Ex-mieheni on ilmoittanut lähtevänsä Espanjaan viikoksi pariksi kesäkuun alussa avokkinsa kanssa ja haluaa tyttäremme mukaan reissuun. En ole kerennyt sanoa juuta enkä jaata niin nyt näytellään jo kuvia vuokrattavasta kohteesta ja tyttö on aivan innoissaan lähtemään...muuten minulla ei olekkaan asiaan mitään sanomista, raha puoli vaan askarruttaa kun minun pitäisi yksin kustantaa matka ja olen vain pienituloinen osapäivätyöläinen.Olisi ihanaa jos tyttö pääsisi mukaan,mutta ihmettelen mistä saan rahat kasaan?
13v Tyttö asuu kanssani ja meillä on yhteishuoltajuus,mutta tytär ei ole viikonloppuja isällään eikä muutenkaan juuri näe häntä vaikka asumme aika lähekkäin, soittelevat ja vaihtavat viestejä-
Hieman on katkera mieli kun alussa toimistossa sovittiin viikonlopputapaamisista jotka ei koskaan toteutuneet...:/
Muuten välit on kyllä kunnossa,mutta tämä asia hiertää mieltä,kenen teidän mielestä matkan pitäisi kustantaa, äiti,isä vai yhdessä?
13v Tyttö asuu kanssani ja meillä on yhteishuoltajuus,mutta tytär ei ole viikonloppuja isällään eikä muutenkaan juuri näe häntä vaikka asumme aika lähekkäin, soittelevat ja vaihtavat viestejä-
Hieman on katkera mieli kun alussa toimistossa sovittiin viikonlopputapaamisista jotka ei koskaan toteutuneet...:/
Muuten välit on kyllä kunnossa,mutta tämä asia hiertää mieltä,kenen teidän mielestä matkan pitäisi kustantaa, äiti,isä vai yhdessä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Minä olen lähihuoltaja, ja lähdössä lapsen kanssa ulkomaille. Minä kustannan matkan yksin. Viime vuonna lapsi kävi isänsä kanssa reissun, silloin isä maksoi matkan.
Nämä on niitä ylimääräisiä asioita,joita harrastetaan,jos on varaa siihen. Ei voi velvoittaa toista huoltajaa osallistumaan,kuten esimerkiksi yhdessä sovittuun harrastukseen voi.
Eihän sinun tarvi sitä mtkaa maksaa, jos isä sen on järjestänyt . Hänen se kuuluu maksaa.
Exäsi maksaa, koska haluaa tyttärensä matkalle mukaan, sinä tietty voit antaa tyttärellesi reissurahaa jolla hän voi jotain kivaa itselleen ostaa sieltä Espanjasta.
Miettikää, mikä on lasten kannalta paras vaihhtoehto, älkääkä olko itsekkäitä.
Päätin ottaa eron kolmen lapseni äidistä, koska häneen iski uusperhevillitys.
Hän suunnitteli uuden miesystävänsä kanssa uusperhettä, jossa olisivat hän, hänen salarakas ja molempien 11 vuotiaat tyttärtet, perheiden pojat eivät kiinnostaneet heitä.
Ero tapahtui syksyllä, mietin kuinka vietämme ensimmäisen joulun.
Tyttäreni veli työskenteli Espanjassa, kysyin häneltä, haluatko hän lähteä viettämään joulua veljen luokse Espanjaan, hän ilahtui ajatuksesta jotenka vietimme ensimmäisen joulun "Ei kenekään maalla".
Lisäksi lapset eivät halunneet muuttaa pois omasta kodistaan, toiselle paikkakunnalle, toiseen kouluun, uusperheeseen, eikä menettää hyviä ystäviään, sukulaisiaan ja kevereitaan.
Lapset halusivat jatkaa äidin mielestä tylsää elämää, vainoharhaisen, jupon, tytärtään seksuaalisesti hyväksikäyttäneen isärentun kanssa.
Myimme omakotitaomme ja muutimme kaupunkiin asumaan, kun omaisuus piti jakaa.
Nyt "tämän juopon rentun" lapset ovat aikuisia, heillä kaikilla on ammatti ja vakituinen työpaikka ja asunnot.
Kannattaa kysyä lapsilta mitä he haluavat tulevalta elämältään, lapset ovat oman elämänsä asiantuntijoita.
---
Meillä on lapsi viikko/viikko systeemillä ja yhteishuoltajuus. Kyllä se menee meillä niin, että kuka lapsen reissuun vie maksaa matkat. Ei voi toiselta tätä olettaa... Joissain tapauksissa on myös lapsen isovanhemmat maksaneet lapsen matkan omasta tahdostaan.
Se maksaa, joka vie. Ja jos on vielä noin, että ei juuri isäänsä näekään niin sitä suuremmalla syyllä. Jos isä ei kustanna matkaa kaikilta osin, ei hän sitten tainnut tyttöä mukaansa oikeasti halutakaan.
Maksimissaan annat tytölle vähän taskurahaa mukaan, et missään tapauksessa mitään muuta.