joku lapsi tuntui olevan kuin vankina (samaan tapaan rajoitetut mahdollisuudet tavata kavereita tai sukulaisia). Hoitajat tai sijaisvanhemmat tai mitä lie ovatkaan olevinaan, vain hymisivät päälle, tajuamatta, että lasten tilanne on mieletön. Varmaan ajattelivat, että lapsella pitää olla "rajoja" tms.
Jos kiteyttää loppuvaikutelman dokumentista, se on, että lasten olisi kaikkein paras olla omien oikeiden luonnonmukaisten vanhempien luona, joille taas tarjottaisiin apua sinne kotiin. (250 eurolla / päivä saa jo aikas paljon sekä terapiaa vanhemmille - sillä sitähän he tarvitsisivat, oli kyse sitten juomisesta huumeista, väkivallasta tai (muista) mielenterveysongelmista - että kodinhoitajan käyntejä, siis vaikka molempia päivittäin).
Siis jos ihan oikeasti ajateltaisiin sitä lapsen parasta.- Onnen tunti.
Anna Leena Härkönen Onnen tunti.
Videohaastattelu Aamu tvssä
Tarina perheestä, joka ryhtyy sijaisvanhemmaksi.
Tuula ei saa omaa lasta ja perhe ryhtyy sijaisvenhemmaksi.
Traumaattisia kokemuksia ja pakkomielteitä.
Lue ja kuuntele Yle areenassa.
http://yle.fi/uutiset/ohjelmat/aamu-tv/aamun_kirja/2011/12/aamun_kirjassa_anna-leena_harkosen_onnen_tunti_3106149.html
------- - Onnen tunti.
Onnen tunti. kirjoitti:
Anna Leena Härkönen Onnen tunti.
Videohaastattelu Aamu tvssä
Tarina perheestä, joka ryhtyy sijaisvanhemmaksi.
Tuula ei saa omaa lasta ja perhe ryhtyy sijaisvenhemmaksi.
Traumaattisia kokemuksia ja pakkomielteitä.
Lue ja kuuntele Yle areenassa.
http://yle.fi/uutiset/ohjelmat/aamu-tv/aamun_kirja/2011/12/aamun_kirjassa_anna-leena_harkosen_onnen_tunti_3106149.html
-------Kopio edellisestä haastattelusta,
Kuuntele ohjelma edellisessä linkissä..
Paperiversio Anna leena Härkösen haastattelusta. Onnen tunti.
Anna-Leena Härkösen romaani Onnen tunti kertoo sijaisvanhemmuudesta ja hylätyksi tulemisesta.
Uusperheen vanhemmat Tuula ja Harri haluavat antaa kodin kaltoin kohdelluille lapsille. Tuulan kymmenvuotias poika Roope saa seurakseen Vennin ja Luken.
Anna-Leena Härkönen kirjoittaa sijaisvanhemmuudesta, mutta pohtii myös yleensä vanhemmuutta ja sitä kuka on kelvollinen vanhemmaksi. Tuula ihmettelee miksi biologisten vanhempien oikeudet jyräävät lasten oikeudet. Vaikka hänen mielestään lapsen pitäisi kiintyä sijaisperheeseen, tämä joutuu palaamaan biologisten vanhempien luo heti, kun nämä saavat elämänsä järjestykseen.
Ajankohtaisessa romaanissaan Anna-Leena Härkönen kirjoittaa myös kiintymyksestä ja rakkaudesta.
Anna-Leena Härkönen ( s. 1965 )
Romaanit:
Häräntappoase (1984)
Sotilaan tarina (1986)
Akvaariorakkautta (1990)
Avoimien ovien päivä (1998)
Juhannusvieras (2006)
Ei kiitos (2008)
Onnen tunti (2011)
YLE Uutiset / Seppo Puttonen ja Nadja Nowak
----
- mma
Kylläpä on melkoisen vääristynyt käsitys Anna-Leena Härkösellä. Melkein soisi, että joku sosiaaliviranomainen kyseenalaistaisi hänen yh-äitiytensä (eroperhe), taipumuksensa melkoiseen melankolisuuteen, josta on itse kertonut (mielenterveyshäiriönäkökulma), perhetaustan (on kirjoittanut perheensä traagisista tapahtumista, vaikeista mielenterveysongelmista, itsekin) ja sitä kautta ottaisi syyniin Anna-Leena Härkösen "jaksamisen äitinä".
Tällä hetkellä hän tuntuu asettuvan suorin tein "hyvisten" puolelle, jotka ottavat huomaansa "ei-kunnon ihmisten" kaltoin kodeltuja lapsia (käyttää itse haastattelussa termiä "kunnon ihmiset" eräässä yhteydessä sijaisperheestä), joita taas biologiset vanhemmat haluavat väen vängällä tavata "lapsen edusta piittaamatta, vain vanhempien edusta käsin". Anna-Leena Härkönen puolustaa sijaisvanhempien oikeutta huostaanottoihin, jotka alusta alkaen määriteltäisiin pysyviksi. Lisäksi hän kuvaa, kuinka biologisilla vanhemmilla olisi "rajattomasti oikeuksia" lapsiinsa.
Tähän tekisi mieli sanoa, että voi *** mitä ***.
Edelleen, soisin, että jossain joku sosiaaliviranomainen ottaisi hieman syyniin tämän Anna-Leena Härkösenkin "taustan" ja "mielialaongelmat" ja jaksamiset ja taiteilijaelämän epäsäännöllisyyden, eroperheyden jne.
Sillä juuri tuollaistahan se on. Saattaisi näkökulmat muuttua hyvin äkkiä, kun joutuisi yhtäkkiä itse siihen positioon.
Tuon haastattelun jälkeen on vaikea pitää tätä kirjailijaa enää mielikirjailijanani.
(Ja, edelleen, minulla ei ole mitään huostaanotettuja lapsia, ollutkaan. Kirjoitan siis "sivusta" tätä kritiikkiä.) - kirjeitä
Siinä kirjeessä, jota tyttö luki, tuli ihan selkeästi esiin se, että isän yhteys lapseen estettiin. Kirjeestä tyttö luki, kuinka isä oli yrittänyt pitää yhteyttä tyttäreen ja oli kokenut tilanteen ahdistavaksi ja tuskalliseksi kun ei saanut häneen yhteyttä sijoituksen alkuvaiheessa. Tytärhän luki sen suoraan kirjeestä ! Tämä on koskenut ehkä muitakin tytön läheisiä, mutta isää ainakin.
Joten sitten ollaan jälleen siinä piinaavassa tilanteessa, jossa kukaan aikuinen ei tiedä miten toimia. Ja lapsi kärsii jälleen.
Tyttö halusi pitää yhteyttä isään, mutta loukkaantui isän päätöksestä. - ....
Ahdistavaa oli. Varsinkin pikku tytön suru, kun oli pakko palata sijoituspaikkaan, vaikkei halunnut. Vaikutti myös siltä ettei oikea äiti saanut apua kotiutusvaiheessa vaan kontrolli käyntejä siitä miten alkaa sujua...Myös sijaisperheen isä vaikutti liian hellältä tytön nukutusaikaan,eikä sijaisperheen äiti vaikutannut sen tasapainosemmalta kuin oikea äitikään, pinna petti aika vähästä.
- raskas.tae.lämää.
Sam asia jäi mieleen; lasten äidin tilanne silloin, kun lapset saapuivat takaisin kotiinsa ja aika sen jälkeen, että saiko äiti mitään apua tai tukea tai muutakaan konkreettista tai taloudellistakaan asiaan kuuluvaa apua lapsilleen ja perheelleen.
Katkelmassakin kun äiti sanoi, että siinä meni kahden kuukauden ruokaraha kyllä sydäntä oikein kylmäsi.
Ja kun on ollut jo aiemmin vanhemmalla tälläinen tilanne, että kun vaikeuksia ja vaikeaa ja ties mitä tulee elämässä
niin lapset meneekin muualle asumaan ja saa keskittyä itseensä ja omaan tilanteeseensa ja sen parantamiseen
houkuttelee varmasti heittämään pyyhkeen kehään nopeastikin mahdollisesti silloin, kun lasten kanssa ei ole helppoa eikä riidatonta
(ja sitähän se lasten kanssa elämä ei todellakaan ole, vaatii voimia, jaksamista ja hermoja jne ja varsinkin jos on vielä lasten kanssa yksin huoltamassa heitä).- Lapsiuhrit.
Kirjeitä kirjoitti. Isän yhteys lapseen estettiin.
Tämä on hyvin yleinen ilmiö erotilanteessa.
Äiti haluaa lapset itselleen, jolloinka hän alkaa mustamaalaamaan ja leimaamaan isää.
Ilmiö on tunnistettu ja lasten parissa työskenteleviä on alettu kouluttamaan, jotta he tiedostaisivat milloinka lasta käytetään koston välineenä.
Lapsi koston välineenä koulutus 11.1.2011.
http://www.positivecoping.net/uutiset.html?8
----
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Sofia miksi soitit torstaina Stefanil ja pyysit käymään kun muka olet ahdistunut.?
Oliko asia suunniteltu, kun pyysi käymään ja varmasti tiesi et miten Stefan asiaan suhtautuu.Oliko myös Seiskan toimittaja pyydetty tarkoituksella pai1242053Stepuli itkee facessa
Haluaisin pyytää julkisesti karseaa käytöstäni anteeksi lähimmiltä, naapureilta ja etenkin Sofialta! Ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää käyttä1331957Martina oli sarjassaan tänään 32.
Mutta eikö pyöräily ja uinti ole vahvempia hänellä kuin juoksu? Aikaa on vielä harjoitella ennen Frankfurtin kisoja.2101811Sofia oli ainoastaan rahan takia suhteessa Stefanin ja Nikon kanssa.
Järkyttävää miten Sofia on käyttänyt hyväksi näitä molempia miehiä ja rahat loppu niin vain haukkumiset tullut kiitokseksi heille.2561479Voi kun menisi nyt Stefan katsoo tyttären uutta ponia, viettäisi aikaa hänen kanssa.
Aika parantaa kaiken ja meillä kaikilla on elämässä vastoinkäymisiä ja yli kyllä pääsee ainakin ajan kanssa.1341395Suomi teki typeryyttään Venäjästä nyt konkreettisesti vihollisen, jota se ei aiemmin ollut.
Venäjä ei ole uhannut Suomen turvallisuutta, eikä Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti ole signaloinut minkäänlaista uhkaa Suomelle. Se "uhka" luotii5321113Minä menetän sinut kokonaan
Siksi olen paniikissa, sekaisin ja surullinen. Taitaa olla jonkinasteinen stressitila päällä. Toivottavasti sinulla on kaikki hyvin.50980Onpas Martina valinnut sopivan laulun
Storyssa kun Isben poni tulee, " älä vie lapsuuttani pois." Äiti se lähtee mieluummin panopuuksi hotelliin, kuin viettäisi senkin ajan lastensa kanssa115927Uskomatonta miten "kassatyttö Sannasta" tuli hetkessä kuoleman kauppias.
Demarit on kautta historian olleet "takinkääntäjien"mestariluokkaa kokoomuksen hihassa kiinni. Sannan arviointikyky petti täysin Naton suhteen, Brysse349899