Eino Leino: "Kansa kalliolla"
"Tään kansan juuret syvät on
kuin kallion.
Sill' on vaan yksi, yksi maa.
Tää kansa kieltään rakastaa
ja lakejaan ja laulujaan
ja isäin muistojaan. "
"Tään kansan juuret syvät on
kuin kallion.
Sill' on vaan yksi, yksi maa.
Tää kansa kieltään rakastaa
ja lakejaan ja laulujaan
ja isäin muistojaan. "
Vastaukset 19
Vanhimmat
Eino Leino:
" Me kaikki soitamme
vain kannelta katajaista.
Se taide, joka ei hymyile,
se ei ole taivahaista.
Hän soittonsa koivusta soreasta vuolee,
hän riemuten elää ja riemuten kuolee,
häntä kantavi kämmenin kansa ja maa,
hän kukkia antaa ja saa.
Tämä aika on aikoja etsinnän
ja aikoja valmistuksen,
mut suurena silloin kuin saapuvi hän
lyö aika sen lupauksen,
jonk' antoi meille jo taivahan Herra,
kun tänne hän kansamme johdatti kerran
läpi myrskyjen, tundrojen, tuulien,
tuhatjärvien rannoillen.
Oi, kuulkatte, kuinka se sykkäilee
tämä maa ja sen musta multa!
Oi, kuulkatte ääntä, mi kuiskailee
joka pellolta peratulta!
Oi, nähkää sen kukkivat kummut ja saaret
ja nähkää sen aalloissa taivahan kaaret
ja vierivät virrat ja vehreä maa -
oi, nähkätte syntymämaa!
Se kansa, mi tänne ohjattiin,
se ei ole hukkahan luotu;
se kansa luotu on suurempiin,
kelle kerran on maa tämä suotu;
se luotihin kansaksi kantelon, laulun,
ja kansaksi kauneuden, taltan ja taulun,
ja kansaksi nousevan taitehen sen,
jonka kuulemme kuiskehen.
Vuossata on jällehen vierähtänyt
ja meriltä uusilta tuulee.
Käy ajassa uusia aatteita nyt,
ja kellä on korvat, se kuulee,
se kuulevi puissa mahlojen juoksun,
se tuntevi ilmassa ihanan tuoksun,
mi kevättä kertoo ja ennustaa -
oi, kuuntele syntymämaa!"
"Se ilo mi kasvavi murheesta,
se yksin on oikea täällä
ja ethän kansani kallis sa
ole kulkenut kukkien päällä,
mut niin jos sa kestät onnesi uuden,
kuin kestit sa murheen ja onnettomuuden,
niin olet sä kansa, mi kaikki voi.
Älä horju, Suomeni oi! "
Hyvinkin ajankohtaista...vaalina alla.....
Vaalin valta (1908)
"Muilla olkoon vaalin valta,
mull` ei ollut milloinkaan;
kuljin yltä taikka alta,
itseäni täytin vaan;
minkä tein, mun tehdä täytyi,
mit` en tehnyt, voinut en;
vihdoin ilta hämärtyi,
lankes hetki hiljainen.
Pankaa patsas haudalleni,
kiveen tämä kirjoitus:
`Synkkä niinkuin sydämeni
oli mulle sallimus.
Itse iskin piistä tulta,
sytyin, hehkuin tuokion,
paroi paras laulu multa,
tässä tuhka tumma on.`"
Eino Leino
Minua pikkuisen huvittaa.
Jos minä kirjoitan isänmaallisen runon, vaikkapa nyt hangista ja nietoksista, niin aina on joku joka yrittää ajatustani matkia.
Varsinkin sanaparilla: minä ja minä.
En panisi pahaksi jos joku aloittaisi runonsa:
"Salpalinjalla satoi, ja harmaana taivas,
mietin nuoria poikia niitä,
jotka väänsivät kiveä, murskasi toista.
Eivät toivoneet moista toista, missä verensä voisi vuotaa,
Oman kivensä pintaa, hiljaa"
H.
Satiirista sarkasmia.
Otsikko tarkoittaa Eino Leinoa! - EI sinua!
"Hunksille tiedoksi"
Mistä sinä tiedät kenen sukulainen olen?
H.
"etkö ymmärrä"
En minä ymmärrä.
Varsinkaan seli, seli juttuja.
Olen pahoillani. Ottaisin vastaan mieluummin kiitosta ja kunniaa.
H.
Sinä olet suurin ja mahtavin
parhain ja taitavin,
mistään ei löytyne vertaistasi
runoilija palstan tämän,
kiitos ja kunnia
suurelle hunkszille.
:)
Hatara sydän
Voi, voi sinun sydäntäsi, tyttöparka,
ja voi mua onnetonta,
kun sydämesi ikkunat aina on auki
ja niitä on liian monta.
Minä myös olen ollunna kerran siellä
ja istunut illan ja toista.
Mut huu! sitä vetoa ja prrr! sitä tuulta -
en, en ole nähnyt mä moista.
Ken ei usko, se käyköhön koittelemassa,
ja minä en käske, en kiellä, -
mut sitä minä ain olen ihmetellyt,
miten itse sa tarkenet siellä.
Eino Leino
Sinulla se runosuoni ´kukkii´ saapa nähdä, kovin on huksuttimemme epäileväksi muuttunut, liekö verrattavissa ´mummuoireisiin´ ? :DDD
Kertoisi viä kuumista aalloista niin mä pyörryn... ;)
Ei kai yli kuuskymppisillä enää ole kuumia aaltoja, ei kai?
Olen huomannut hänen korkeutensa epäilykset, no meneehän siinä aika mukavasti, kun pohtii kuka on kuka ja onks se ehkä joku muukin. :)
Voi kuule, on, on...huoks. On niin yksilöllistä sanoi lääkärini kun rutisin, en edelleenkään suostunut hormonitabuihin tai laastariin. Eli saunotaan nyt sitten... voi olla kauankin ihan ok. ja sitten taas ´saunotaan´:(
että otsikko tarkoittaa Eino Leinoa, ei sinua, pottuilun maailmanmestaria! :D
Kielemme, sen parsineen, jälkeemme jää,
muutoksen tietä kulkee
entisen taaksensa sulkee.
viehtyen uuden oppii
sen mukaansa kerkeä noppii
Onko historia kielen harmaa
ei, se tarinan sisun taitaa
juurista meidän raikaa
Runot on niin vaikeita, mutta isänmaallisuus oli kaiketi teema........
Historian maastossa raskain saappain kulkee
valloittajain veritöitä mietteissään...
Uskontoa tuotiin miekat verta tippuin,
urhot kuoli, nuorten veri maahan valui miekoistaan.
Naiset kirkuin pakoon juoksi piispa Henrik kannoillaan,
lapset itki nälkäänsä, isät raivoo täynnä piispaa jahtas.
Musta verens juoksi Köyliöön, järven jää tummeni
syntisäkin piispan siihen kaaduttua.
Tää oli paras ketju aikoihin ,oikein työmiehenkin mieli herkisty noitten Leinon runojen äärellä.
Elo julmako on?
Elo julmako on? Me väitämme niin,
kun varpunen maahan putoo,
mies sortuu sorjihin unelmiin.
Se ei kysy tahtoa sun, ei mun,
se ruusujen tuoksuun tappaa tään,
tuon ruhjovi ruusunpiikeillään.
Tomuhiukkanen, tähti tai mato maan -
ikirauhaan polkien polkuaan
se kaikki ne siittää ja murskaa vaan.
Eino Leino
Koskettavaa...kun ´makustelee´ saoja . Miten paljon mahtuukaan muutamaan riviin?
Sun kirjottama vaaliruno, sattu suoraan mieleen
Minkä tein ,mun tehdä täytyi
Mit en tehnyt,voimut en
Vihdoin ilta hämärtyi
lankes hetki hiljainen.
Ei voi kun kunnioituksest mykkänä karehtia mestaria