Imetyksen kamaluus

maitobaari

Mä olen lopen kyllästynyt tuohon puuhaan!!! Tuntuu itsestä, ettei ole kuin maitobaari, jonka pitää olla aina auki janoisille. Tissitkään ei ole omaa omaisuutta, ne ovat vain mukana roikkuvat riippakivet.
En tiedä, miksi koen imettämisen niin epämieluisana. Se on ollut sitä alusta alkaen. Sitä sanotaan, että imetys luo äidin ja vauvan välille korvaamattoman suhteen. Toivottavasti vauva edes saa tästä imetyksestä jotain, sillä itse en koe saavani. Vauvahan joka tapauksessa tärkein on ja sen takia olen imetystä jatkanutkin. Mietin vain, olenko ainut joka kokee näin? Kaikki aina tuntuu puhuvan, kuinka hienoa ja upeaa se imetys onkaan.
Mä en koe imetystä jotenkin luonnollisena vaikka sitähän sen pitäisi olla. Julkinen imetys olisi ihan kauheaa itselleni, joten vauvan kanssa ei olla oikein kotoa neljän seinän sisältä päästy mihinkään. Tai no viime aikoina olen antanut luvan itselleni, että voin tarjota korviketta, jos olemme esimerkiksi sukuloimassa. Muutenkin korviketta menee joskus, kun lapsi ei tunnu saavan tarpeeksi maitoa rinnasta, mutta maksimissaan korviketta on mennyt vajaa 2 dl vuorokaudessa. ja korvikettta siis menee ehkä muutaman kerran viikossa.
Mä mietin, että millä saisin itseni jos ei nyt nauttimaan, mutta ainakin sietämään paremmin imetystä. Se ei auta, että ajattelen järjellä, koska tunteet imetystä kohtaan ovat kuitenkin niin negatiiviset.
Jotenkin tuntuu, että imetykseen painostetaan. Siis neuvolassa. oma äitinikin aina puhuu siitä, kuinka on imettänyt mua 8 kuukauden ikäiseksi. ja itsekin haluaisin jatkaa imetystä vauvan takia, mutta omiin tuntemuksiin pitäisi saada jotain muutosta.
Itseäni olen yrittänyt aina tsempata yhden kuukauden kerrallaan eteenpäin. Nyt niitä kuukausia on takana viisi.

12

457

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kysymyksiä joo

      Mulla nuo fiilikset aiheutti väärät odotukset. Vauva ei tod syönyt 2-4h välein vaan pikemminkin 0,5-1h välein alussa, ja tunsin itseni tosiaan panttivangiksi. Mulla auttoi puhuminen imetysmyönteisillä foorumeilla (esim. Maitolaituri tai imetystukiryhmä) jossa ei ratkaisuksi tarjottu imetyksen lopettamista. Nyt imetän puolivuotiasta nauttien!

      Mites jos sylittelet muuten vaan vauvan kanssa, mitkä on fiilikset? Osaatko sanoa mikä imetyksessä ahdistaa? Tieto että se sitoo juuri sinua? Tuntuuko se fyysisesti epämukavalta? Pitkästyttävää? Työlästä? Vaivaako vauvan "vaatiminen"?

      Onko sulla halua/mahdollisuutta olla hetkiä ilman vauvaa? Pääsetkö rauhassa suihkuun, saatko käydä lenkillä jos tahdot?

      Onko sulla kunnollisia imetyspaitoja? Mietin tuota julkisesti imettämistä. Tai jos vauva ei ole hidas syömään, niin voisiko imettää toisessa huoneessa? En nyt tarkoita painostaa sua tekemään niin vaan mietin vaihtoehtoja helpottaa asiaa, jos haluat jatkaa imetystä. Toki ihan satunnaiset korvikeateriat (tai lypsymaito pullosta?) ei imetystä haittaa.

      • maitobaari

        Mä luulen, että mulla on koko äitiyttä kohtaan ihan liian tiukat odotukset itseltäni. Me sylitellään todella paljon, kun lapsi ei käytännössä viihdy ollenkaan yksin. Onhan sekin välillä raskasta, mutta silloin pystyy edes kkulkemaan ympäri asuntoa ja tehtyä samalla jotain. Imetyksessä tämä ei onnistu. Vauva on todella herkkä kaikille häiriöille, eikä saa pidettyä itse rinnasta kiinni. Eli siis käytännössä tuen vauvaa toisella kädellä hyvään asentoon ja toisella kädellä muokkaan rinnasta vauvan suuhun sopivan. Parhaiten imetys sujuu öisin ja silloin se tuntuu mustakin jopa melkein kivalta. Vauvamme lakkoilee ja raivoaa usein rinnalla. Itkee muutenkin paljon. Mutta sen itkun kestää silloin paljon paremmin, kun ei samalla tartte yrittää saada vauvaa syömään. Imetykset jostain syystä sujuu aina paremmin, kun olen yksin kotona, mutta kun mies tulee töistä, ongelmat tulevat pahemmiksi. Näin on vaikka mies olisi eri huoneessakin. Ehkä tämä johtuu jotenkin mun omasta asenteesta.
        Luultavasti yksi syy omaan ahdistukseeni on juuri se, että imetys sitoo vain minua. Aina kun ehtii aloittaa tehdä jotain muuta (siis silloin kun mies on kotona ja hoitaa vauvaa) niin pitää heti keskeyttää ja imettää. Tai siltä ainakin tuntuu.
        Aluksi imetys oli fyysisestikin epämukavaa, mulla meni pitkä aika ennen kuin paranin synnytyksestä. Tai en ole vieläkään kunnolla parantunut. Nyt uuden fyysisen kivun syyn on tuoneet vauvan hampaat, joilla tykkää pureskella oikein kunnolla. Imetys ei muutenkaan lähtenyt kovin hyvin käyntiin, sillä vauva oli viikon verran tehohoidossa ja näimme häntä vain 3 kertaa päivässä. Toki silloin yritin imettää, mutta maitoa ei tullut. En saanut silloin pumppamallakaan mitään irti. Teholla vauva oli tottunut saamaan maitoa 60 ml neljän tunnin välein, eikä mun maidon tuotanto siihen pystynyt, joten jouduimme aluksi käyttämään korviketta. Tämän takia itkin usein, koska en mielestäni pystynyt huolehtimaan lapsestani.
        Eipä mulla oikeastaan ole mahdollisuuksia olla ilman vauvaa. Asumme paikkakunnalla, jossa en tunne käytännössä ketään. Mies kyllä hoitaa vauvaa, mutta mielummin haluaa esimerkiksi lähteä koko perheen voimin kauppaan kuin että mä lähtisin ja hän jäisi hoitamaan vauvaa.


      • Kysymyksiä joo
        maitobaari kirjoitti:

        Mä luulen, että mulla on koko äitiyttä kohtaan ihan liian tiukat odotukset itseltäni. Me sylitellään todella paljon, kun lapsi ei käytännössä viihdy ollenkaan yksin. Onhan sekin välillä raskasta, mutta silloin pystyy edes kkulkemaan ympäri asuntoa ja tehtyä samalla jotain. Imetyksessä tämä ei onnistu. Vauva on todella herkkä kaikille häiriöille, eikä saa pidettyä itse rinnasta kiinni. Eli siis käytännössä tuen vauvaa toisella kädellä hyvään asentoon ja toisella kädellä muokkaan rinnasta vauvan suuhun sopivan. Parhaiten imetys sujuu öisin ja silloin se tuntuu mustakin jopa melkein kivalta. Vauvamme lakkoilee ja raivoaa usein rinnalla. Itkee muutenkin paljon. Mutta sen itkun kestää silloin paljon paremmin, kun ei samalla tartte yrittää saada vauvaa syömään. Imetykset jostain syystä sujuu aina paremmin, kun olen yksin kotona, mutta kun mies tulee töistä, ongelmat tulevat pahemmiksi. Näin on vaikka mies olisi eri huoneessakin. Ehkä tämä johtuu jotenkin mun omasta asenteesta.
        Luultavasti yksi syy omaan ahdistukseeni on juuri se, että imetys sitoo vain minua. Aina kun ehtii aloittaa tehdä jotain muuta (siis silloin kun mies on kotona ja hoitaa vauvaa) niin pitää heti keskeyttää ja imettää. Tai siltä ainakin tuntuu.
        Aluksi imetys oli fyysisestikin epämukavaa, mulla meni pitkä aika ennen kuin paranin synnytyksestä. Tai en ole vieläkään kunnolla parantunut. Nyt uuden fyysisen kivun syyn on tuoneet vauvan hampaat, joilla tykkää pureskella oikein kunnolla. Imetys ei muutenkaan lähtenyt kovin hyvin käyntiin, sillä vauva oli viikon verran tehohoidossa ja näimme häntä vain 3 kertaa päivässä. Toki silloin yritin imettää, mutta maitoa ei tullut. En saanut silloin pumppamallakaan mitään irti. Teholla vauva oli tottunut saamaan maitoa 60 ml neljän tunnin välein, eikä mun maidon tuotanto siihen pystynyt, joten jouduimme aluksi käyttämään korviketta. Tämän takia itkin usein, koska en mielestäni pystynyt huolehtimaan lapsestani.
        Eipä mulla oikeastaan ole mahdollisuuksia olla ilman vauvaa. Asumme paikkakunnalla, jossa en tunne käytännössä ketään. Mies kyllä hoitaa vauvaa, mutta mielummin haluaa esimerkiksi lähteä koko perheen voimin kauppaan kuin että mä lähtisin ja hän jäisi hoitamaan vauvaa.

        Vau, tuollaisen alun jälkeen oot imettänyt jo 5kk!! Hienoa!

        Mä oikeesti suosittelisin sulle Maitolaituria tai jos teidän paikkakunnalla on imetystukiryhmä. Voin vakuuttaa, ettet ole ainoa jota ahdistaa ja sitoo, etkä muuten edes ainoa joka alitajuisesti uskaltaa päästää ne tunteet herkemmin pintaan kun puoliso on kotona. Imetystukiäideillä on tietoa ja vinkkejä yllättävän moneen pulmaan (esim. pureminen), ja imetit tai et, niin saattaa tehdä hyvää purkaa imetyspettymyksiä ääneen, ettei se jää kaihertamaan (turhaan!) omaa äiti-itsetuntoa. Eikä tonne palstalle tai ryhmiin odoteta mitään yliäitejä joilla on vaan positiivisia tuntemuksia ja loputonta uhrautumista - ihan ihmisille ne on tarkotettu.

        Tuo pettymys korvikkeen annosta, tunne että viime kädessä se vastuu (=tissit) on mulla vaikka mies vauvaa hoitaisikin... niin tuttua. Jos päätyisit Maitolaiturille ja haluat jatkaa juttua niin lupaan moikata kun sinut sieltä tunnistan!

        http://maitolaituri.imetys.fi/

        Imetyspettymykset -osioon voi lähettää myös täysin anonyymin viestin halutessaan.


    • Jostain 1970-luvulta

      Jos imetys ei ole 5 kuukauden aikan alkanut tuntua luontevalta niin miksi ihmeessä jatkat sitä? Olet kuitenkin jo imettänyt hyvän aikaa, lapsesi on saanut paljon tärkeitä aineita sinulta. Ohjeidenkin mukaan 4 kk:n ikäiselle voi alkaa antamaan lisäruokaa joten entäs jos antaisit lapselle jotakin ruokaa ja vastiketta muilla aterioilla ja imettäisit esim. aamulla ja/tai illalla? Tällöin lapsi saisi kuitenkin läheisyyttä ja hänelle tarkoitettua maitoa. Jos taas imetys on kertakaikkiaan vastenmielistä niin lopeta ihmeessä. Vauva aistii kyllä jos imettäminen on äidille epämieluisaa. Väitän että se on lapselle paljon traumatisoivampaa kuin onnellisen äidin tuttipullosta/pehmeästä nokkamukista/hörppyyttämällä tarjoama maito. Älä anna liikojen ihanteiden ja täydellisyyden tavoittelun pilata lapsen vauva-aikaa joka kuitenkin kestää niin vähän aikaa!

      Ja kyllä, minulla on lapsia ja kyllä olen tietoinen nykyään trendinä olevasta "täysimetä vauvaasi puoli vuotta" -ihanteesta. Tosiasia kuitenkin on, että meitä 1970 -luvun lapsia täysimetettiin max. 3 kk kun äitien piti mennä takaisin töihin. Ja terve sukupolvi olemme!

    • hei!
      itse imetin vain vajaa 3 viikkoa koska vauva sai aivan mahotttomia rintaraivareita, ei suostunut syömään koska maitoa ei tullut heti ja vain huusi. en saanut imetyksestä mitään irti. siirryin korvikkeeseen ja syöminen sujui sen jälkeen vallan mainiosti. nyt minulla on terve ja tyytyväinen 9kk vanha poika vauva

    • tipitii..

      puremiseen niksi:

      joka kerta, kun vauva puraisee rinnasta, NAPPAA NENÄSTÄ KIINNI. älä purista hulluna, vaan sen verran, että vauvan hammasote irtoaa. meille riitti muutama kerta. sen jälkeen pidin kättä rinnan vieressä "valmiustilassa", joten lapsikin huomasi et ei todellakaan kannata puraista :D enää ei tarvita ees valmiustiloja..

      kokeile, toimii varmasti!!

    • mammaksi joskus?

      Itse en aio imettää lastani, koska se on epämiellyttävän näköistä ja tuntuu epäluonnolliselta. Ja miettikää mikä määrä meissä ihmisissä on saasteita ja myrkkyjä ja niitä pitäisi tarjota vauvalle! Itse aion luottaa korvikkeeseen alusta asti, nukkuukin ipana paremmin! :)

      • Jezzztazzz

        Jestas sentään, mitkä rinnat!


    • hahahahaha..

      ai, imetyskö epäluonnollista? heh, ei voi ku nauraa XD

    • ihmex

      Juu. Itse olen kyllästynyt raskauteen, kun tuntuu, että pitäisi vain olla joku kasvualusta alkioille. Myöskin olen tyympääntynyt äitiyteen muutenkin, kun tuntuu, että pitäisi olla joku vaipanvaihto- ja ruuanlaittoautomaatti kakkapyllyisille ja nälkäisille. Samoin olen kyllästynyt kampaajan työhöni, kun pitäisi olla joku hemmetin hiustenlaittoautomaatti kaikenmaailman eukoille.

      Elämä on valintoja eikä ole mikään homma ruusuilla tanssimista. Tiettyihin hommiin nyt vain kuuluu tietyt asiat. Omituista on, että nykyihminen odottaa, että ne ovat jotain ihanaa. Vauvanhoito on työtä. Imetys on työtä. Ne voivat toisinaan olla toki palkitsevaakin työtä, mutta ei siinä taivaat kenellekään aukene.

    • Tissibaari83

      Et ole ainoa nainen joka tuntee olonsa maitobaariksi ja voin väittää että moni muukin kokee samanlaisia olotiloja,kuten mullakin monesti mielialat vaihtelee imetyksen suhteen...Tissibaariksi sanon omia tissejäni:)

      • ljdbv

        Meilläkin on "maitobaari auki läpi yön", jos joku kysyy yösyötöistä :D


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      80
      1897
    2. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      18
      1719
    3. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      16
      1584
    4. 50+ naiset kyl

      Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin
      Ikävä
      20
      1306
    5. En voi sille mitään

      Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee
      Ikävä
      12
      1234
    6. Välitän sinusta mies

      Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv
      Työpaikkaromanssit
      6
      1232
    7. hieman diabetes...

      Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo
      Pattaya
      12
      1196
    8. Miten joku voi käyttää koko elämänsä

      siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää
      Tunteet
      9
      1170
    9. Annetaanko olla vaan

      Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N
      Ikävä
      29
      1161
    10. Pakkoruotsi on leikkikieli, jota ei ole tarkoituskaan osata

      Pakkoruotsi on leikkikieli. Ennen leikkikieltä sanottiin siansaksaksi, sitten keksittiin tilalle pakkoruotsi. Pakkoruot
      Kielipolitiikka
      9
      1160
    Aihe