Kontio, karhu, jyry sisut?

Mikä semmoinen ukko-Kontio on ja mikä moni-Sisu?

konsta kirjoitti:

Mikä semmoinen ukko-Kontio on ja mikä moni-Sisu?

Ukko-Kontiossa oli Cumminsin V8 kone, josta tosin lähti ääntä enempi kun tehoa.

Kontio-Sisussa oli Leylandin kone, Karhu-Sisussa Valmet.

Onko Kärppä sisu millainen? Sotilaskäyttöön suunniteltu ilmeisesti? Olisikohan netissä jossakin kuvaa Kärppä Sisusta ja Sisuista yleensä?

Uudessa Mobilistissa on kuva erikoisesta Sisusta sivulla 21 ja numero on 3/2004. Sisu on todella korkea ja erikoisen näköinen. Onkohan tuo mahdollisesti vielä olemassa ja mihinhän käytöön tuo on tehty?

...on sen Sisun malli mikä muistaakseni oli suurin Pohjoismaissa rakennettu auto, pitkänokkainen ja erikoiskuljetuksiin tehty 60 tai 70-luvulla?

Ukko kirjoitti:

Ukko-Kontiossa oli Cumminsin V8 kone, josta tosin lähti ääntä enempi kun tehoa.

sisuissa oli Rollsroisen kone ja suora loota. Millä nimellä tälläistä kutsuttiin?

Kontio kirjoitti:

Kontio-Sisussa oli Leylandin kone, Karhu-Sisussa Valmet.

käytti yleisesti Fullerin lootaa, Isomalle vaihdettaessa ei tarvinut edes kytkintä käyttää.

Kontio kirjoitti:

Kontio-Sisussa oli Leylandin kone, Karhu-Sisussa Valmet.

paskoja valmetin neljä sylinterisiä traktorinkoneita Kontiossakin.

Heimo kirjoitti:

sisuissa oli Rollsroisen kone ja suora loota. Millä nimellä tälläistä kutsuttiin?

Rolssin kone oli Jyry-Sisussa. Jyryissä käytettiin pääasiassa suorahampaista Fullerin vaihteistoa, se on edelleenkin valikoimassa uusissa Sisuissa ja on paras vaihteisto mitä kuorma-autoon voi saada.
Muita Jyryn moottoreita ovat olleet Leyland ja Cummins, joka tuli käyttöön Rolssin jälkeen.

oli kirjoitti:

paskoja valmetin neljä sylinterisiä traktorinkoneita Kontiossakin.

... mutta vain armeijan ja joidenkin valtion laitosten käytössä, eipä niitä kukaan yksityinen ostanut. Koneessa sinäsnä ei ollut mitään vikaa, se oli vain väärässä paikassa. Nelilitrainen neloskone oli ylivoimaisen tehtävän edessä kuorma-auton nokalla, vaikkakin siitä oli turbon avulla otettu kaikki mahdollinen teho irti.

Jyry kirjoitti:

Rolssin kone oli Jyry-Sisussa. Jyryissä käytettiin pääasiassa suorahampaista Fullerin vaihteistoa, se on edelleenkin valikoimassa uusissa Sisuissa ja on paras vaihteisto mitä kuorma-autoon voi saada.
Muita Jyryn moottoreita ovat olleet Leyland ja Cummins, joka tuli käyttöön Rolssin jälkeen.

Lue lisää

Ei se ole välttämättä suorahampainen. Synkronoimaton = suorakytkentäinen = voi vaihtaa ilman kytkintä, ei ota kantaa hampaiden muotoon. Suorahampainen voi olla synkronoitu tai ei.

tepa kirjoitti:

Ei se ole välttämättä suorahampainen. Synkronoimaton = suorakytkentäinen = voi vaihtaa ilman kytkintä, ei ota kantaa hampaiden muotoon. Suorahampainen voi olla synkronoitu tai ei.

Lue lisää

... niin synkronoimaton se Fullerin laatikko on.
Voi sitä synkronoituakin vaihtaa ilman kytkintä. Synkronoimaton vaatii kaksoispoljentaa ja välikaasua pienemmälle vaihdettaessa ( tai välikaasua jos ei käytä kytkintä)

Janne kirjoitti:

...on sen Sisun malli mikä muistaakseni oli suurin Pohjoismaissa rakennettu auto, pitkänokkainen ja erikoiskuljetuksiin tehty 60 tai 70-luvulla?

Tarkoittamasi auto on tyyppiä K-50SS. Auto valmistui vuonna 1961, ja toimitettiin Kemijoki Oy:lle. Alunperin näitä piti rakentaa kaksi (toinen vetäisi ja toinen työntäisi lavettia), mutta vain yksi valmistettiin.
Moottori on tässä mallissa Rolls-Roycen teollisuusmoottori, teholtaan 325hv. Auton vetotapa on 6x6, leveys 310cm, korkeus 360cm ja pituus 10 metriä. Auton ns.työpaino 40 tonnia.

Jyry kirjoitti:

Rolssin kone oli Jyry-Sisussa. Jyryissä käytettiin pääasiassa suorahampaista Fullerin vaihteistoa, se on edelleenkin valikoimassa uusissa Sisuissa ja on paras vaihteisto mitä kuorma-autoon voi saada.
Muita Jyryn moottoreita ovat olleet Leyland ja Cummins, joka tuli käyttöön Rolssin jälkeen.

Lue lisää

unohtui ZF?. Moottorit käyttöönotto järjestyksessä Leyland, Rolls-Royce ja Cummins.

Jyry kirjoitti:

Rolssin kone oli Jyry-Sisussa. Jyryissä käytettiin pääasiassa suorahampaista Fullerin vaihteistoa, se on edelleenkin valikoimassa uusissa Sisuissa ja on paras vaihteisto mitä kuorma-autoon voi saada.
Muita Jyryn moottoreita ovat olleet Leyland ja Cummins, joka tuli käyttöön Rolssin jälkeen.

Lue lisää

oli eräässä vanhassa palokunnan linja-auto korisessa sammutusautossa.Onko niitä saanut myös tavallisiin linja-autoihin?

konsta kirjoitti:

Mikä semmoinen ukko-Kontio on ja mikä moni-Sisu?

Moni-Sisu oli muistaakseni alusta, jonka päälle rakennettiin esim. sammutusautoja 70-80 -lukujen vaihteessa. Niissä oli tyypillisesti aikalaisiinsa verrattuna iso tuulilasi. Hyvänä tuntomerkkinä on myös jäähdyttimen ilmanoton sijainti auton vasemassa kyljessä - kuten joissain Volvonkin 90-luvun linja-auton alustoissa. Sisussa vaan rivoitus ja tilantarve oli suurempi. Ainakin vielä viime talvena sellainen Moni-Sisu paloauto oli StoraEnson Varkauden tehtaiden tpk:lla. Nykyisin siellä näkyy olevan uudenkarhea 94-Scania, lieköhän Moni-Sisu päässyt eläkepäiville...

R-141BPT kirjoitti:

Tarkoittamasi auto on tyyppiä K-50SS. Auto valmistui vuonna 1961, ja toimitettiin Kemijoki Oy:lle. Alunperin näitä piti rakentaa kaksi (toinen vetäisi ja toinen työntäisi lavettia), mutta vain yksi valmistettiin.
Moottori on tässä mallissa Rolls-Roycen teollisuusmoottori, teholtaan 325hv. Auton vetotapa on 6x6, leveys 310cm, korkeus 360cm ja pituus 10 metriä. Auton ns.työpaino 40 tonnia.

Lue lisää

Asuin pikkupoikana Kemijokivarressa, kun sinne rakennettiin Ossauksen voimalaitosta. Muuntajat, generaattorin osat ym painavat kuljetukset hoidettiin tuolla kyseisellä Isolla Sisulla. Sisu veti lavettia ja kaksi "jullea" työnsi perästä. (siis nykykielellä dumppereita). Ajonopeus ei ollut suuri.

Vaikuttava näky siihen aikaan, kun kuorma-autot olivat pääasiassa kaksiakselisia sora-autoja ja tukkirekassa yksiakselinen puoliperävaunu perässä.

Palokuntapoika kirjoitti:

Moni-Sisu oli muistaakseni alusta, jonka päälle rakennettiin esim. sammutusautoja 70-80 -lukujen vaihteessa. Niissä oli tyypillisesti aikalaisiinsa verrattuna iso tuulilasi. Hyvänä tuntomerkkinä on myös jäähdyttimen ilmanoton sijainti auton vasemassa kyljessä - kuten joissain Volvonkin 90-luvun linja-auton alustoissa. Sisussa vaan rivoitus ja tilantarve oli suurempi. Ainakin vielä viime talvena sellainen Moni-Sisu paloauto oli StoraEnson Varkauden tehtaiden tpk:lla. Nykyisin siellä näkyy olevan uudenkarhea 94-Scania, lieköhän Moni-Sisu päässyt eläkepäiville...

Lue lisää

Eräällä kaupan keskusliikkeellä oli läpi lastattavia,niis oli pl-nosturi molemmissa päissä.

Ukko kirjoitti:

Ukko-Kontiossa oli Cumminsin V8 kone, josta tosin lähti ääntä enempi kun tehoa.

Muistaakseni teho oli 185 hevosta, oli jonkun verran tehokkaampi tavallista Kontiota.

Otso kirjoitti:

Muistaakseni teho oli 185 hevosta, oli jonkun verran tehokkaampi tavallista Kontiota.

väärin muista, oli Kontiosisun tehot -70 luvun alussa joko 135, 150 tai 165 hv. (Luin vanhan paloauton käyttöohjekirjaa pari viikkoa sitten).

sepi kirjoitti:

Eräällä kaupan keskusliikkeellä oli läpi lastattavia,niis oli pl-nosturi molemmissa päissä.

Taisi olla 70-luvulla muistaakseni Volvon B-58 mahurimoottoriselle linja-auton alustalle tehtyjä läpilastattavia jakeluautoja ainakin Imatran keskusvaraston ajoissa. Eli mielestäni ne eivät olleet Sisuja. Onko jollain parempia muistikuvia näistä erinomaisen rumista yksipaikkaista jakokoneista?

R-141BPT kirjoitti:

Tarkoittamasi auto on tyyppiä K-50SS. Auto valmistui vuonna 1961, ja toimitettiin Kemijoki Oy:lle. Alunperin näitä piti rakentaa kaksi (toinen vetäisi ja toinen työntäisi lavettia), mutta vain yksi valmistettiin.
Moottori on tässä mallissa Rolls-Roycen teollisuusmoottori, teholtaan 325hv. Auton vetotapa on 6x6, leveys 310cm, korkeus 360cm ja pituus 10 metriä. Auton ns.työpaino 40 tonnia.

Lue lisää

Onko kellään mitään tietoa onko tämä K-50SS sisu enää olemassa?

ihan kirjoitti:

väärin muista, oli Kontiosisun tehot -70 luvun alussa joko 135, 150 tai 165 hv. (Luin vanhan paloauton käyttöohjekirjaa pari viikkoa sitten).

se 185

Kiinnostunut kirjoitti:

Onko kellään mitään tietoa onko tämä K-50SS sisu enää olemassa?

mielestäni joku vuosi taakse Turussa SKAL:n
messuilla. Historiikkiosastolla.

sepi kirjoitti:

Eräällä kaupan keskusliikkeellä oli läpi lastattavia,niis oli pl-nosturi molemmissa päissä.

Moni Sisu oli nimensä väärtti.

Alusta jonka piti käydä mm,paloauto-,myymäläauto-,kirjastoauto,roskaauto,lentokenttäauto,linja-auto alustaksi jne.Moottori/vaihteistopaketti keskellä alustaa.

Alustan suunittelun lähtökohdat ovat ainakin olleet riittävän haasteelliset.

Ukko-Kontion moottorina oli V-8 Cummins.Paha sunnittelu virhe pilasi kuitenkin auton maineen.Valittu vaihdelaatikko ei käynyt ollenkaan tälläiseen kierroskoneeseen,vaihteiden välityssuhteet olivat aivan poskellaan.
Moottori leimautui turhan takia ongelmaksi vaikka pelottava ääninen se olikin

Kiinnostunut kirjoitti:

Onko kellään mitään tietoa onko tämä K-50SS sisu enää olemassa?

Tuohan on tallessa Kemijoki OY:ssä.
Olen itsekin ihailut tuota lavetinvetoautoa,
on ollut näytillä täällä päin.
Jäi mieleen Rollssin 300HV kone ja paineilma starttimoottori muistaakseni erillisellä 2-tahti kompuralla käynnistettävä.

R-141BPT kirjoitti:

Tarkoittamasi auto on tyyppiä K-50SS. Auto valmistui vuonna 1961, ja toimitettiin Kemijoki Oy:lle. Alunperin näitä piti rakentaa kaksi (toinen vetäisi ja toinen työntäisi lavettia), mutta vain yksi valmistettiin.
Moottori on tässä mallissa Rolls-Roycen teollisuusmoottori, teholtaan 325hv. Auton vetotapa on 6x6, leveys 310cm, korkeus 360cm ja pituus 10 metriä. Auton ns.työpaino 40 tonnia.

Lue lisää

Onko sinulla tietoa mistä tämä malli merkintä R142 BPT tulee ??

Kiinnostunut kirjoitti:

Onko kellään mitään tietoa onko tämä K-50SS sisu enää olemassa?

isosisu seisoo ossauskoskella hallissa.moottori on 300hv rolls royce.

Peki kirjoitti:

Moni Sisu oli nimensä väärtti.

Alusta jonka piti käydä mm,paloauto-,myymäläauto-,kirjastoauto,roskaauto,lentokenttäauto,linja-auto alustaksi jne.Moottori/vaihteistopaketti keskellä alustaa.

Alustan suunittelun lähtökohdat ovat ainakin olleet riittävän haasteelliset.

Ukko-Kontion moottorina oli V-8 Cummins.Paha sunnittelu virhe pilasi kuitenkin auton maineen.Valittu vaihdelaatikko ei käynyt ollenkaan tälläiseen kierroskoneeseen,vaihteiden välityssuhteet olivat aivan poskellaan.
Moottori leimautui turhan takia ongelmaksi vaikka pelottava ääninen se olikin

Lue lisää

Niin ja oli moni-sisuakin maitoautona MKT tehtaiden tekemänä.

Heimo kirjoitti:

sisuissa oli Rollsroisen kone ja suora loota. Millä nimellä tälläistä kutsuttiin?

joku ferel tai semmonen ferel tais olla ta farel

Heimo kirjoitti:

sisuissa oli Rollsroisen kone ja suora loota. Millä nimellä tälläistä kutsuttiin?

joo fullerin kone,mutta se on synkronoitu ei suora hampainen

Kiinnostunut kirjoitti:

Onko kellään mitään tietoa onko tämä K-50SS sisu enää olemassa?

tämä sisu on oulussa automuseossa

R-141BPT kirjoitti:

Tarkoittamasi auto on tyyppiä K-50SS. Auto valmistui vuonna 1961, ja toimitettiin Kemijoki Oy:lle. Alunperin näitä piti rakentaa kaksi (toinen vetäisi ja toinen työntäisi lavettia), mutta vain yksi valmistettiin.
Moottori on tässä mallissa Rolls-Roycen teollisuusmoottori, teholtaan 325hv. Auton vetotapa on 6x6, leveys 310cm, korkeus 360cm ja pituus 10 metriä. Auton ns.työpaino 40 tonnia.

Lue lisää

Tarkoitettu lähinnä muuntajien kuljetuksiin. Rakennettu junanvaunun,tai veturin rungolle.Onpa tullut oltua kyydissäkin,nopeus oli luokkaa 30 km,tunnissa.

Auto on nykyään Oulunsalossa museossa sen Kemijoki Oy,n vanhan paloautofoordin kanssa jota tuli joskus hälytyksiin jopa ajettua.

Kiinnostunut kirjoitti:

Onko kellään mitään tietoa onko tämä K-50SS sisu enää olemassa?

Oulunsalossa museossa

Ahma-Sisu !

Jysky kirjoitti:

Ahma-Sisu !

Onkohan vetotapa 4x2, 4x4, tai peräti nelijalkaa?

nyt tuli kirjoitti:

Onkohan vetotapa 4x2, 4x4, tai peräti nelijalkaa?

sisu joka on varustettu ahma akuilla :D

Voisi olla mallimerkinnällä M162 oleva "mummo-Sisu" Koneena Rolssi.

Mummo kirjoitti:

Voisi olla mallimerkinnällä M162 oleva "mummo-Sisu" Koneena Rolssi.

80-luvun alussa niittikoppisisuihin ehti vielä cumminsin moottorikin

Jyry Sisua M-sarjaa tehtiin
esim M-161 BPT 4x2 .BPT= leyland 0.690 (11L)moottori
M-161 CZT x 4x2. CZT = Rolls-Royce Eagle 320 (12L)moottori

Aivan 70-luvun lopulla /80-luvun vaihteessa tehtiin kyseistä niittikoppia myös Cumminsin 14 L moottorilla.Sisu linja-autoja tehtiin Cumminssin 12L koneilla joita käytettiin K-autoissa ns S-sarjalaisissa 80...90 luvulla

Peki kirjoitti:

Jyry Sisua M-sarjaa tehtiin
esim M-161 BPT 4x2 .BPT= leyland 0.690 (11L)moottori
M-161 CZT x 4x2. CZT = Rolls-Royce Eagle 320 (12L)moottori

Aivan 70-luvun lopulla /80-luvun vaihteessa tehtiin kyseistä niittikoppia myös Cumminsin 14 L moottorilla.Sisu linja-autoja tehtiin Cumminssin 12L koneilla joita käytettiin K-autoissa ns S-sarjalaisissa 80...90 luvulla

Lue lisää

Rymättylän linjalla oli linja-auto Sisu Cummingsin V8 ja automaatti laatikolla vm.n-67 rek ESG-80 muistaakseni,sai äänen perusteella lempinimen vinkuvaunu.

Niin olihan noita karhu-sisuja palautonakin ties miten monta tehneetkään Valmetin lujalla koneella ja jako vaihteistolla H/L nakkikoppi sisu oli se yks malli tuosta.

jotai 170hv

Jo siittä että onko ahdetttu Leyland


vai ahtamaton.CV 401/701/A
Teho hv/rpm140/2600
Vääntömomentti Nm/r/s393/27
Vääntömomentti Kpm/rpm 40/1600

Cvt410/701/A
Teho kw/r/s 110/43
Teho hv/rpm150/2600
vääntömomentti Nm/r/s468/27
Vääntömomentti kpm/rpm48/1600

riippuu kirjoitti:

Jo siittä että onko ahdetttu Leyland


vai ahtamaton.CV 401/701/A
Teho hv/rpm140/2600
Vääntömomentti Nm/r/s393/27
Vääntömomentti Kpm/rpm 40/1600

Cvt410/701/A
Teho kw/r/s 110/43
Teho hv/rpm150/2600
vääntömomentti Nm/r/s468/27
Vääntömomentti kpm/rpm48/1600

Lue lisää

Kiitoksia oma koneeni on ahtamaton malli moottorin olen laittanut pyörittämään hakkuria tunne on että varmaankin se 140 hp on oikea tieto

Oli Pop-niitissä, eli M-sarjassa alkuun tai tilatessa myös leylandin O.680 konetta.
Moni-Sisussa Valmetin 611 kone aiheutti hiusten lähtöä, vedet ja öljyt sekaisin 30tkm välein, pystykoneisessa Karhussa sama mylly suoriutui jopa 60tkm ilman tilkkeiden vaihtoa:)
Palo-autona Moni-SISUa yleensä kutsuttiin sippi-sisuksi, ääliömäinen jäähdytinsijoitus keitti koneita ja jäipä monet palot sammuttamatta, kun palopaikalle päästessä todettiin vesipumpun olevan "palanut" maantienopeuksissa, osassa autoja oli säästetty, pumppu pyöri aina moottorin nopudella ja sama vesi kiehui siellä hetken päästä.
Oli pitkiä aikoja, kun toivottiin, että SISUn saisi ostaa ilman moottoria! Karhuihin eksyi M.A.N 6,9 L koneita, kun tiivisteongelmien ratkonta kesti vuosia!
Sisun linjureita parjattiin syystäkin, tosin kestävää BT-69CR mallia vietiin Sveitsiin, koska oli maailman parhailla jarruilla varustettu linjuri! Sekä AEC:n onnistunut AH-760 kone oli mäkimaastossa vääntävä, Volvon koneilla ei alpeilla tehnyt mitään.
Beeteessä oli aika usein SCG:n puoliautomaatit, joita suomalaiset idiootit osanneet käyttää.
Linjuriin tuli valitettavasti Leylandin "päätön ihme"-headless wonder, 8,2L, kiinteäkansi, ei käyttöhihnoja, jopa laturi ja vesipumppu pyörivät rattailla jakopäästä!
Leylandin O.400 moottoreista tuli musta rauta kyljestä läpi, sylinterit vetivät soikeiksi ym.

http://www.kuukuna.net Sieltä kun etsii Sisun sivut. On valtavasti kuvia ja vakiojäsenet tuntevat lähes jokaisen auton. Ilta vierähtää äkkiä, kun hienoja Sisuja katselee..

jj kirjoitti:

Oli Pop-niitissä, eli M-sarjassa alkuun tai tilatessa myös leylandin O.680 konetta.
Moni-Sisussa Valmetin 611 kone aiheutti hiusten lähtöä, vedet ja öljyt sekaisin 30tkm välein, pystykoneisessa Karhussa sama mylly suoriutui jopa 60tkm ilman tilkkeiden vaihtoa:)
Palo-autona Moni-SISUa yleensä kutsuttiin sippi-sisuksi, ääliömäinen jäähdytinsijoitus keitti koneita ja jäipä monet palot sammuttamatta, kun palopaikalle päästessä todettiin vesipumpun olevan "palanut" maantienopeuksissa, osassa autoja oli säästetty, pumppu pyöri aina moottorin nopudella ja sama vesi kiehui siellä hetken päästä.
Oli pitkiä aikoja, kun toivottiin, että SISUn saisi ostaa ilman moottoria! Karhuihin eksyi M.A.N 6,9 L koneita, kun tiivisteongelmien ratkonta kesti vuosia!
Sisun linjureita parjattiin syystäkin, tosin kestävää BT-69CR mallia vietiin Sveitsiin, koska oli maailman parhailla jarruilla varustettu linjuri! Sekä AEC:n onnistunut AH-760 kone oli mäkimaastossa vääntävä, Volvon koneilla ei alpeilla tehnyt mitään.
Beeteessä oli aika usein SCG:n puoliautomaatit, joita suomalaiset idiootit osanneet käyttää.
Linjuriin tuli valitettavasti Leylandin "päätön ihme"-headless wonder, 8,2L, kiinteäkansi, ei käyttöhihnoja, jopa laturi ja vesipumppu pyörivät rattailla jakopäästä!
Leylandin O.400 moottoreista tuli musta rauta kyljestä läpi, sylinterit vetivät soikeiksi ym.

Lue lisää

Miten "päätö ihme
" oli valitettava? Luja moottori HKL:n käytössä, korjaaminen oma lukunsa.
AEC AH760 oli herkkä vauriolle,katkoi kampiakseleitaan.