Kissan oksentelu ja ummetus

Minun kissa on vuotta nuorempi ja meinailee samaa ongelmaa ja kun ei enää mikään leikki jaksa kiinnostaa, samoin ulkoilu talvella. Vikisee heti kun vaan tassut käy lumeen, ei sitten yhtään kävele. Minä laitan kolme, neljä kertaa viikossa ruokaan sekoitettuna puoli teelusikallista parafiiniöljyä, se on ollut aika hyvä. Liekö sitten jatkuvasti käytettynä enää tehokasta. Tuskin haitallistakaan kun lääkäri sen neuvoi. Öljyä saa apteekista ilman reseptiä, samoin myös Levolacia. Sitäkin kokeilin ensin mutta oli aikamoinen ajojahti että sain annettua. Öljy menee ruokaan sekoitettuna ilman taistelua.

Kiitos vinkistä, voisi tosiaan nuitakin kokeilla. :) Ainakin käsittääkseni toimivat eri tavalla, eli levolac lisää tavaran massaa ja löysyyttä ja parafiiniöljy taas aktivoi suolen supistelua, eli ainakin vaihdellessa voisi kuvitella että suoli ei laiskistuisi.

Tuo on kans perso balkan makkaralle, niin sillä houkutellen olen tänään koittanut liikuttaa huoneesta toiseen ja rappusia ylösalas. :D Jos tykkäisi kiipeillä, niin tilanne olisi helpompi, voisi vaan rakentaa kiipeilyhärpäkkeitä ympäri tönöä ja tarjoilla ruuan vaihdellen eri paikoissa. Meinaan muutaman houkutusharhautuksen jälkeen istasti pyllylleen ja jäi kattomaan mua kuin idioottia. :D

Meillä 10 v herra, jolla kans ummetusta vanhuuttaan, lääkäri neuvoi Levolacia (tai vastaavaa), joskin sitäkään ei kuulemma kannata jatkuvasti olla antamassa, kun sen vaikutus kai heikkenee silloin. Olen sekoittanut märkäruokaan lorauksen aina kun vaivoja ilmenee. Hyvin menee alas siten. Oletan, että teillä on madotukset kunnossa, ettei sen takia oksentele.

Onko tarkistettu munuaisarvot, koska ne ovat monilla vanhoilla kissoilla ongelmana? Laihtumisen ja oksentelun taustalla voi olla juuri munuaisten ongelmat. Tietyillä roduilla on myös ongelmana ummetus, mutta varmaan se on aika yleistä kaikilla kissoilla. Olen ymmärtänyt että parafiiniöljyn pitkäaikainen käyttö aiheuttaa myös vitamiinien imeytymisongelmia.

On toki meillä madotukset hoidettu ja kaikki mahdolliset arvot katsasteltu, enhän muuten nettipalstalla neuvoa pyytelisi, eli "vanha suoli" on syynä. Nyt toki pian madotukset uusiksi kun sulan aika alkaa. Ja lääkäri taas katselee toukokuussa samalla kun naapurin heppoja käy tutkailemassa, ja jos epäilystä niin klinikalle lähettää toki samantien taas.

Liikuntaa olemme jatkaneet leikittämällä ja ruokaa iskeneet kiipeilypaikkoihin, eli joutuu liikkua ihan arjessakin. Olen myös huomannut, että niin lyhkänen kuin maatiaisen turkki onkin, niin furminatorilla lähtee karvaa ja oksentelee vähemmän kun sillä säännöllisesti harjailee. Edelleen vaihtelen ruokamerkkiä ja koostumusta päivittäin, muuten herran vatsa jämähtää ja laatta ja umpijaska ovat todellisuutta, mutta nyt lopputalvesta kun katselen ja vertaan viime lopputalven kuviin, niin näyttää paremmalta!

MUTTA. herralta alkaneet korvista karvat lähteä ja niihin on maksaläiskiä ilmaantunut lisää, eli näitä läiskiä ennen oli myös ja ne tutkittiin ja todettiin vaarattomiksi. Mutta kaipa se on nyt näin kotitoimin tehtävä minkä pystyy ja päästettävä sitten sateenkaarisillalle rakas papparainen. En usko että seuraavaa talvea kestää kuin sylissä ja leivinuunin päällä, mutta nepä meillä ovat hälle annettavina. Eli ajatellen leivinuunia ja syliä, yölläkin lämpimässä sylissä.. Siten on päästettävä irti. Ja tuo pentukin nukkuu wanhanherran vieressä, ihan liki. Meidän kaikkien tulee ikävä, mutta nyt nautitaa joka hetkestä hänen kanssaan!