Meneekö nuo nimet jotenkin kokoluokkien mukaan noissa Sisu kuorma-autoissa? Missä järjestyksessä? Onko olemassa vielä muita kuin Kontio, Karhu ja Jyry?
Kontio, karhu, jyry sisut?
Kiinnostunut
5734979
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 57
Vanhimmat
Pienin oli pakettiauton kokoinen Nalle-Sisu, sitten tuossa luettelemassasi järjestyksessä: Kontio-Sisu jakeluajoon, paloautoksi jne. Karhu-Sisu auraukseen, siirtolavahommiin jne. Jyry-Sisu rekkaveturiksi ja sorahommiin.
Mikä semmoinen ukko-Kontio on ja mikä moni-Sisu?
Ukko-Kontiossa oli Cumminsin V8 kone, josta tosin lähti ääntä enempi kun tehoa.
Kontio-Sisussa oli Leylandin kone, Karhu-Sisussa Valmet.
Onko Kärppä sisu millainen? Sotilaskäyttöön suunniteltu ilmeisesti? Olisikohan netissä jossakin kuvaa Kärppä Sisusta ja Sisuista yleensä?
Uudessa Mobilistissa on kuva erikoisesta Sisusta sivulla 21 ja numero on 3/2004. Sisu on todella korkea ja erikoisen näköinen. Onkohan tuo mahdollisesti vielä olemassa ja mihinhän käytöön tuo on tehty?
...on sen Sisun malli mikä muistaakseni oli suurin Pohjoismaissa rakennettu auto, pitkänokkainen ja erikoiskuljetuksiin tehty 60 tai 70-luvulla?
sisuissa oli Rollsroisen kone ja suora loota. Millä nimellä tälläistä kutsuttiin?
käytti yleisesti Fullerin lootaa, Isomalle vaihdettaessa ei tarvinut edes kytkintä käyttää.
paskoja valmetin neljä sylinterisiä traktorinkoneita Kontiossakin.
Rolssin kone oli Jyry-Sisussa. Jyryissä käytettiin pääasiassa suorahampaista Fullerin vaihteistoa, se on edelleenkin valikoimassa uusissa Sisuissa ja on paras vaihteisto mitä kuorma-autoon voi saada.
Muita Jyryn moottoreita ovat olleet Leyland ja Cummins, joka tuli käyttöön Rolssin jälkeen.
... mutta vain armeijan ja joidenkin valtion laitosten käytössä, eipä niitä kukaan yksityinen ostanut. Koneessa sinäsnä ei ollut mitään vikaa, se oli vain väärässä paikassa. Nelilitrainen neloskone oli ylivoimaisen tehtävän edessä kuorma-auton nokalla, vaikkakin siitä oli turbon avulla otettu kaikki mahdollinen teho irti.
Ei se ole välttämättä suorahampainen. Synkronoimaton = suorakytkentäinen = voi vaihtaa ilman kytkintä, ei ota kantaa hampaiden muotoon. Suorahampainen voi olla synkronoitu tai ei.
... niin synkronoimaton se Fullerin laatikko on.
Voi sitä synkronoituakin vaihtaa ilman kytkintä. Synkronoimaton vaatii kaksoispoljentaa ja välikaasua pienemmälle vaihdettaessa ( tai välikaasua jos ei käytä kytkintä)
Tarkoittamasi auto on tyyppiä K-50SS. Auto valmistui vuonna 1961, ja toimitettiin Kemijoki Oy:lle. Alunperin näitä piti rakentaa kaksi (toinen vetäisi ja toinen työntäisi lavettia), mutta vain yksi valmistettiin.
Moottori on tässä mallissa Rolls-Roycen teollisuusmoottori, teholtaan 325hv. Auton vetotapa on 6x6, leveys 310cm, korkeus 360cm ja pituus 10 metriä. Auton ns.työpaino 40 tonnia.
unohtui ZF?. Moottorit käyttöönotto järjestyksessä Leyland, Rolls-Royce ja Cummins.
oli eräässä vanhassa palokunnan linja-auto korisessa sammutusautossa.Onko niitä saanut myös tavallisiin linja-autoihin?
Moni-Sisu oli muistaakseni alusta, jonka päälle rakennettiin esim. sammutusautoja 70-80 -lukujen vaihteessa. Niissä oli tyypillisesti aikalaisiinsa verrattuna iso tuulilasi. Hyvänä tuntomerkkinä on myös jäähdyttimen ilmanoton sijainti auton vasemassa kyljessä - kuten joissain Volvonkin 90-luvun linja-auton alustoissa. Sisussa vaan rivoitus ja tilantarve oli suurempi. Ainakin vielä viime talvena sellainen Moni-Sisu paloauto oli StoraEnson Varkauden tehtaiden tpk:lla. Nykyisin siellä näkyy olevan uudenkarhea 94-Scania, lieköhän Moni-Sisu päässyt eläkepäiville...
Asuin pikkupoikana Kemijokivarressa, kun sinne rakennettiin Ossauksen voimalaitosta. Muuntajat, generaattorin osat ym painavat kuljetukset hoidettiin tuolla kyseisellä Isolla Sisulla. Sisu veti lavettia ja kaksi "jullea" työnsi perästä. (siis nykykielellä dumppereita). Ajonopeus ei ollut suuri.
Vaikuttava näky siihen aikaan, kun kuorma-autot olivat pääasiassa kaksiakselisia sora-autoja ja tukkirekassa yksiakselinen puoliperävaunu perässä.
Eräällä kaupan keskusliikkeellä oli läpi lastattavia,niis oli pl-nosturi molemmissa päissä.
Muistaakseni teho oli 185 hevosta, oli jonkun verran tehokkaampi tavallista Kontiota.
väärin muista, oli Kontiosisun tehot -70 luvun alussa joko 135, 150 tai 165 hv. (Luin vanhan paloauton käyttöohjekirjaa pari viikkoa sitten).
Taisi olla 70-luvulla muistaakseni Volvon B-58 mahurimoottoriselle linja-auton alustalle tehtyjä läpilastattavia jakeluautoja ainakin Imatran keskusvaraston ajoissa. Eli mielestäni ne eivät olleet Sisuja. Onko jollain parempia muistikuvia näistä erinomaisen rumista yksipaikkaista jakokoneista?
Onko kellään mitään tietoa onko tämä K-50SS sisu enää olemassa?
se 185
mielestäni joku vuosi taakse Turussa SKAL:n
messuilla. Historiikkiosastolla.
Moni Sisu oli nimensä väärtti.
Alusta jonka piti käydä mm,paloauto-,myymäläauto-,kirjastoauto,roskaauto,lentokenttäauto,linja-auto alustaksi jne.Moottori/vaihteistopaketti keskellä alustaa.
Alustan suunittelun lähtökohdat ovat ainakin olleet riittävän haasteelliset.
Ukko-Kontion moottorina oli V-8 Cummins.Paha sunnittelu virhe pilasi kuitenkin auton maineen.Valittu vaihdelaatikko ei käynyt ollenkaan tälläiseen kierroskoneeseen,vaihteiden välityssuhteet olivat aivan poskellaan.
Moottori leimautui turhan takia ongelmaksi vaikka pelottava ääninen se olikin
Tuohan on tallessa Kemijoki OY:ssä.
Olen itsekin ihailut tuota lavetinvetoautoa,
on ollut näytillä täällä päin.
Jäi mieleen Rollssin 300HV kone ja paineilma starttimoottori muistaakseni erillisellä 2-tahti kompuralla käynnistettävä.
Onko sinulla tietoa mistä tämä malli merkintä R142 BPT tulee ??
isosisu seisoo ossauskoskella hallissa.moottori on 300hv rolls royce.
Niin ja oli moni-sisuakin maitoautona MKT tehtaiden tekemänä.
joku ferel tai semmonen ferel tais olla ta farel
joo fullerin kone,mutta se on synkronoitu ei suora hampainen
tämä sisu on oulussa automuseossa
Tarkoitettu lähinnä muuntajien kuljetuksiin. Rakennettu junanvaunun,tai veturin rungolle.Onpa tullut oltua kyydissäkin,nopeus oli luokkaa 30 km,tunnissa.
Auto on nykyään Oulunsalossa museossa sen Kemijoki Oy,n vanhan paloautofoordin kanssa jota tuli joskus hälytyksiin jopa ajettua.
Oulunsalossa museossa
henkilökuljetuksen puolella Ilves-Sisukin!
Ahma-Sisu !
Onkohan vetotapa 4x2, 4x4, tai peräti nelijalkaa?
sisu joka on varustettu ahma akuilla :D
Onko jollain tietoa, miksi esim. kaikissa entisen TVH:n Jyry-Sisuissa ei ole uutena ollut lainkaan nokkamerkkiä? On olemassa valokuvia TVH:n autoista ilman nokkamerkkiä ja eräässä purkupaikassa oli vielä kymmenkunta tällaista konepeittoakin, joihin ei ollut patinoitunut nokkamerkin paikkaa, eikä ollut edes niitä kiinnitysruuvien reikiäkään.
Mikä on tuo ns. niittikoppi-sisu? Onko kysessä 70-luvun tylppänokka? Mikä okealta mallinimeltään, millä koneilla tehty?
Voisi olla mallimerkinnällä M162 oleva "mummo-Sisu" Koneena Rolssi.
80-luvun alussa niittikoppisisuihin ehti vielä cumminsin moottorikin
Jyry Sisua M-sarjaa tehtiin
esim M-161 BPT 4x2 .BPT= leyland 0.690 (11L)moottori
M-161 CZT x 4x2. CZT = Rolls-Royce Eagle 320 (12L)moottori
Aivan 70-luvun lopulla /80-luvun vaihteessa tehtiin kyseistä niittikoppia myös Cumminsin 14 L moottorilla.Sisu linja-autoja tehtiin Cumminssin 12L koneilla joita käytettiin K-autoissa ns S-sarjalaisissa 80...90 luvulla
Rymättylän linjalla oli linja-auto Sisu Cummingsin V8 ja automaatti laatikolla vm.n-67 rek ESG-80 muistaakseni,sai äänen perusteella lempinimen vinkuvaunu.
Niin olihan noita karhu-sisuja palautonakin ties miten monta tehneetkään Valmetin lujalla koneella ja jako vaihteistolla H/L nakkikoppi sisu oli se yks malli tuosta.
Palstalla tuntuu olevan henkilöitä joilla on tietoa,ostin kontio sisun leulandin konella suora kutonen osaako kukaan sanoo paljonko siinä on hevosvoimia.
jotai 170hv
Jo siittä että onko ahdetttu Leyland
vai ahtamaton.CV 401/701/A
Teho hv/rpm140/2600
Vääntömomentti Nm/r/s393/27
Vääntömomentti Kpm/rpm 40/1600
Cvt410/701/A
Teho kw/r/s 110/43
Teho hv/rpm150/2600
vääntömomentti Nm/r/s468/27
Vääntömomentti kpm/rpm48/1600
Kiitoksia oma koneeni on ahtamaton malli moottorin olen laittanut pyörittämään hakkuria tunne on että varmaankin se 140 hp on oikea tieto
http://www.autowiki.fi/index.php/Sisu
Oli Pop-niitissä, eli M-sarjassa alkuun tai tilatessa myös leylandin O.680 konetta.
Moni-Sisussa Valmetin 611 kone aiheutti hiusten lähtöä, vedet ja öljyt sekaisin 30tkm välein, pystykoneisessa Karhussa sama mylly suoriutui jopa 60tkm ilman tilkkeiden vaihtoa:)
Palo-autona Moni-SISUa yleensä kutsuttiin sippi-sisuksi, ääliömäinen jäähdytinsijoitus keitti koneita ja jäipä monet palot sammuttamatta, kun palopaikalle päästessä todettiin vesipumpun olevan "palanut" maantienopeuksissa, osassa autoja oli säästetty, pumppu pyöri aina moottorin nopudella ja sama vesi kiehui siellä hetken päästä.
Oli pitkiä aikoja, kun toivottiin, että SISUn saisi ostaa ilman moottoria! Karhuihin eksyi M.A.N 6,9 L koneita, kun tiivisteongelmien ratkonta kesti vuosia!
Sisun linjureita parjattiin syystäkin, tosin kestävää BT-69CR mallia vietiin Sveitsiin, koska oli maailman parhailla jarruilla varustettu linjuri! Sekä AEC:n onnistunut AH-760 kone oli mäkimaastossa vääntävä, Volvon koneilla ei alpeilla tehnyt mitään.
Beeteessä oli aika usein SCG:n puoliautomaatit, joita suomalaiset idiootit osanneet käyttää.
Linjuriin tuli valitettavasti Leylandin "päätön ihme"-headless wonder, 8,2L, kiinteäkansi, ei käyttöhihnoja, jopa laturi ja vesipumppu pyörivät rattailla jakopäästä!
Leylandin O.400 moottoreista tuli musta rauta kyljestä läpi, sylinterit vetivät soikeiksi ym.
http://www.kuukuna.net Sieltä kun etsii Sisun sivut. On valtavasti kuvia ja vakiojäsenet tuntevat lähes jokaisen auton. Ilta vierähtää äkkiä, kun hienoja Sisuja katselee..
Miten "päätö ihme
" oli valitettava? Luja moottori HKL:n käytössä, korjaaminen oma lukunsa.
AEC AH760 oli herkkä vauriolle,katkoi kampiakseleitaan.
kun sisulla ajaa niin ei huolen häivää. olispa mullaki sisu.
kun autotta elää niin ihmisyyttä kuolee.
Kontio Sisu oli vanhempi malli, Karhu Sisu korvasi kontion sama auto mutta uudempi malli oli Karhu Sisu, Karhua ei valmistettu kuin pari vuotta muistelen sitten tuli jo buldog mallit, Jyry sisu oli isoin malli nokallisena.
Ajoin armeijassa vuonna 76 Kontiolla, oli hyvä auto ajaa, kaupungin ajossa noita oli paljon.