Aikoinaan Sahtivaarin aloittama keskusteluketju Vertaistuki on tullut täyteen, joten avaan samantien uuden keskusteluketjun samasta aiheesta. Annoin uudelle ketjulle nimen Vertaistuki 2, jolloin se helpommin ymmärretään alkuperäisen ketjun jatkeeksi.
Toivon, että keskustelu jatkuisi asiallisena ja kaikkinaisesta kateudesta sekä henkilökohtaisista kaunoista vapaana keskustelupalstana, jossa kaikki omaishoitajat ovat yhtä arvokkaita riippumatta siitä, hoitavatko puolisoa, lasta tai vaikka mummoa.
Vertaistuki 2
Siiri-Ellen
83
481
Vastaukset
- 1gdas
Kiitos Siiri Ellen:)
Pidetään lippu korkealla ja keskitytään vertaistukeen. - catanen
Tänään itselläni oli sydänoireisiin viittaavia tuntemuksia.
Säikähdin kun ei meinanneet millään mennä ohi.
Alkoi ihan kuin närästyksenä, sitten tuli kova kipu rinnan kohdalle, se säteili leukaperiin ja hartioihin.
Minulla on erittäin raskas ja paljon työtä vaativa hoidettava.
Aloin ajatella että tässäkö se nyt on, minäkö se olenkin joka lähtee ensin.
Nyt olo on lähes normaali, kai pitäisi puhua lääkärille.- catanen
Menen tänään kahdelta sydänfilmiin.
Jos jotain vikaa on niin näkyyköhän siinä.
Tavallista väsyneempi olo on, nukuin aika hyvin, kerran nousin kääntämään miestä. - 17 + 12
catanen kirjoitti:
Menen tänään kahdelta sydänfilmiin.
Jos jotain vikaa on niin näkyyköhän siinä.
Tavallista väsyneempi olo on, nukuin aika hyvin, kerran nousin kääntämään miestä.>Menen tänään kahdelta sydänfilmiin. Jos jotain vikaa on niin näkyyköhän siinä.<
Sydänfilmissä näkyy juuri senhetkinen tilanne, ei muuta. Jos juuri silloin ei ole rintakipua, on sydänfilmi aivan normaali.
Jostain täytyy kuitenkin aloittaa ja yleensä sydänfilmi on se ensimmäinen. Pyydä päästä jatkotutkimuksiin. Seuraava vaihe on yleensä rasituskoe, josta käy selville verisuoniperäisen sepelvaltimosairauden mahdollisuus. Sehän on se suomalaisten "kansallistauti", josta korkea kolesteroliarvo on jo hyvänä viitteenä.
Toki rintakivut voivat olla myös psykosomaattisia, eli stressiperäisiä. Sekin voi omaishoitajalle olla hyvin mahdollista, mutta tarkempiin tutkimuksiin kannattaa ilman muuta mennä. Parempi aikaisin kuin liian myöhään. Jaksamista sinulle ja kaikille omaishoitajille :-) - catanen
17 + 12 kirjoitti:
>Menen tänään kahdelta sydänfilmiin. Jos jotain vikaa on niin näkyyköhän siinä.<
Sydänfilmissä näkyy juuri senhetkinen tilanne, ei muuta. Jos juuri silloin ei ole rintakipua, on sydänfilmi aivan normaali.
Jostain täytyy kuitenkin aloittaa ja yleensä sydänfilmi on se ensimmäinen. Pyydä päästä jatkotutkimuksiin. Seuraava vaihe on yleensä rasituskoe, josta käy selville verisuoniperäisen sepelvaltimosairauden mahdollisuus. Sehän on se suomalaisten "kansallistauti", josta korkea kolesteroliarvo on jo hyvänä viitteenä.
Toki rintakivut voivat olla myös psykosomaattisia, eli stressiperäisiä. Sekin voi omaishoitajalle olla hyvin mahdollista, mutta tarkempiin tutkimuksiin kannattaa ilman muuta mennä. Parempi aikaisin kuin liian myöhään. Jaksamista sinulle ja kaikille omaishoitajille :-)Olet oikeassa 17 12, minulla ei nyt ollut mitään oireita sydänfilmi näytti normaalia.
Määräsivät verikokeisiin ja sitten lääkärin vastaanotolle.
Ihan hyvä, en muista koska on tullut käytyä tarkastuksessa. Kortisoni piikejä olen hakenut ja uusittanut särkylääke reseptejä. - 17+12
catanen kirjoitti:
Olet oikeassa 17 12, minulla ei nyt ollut mitään oireita sydänfilmi näytti normaalia.
Määräsivät verikokeisiin ja sitten lääkärin vastaanotolle.
Ihan hyvä, en muista koska on tullut käytyä tarkastuksessa. Kortisoni piikejä olen hakenut ja uusittanut särkylääke reseptejä.>Määräsivät verikokeisiin ja sitten lääkärin vastaanotolle.<
Toivottavasti mittaavat myös veren kolesteroliarvot. Tiedätkö itse, mitä luokkaa kolesteriarvosi ovat viimeaikoina olleet? Jos hengästyt helposti kävellessäsi ja veren kolesteroliarvot ovat olleet reilusti koholla, arvo 7 tai päälle, on perusteet epäillä sepelvaltimotautia, joka altistaa sydäninfarktille.
Kuvaamasi kaltainen rintakipu voi tosin liittyä myös jonkin kuumetaudin jälkitautina ilmenevään sydänlihaksen tulehdukseen. Verikokeet näyttävät, jos jossain on tulehdusta.
On tärkeätä selvittää syy rintakivuillesi. Voimia sinulle...
- 4 + 3
>Alkoi ihan kuin närästyksenä, sitten tuli kova kipu rinnan kohdalle, se säteili leukaperiin ja hartioihin.<
Kuulostaa huolestuttavalta. Älä lykkää asiaa, vaan tilaa aika ja puhu tuntemuksistasi lääkärille mahdollisimman pian.
Oletko muistanut huolehtia itsestäsi ja jaksamisestasi? Moni omaishoitaja on niin sidoksissa hoidettavaansa, että lyö surkeasti laimin hoitaa itseään. Se valitettavasti ennen pitkää kostautuu joko omana sairastumisena tai totaalisena uupumuksena.
Itsekin tein omaishoitajana sen virheen, että omistauduin kokonaan mieheni hoitamiseen. En pitänyt ainuttakaan vapaapäivää ja olin sitten aivan lopussa, kun hän kuoli.
Jälkeenpäin ymmärsin, että on tärkeätä pitää huoli myös omasta jaksamisesta. Vapaapäivä ja irtautuminen totutuista arjen ympyröistä antaa voimaa ja auttaa jaksamaan. Viikonloppulomanen tai vaikka konsertti-ilta ystävättären seurassa tuulettaa päätä ja antaa energiaa pitkäksi aikaa.- hoitaja..
Omaishoitajat jäävät usein hoidettavansa varjoon.
He saattavat olla hyvinkin sairaita mutta sitä vain ei tulla ajatelleeksi, ei edes hoitaja itse. Väsymys pannaan usein vähäisen unen saannin syyksi.
Itsekin olen huomannut että puhe kääntyy hoidettavaan lääkärissä käydessä, vaikka aikomus olisi ollut puhua omistakin vaivoistani.
Vuosittainen terveystarkastus olisi todella kannatettava asia omaishoitajille.
Perheenjäsenille sitä on aina jaksava, eivät varmaan osaa edes kuvitella että äitikin voi sairastua tai palaa loppuun.
- shofir
Kyllä varmaan jokainen omaishoitaja tietää vapaan tärkeyden... mutta sen kaiken järjestäminen voi monesti olla niin monen palikan paikalleen asettamista, ettei aina ole edes siihen voimia.. lopulta on omaishoitajuuden oravanpyörässä...
Vanhemilla ihmisillä varsinkin alkaa tulla kaikenlaisia vaivoja ja sairauksia, joten aivan väkisin oma kunto huononee siinä hoidettavan rinnalla..
Niinpä, olisi tärkeää, että joka sotepiirissä olisi terveydenhoitaja, jolle omaishoitaja voisi varata ajan...neuvola tyyliin, tietyn väliajoin olisi myös terveystarkastuksia ja tilanne kartoitusta se olisi paljon tärkeämpää kuin "kahvikeskusten" ylläpito- Alzheimer hoitajana
Olen ajatellut samaa asiaa. Oma asioiden hoito omaishoitajille ja hoidettaville neuvolaan verrattava paikka josta saa neuvoja.
Tällä hetkellä saa apua omahoitajalta ja omalääkäriltä jos heidät saa kiinni.
Jotenkin omaishoitajat "oman onnensa nojassa" kuitenkin vaaditaan että hoito hyvää. Herää kysymys kun hoitaja väsyy voiko hoito olla hyvää ?
Joku muu systeemi olisi ajattelemisen arvoinen idea. - Alzheimer hoitajana
Alzheimer hoitajana kirjoitti:
Olen ajatellut samaa asiaa. Oma asioiden hoito omaishoitajille ja hoidettaville neuvolaan verrattava paikka josta saa neuvoja.
Tällä hetkellä saa apua omahoitajalta ja omalääkäriltä jos heidät saa kiinni.
Jotenkin omaishoitajat "oman onnensa nojassa" kuitenkin vaaditaan että hoito hyvää. Herää kysymys kun hoitaja väsyy voiko hoito olla hyvää ?
Joku muu systeemi olisi ajattelemisen arvoinen idea.Lisäys. Alzheimer potilaan kanssa lähtö virkistys juttuihin joita olis ei onnistu.
Liikkuminen vaikeaa ja etenkin kun ei itse halua.
Tee siinä sitten jotain virkistävää. Omainenkin tulee neljän seinä sisällä sairaaksi kun ei muuta. Sitten onkin kaksi hoidettavaa tai hoitaja menhtyy ennen hoidettavaa.
Onko sekään eettiseti oikein vaatia esim. puolison hoitajana.
- 18 + 13
Kaupunkipaikoissa on tarjolla omaishoidettaville päiväkotitoimintaa, jossa on monenlaisia virikkeitä. Lauletaan, piirretään, pelataan erilaisia pelejä ja seurustellaan. Sosiaalinen vuorovaikutus on tärkeätä myös muistisairaalle ja mikä tärkeintä, omaishoitaja saa edes muutaman tunnin viikossa omaa aikaa asioitten hoitamiseen tai vaikka lepäämiseen.
Esimerkiksi Kuopiossa takavuosina järjestyi kuljetuskin, jos ei itsellä ole autoa. Tätini loppuun saakka kotona hoitama aviomies haettiin aamulla tällaiseen päiväkotiin ja tuotiin illan suussa turvallisesti takaisin kotiin. ,Tätini mies oikein odotti näitä päiviä ja viihtyi virikkeellisessä ympäristössä erittäin hyvin. Kuopion nykyistä tilannetta en tiedä.- ukkelin hoitaja
Päivätoiminta on oikein hyvä. Meillä ei toiminut, mies ei viihtynyt, kehitti jopa rytmihäiriön kun olisi pitänyt lähteä.
Hänellä on taipumusta rytmihäiriöön, kai hermostuminen sen laukaisi.
Epäilen että johtui siitä kun siellä oli vain mummoja, taisi olla yksi toinenkin mies joskus.
Naapurin mies hoitaa vaimoaan, vaimo on hyvin innokas lähtemään päivätoimintaan.
Yhteiskunnan pitäisi todellakin järjestää vuosittainen terveystarkastus omaishoitajille, kai kunnan työntekijöilläkin on terveystarkastus, sen voisi laittaa koskemaan myös omaishoitajia. - 1313
ukkelin hoitaja kirjoitti:
Päivätoiminta on oikein hyvä. Meillä ei toiminut, mies ei viihtynyt, kehitti jopa rytmihäiriön kun olisi pitänyt lähteä.
Hänellä on taipumusta rytmihäiriöön, kai hermostuminen sen laukaisi.
Epäilen että johtui siitä kun siellä oli vain mummoja, taisi olla yksi toinenkin mies joskus.
Naapurin mies hoitaa vaimoaan, vaimo on hyvin innokas lähtemään päivätoimintaan.
Yhteiskunnan pitäisi todellakin järjestää vuosittainen terveystarkastus omaishoitajille, kai kunnan työntekijöilläkin on terveystarkastus, sen voisi laittaa koskemaan myös omaishoitajia.Tajuan ukkelin hoitajan tilanteen.. tosiaan, kaikki miehet ei tahdo lähteä johonkin päivätoimitaan, eikä sitä päivätoimintaa ole joka paikassa. Sitten vielä sekin, että ainakin täällä se maksaa.. ja sekin on toisille kynnys lähtemiseen... ainakin meidän sukulainen ilmoitti, että seura huonoa ja kallis ruoka...se siitä:(
- Mummelin hoitaja
ukkelin hoitaja kirjoitti:
Päivätoiminta on oikein hyvä. Meillä ei toiminut, mies ei viihtynyt, kehitti jopa rytmihäiriön kun olisi pitänyt lähteä.
Hänellä on taipumusta rytmihäiriöön, kai hermostuminen sen laukaisi.
Epäilen että johtui siitä kun siellä oli vain mummoja, taisi olla yksi toinenkin mies joskus.
Naapurin mies hoitaa vaimoaan, vaimo on hyvin innokas lähtemään päivätoimintaan.
Yhteiskunnan pitäisi todellakin järjestää vuosittainen terveystarkastus omaishoitajille, kai kunnan työntekijöilläkin on terveystarkastus, sen voisi laittaa koskemaan myös omaishoitajia."Yhteiskunnan pitäisi todellakin järjestää vuosittainen terveystarkastus omaishoitajille, kai kunnan työntekijöilläkin on terveystarkastus, sen voisi laittaa koskemaan myös omaishoitajia."
Hyvä huomio Sinulta. Ikävä vain, etteivät kaikki omaishoitajat saa kuntansa heikon taloustilanteen johdosta edes omaishoitajille kuuluvaa palkkiota, ainakaan koko vuodelta. Olisihan se hienoa, että me "arvokasta työtä" tekevät omaishoitajat saisimme sen, mikä meille "kuuluu"?
Kun yhteiskunnallamme on varaa ylläpitää eteläisten jäsenmaiden hyvinvointia ja ottaa tänne vastikkeettomasti hädässä olevia, niin jotenkin ihmetyttää, että omat kotijoukot unohtuvat siinä kohdassa, kun pitää olla koko maailman ongelmia pelastamassa.
Vähin, mitä hyvinvointiyhteiskuntamme voi meille omaishoitajille tehdä on mielestäni se, että jokainen omaistaan hoitava saa hänelle kuuluvan palkkion ja mielellään vielä "puhtaana käteen".
Nimittäin ne muutamat satalappuset, jotka sieltä olisi tulossa, jäisivät mitä todennäköisimmin kunkin oman paikkakunnan yrityksiin palveluiden ja tuotteiden ostamiseen.
Juurihan MTV3:n kamppanja "Suomi kasvaa kaupalla" päättyi. Eli ne "sataset" ohjautuisivat kauppiaitten kassaan ja muistakaa myös se, että tämä Arvon lisävero on niitä nettosatasia heti kassakoneen kilahdettua rokottamassa. - maailman meno.
Mummelin hoitaja kirjoitti:
"Yhteiskunnan pitäisi todellakin järjestää vuosittainen terveystarkastus omaishoitajille, kai kunnan työntekijöilläkin on terveystarkastus, sen voisi laittaa koskemaan myös omaishoitajia."
Hyvä huomio Sinulta. Ikävä vain, etteivät kaikki omaishoitajat saa kuntansa heikon taloustilanteen johdosta edes omaishoitajille kuuluvaa palkkiota, ainakaan koko vuodelta. Olisihan se hienoa, että me "arvokasta työtä" tekevät omaishoitajat saisimme sen, mikä meille "kuuluu"?
Kun yhteiskunnallamme on varaa ylläpitää eteläisten jäsenmaiden hyvinvointia ja ottaa tänne vastikkeettomasti hädässä olevia, niin jotenkin ihmetyttää, että omat kotijoukot unohtuvat siinä kohdassa, kun pitää olla koko maailman ongelmia pelastamassa.
Vähin, mitä hyvinvointiyhteiskuntamme voi meille omaishoitajille tehdä on mielestäni se, että jokainen omaistaan hoitava saa hänelle kuuluvan palkkion ja mielellään vielä "puhtaana käteen".
Nimittäin ne muutamat satalappuset, jotka sieltä olisi tulossa, jäisivät mitä todennäköisimmin kunkin oman paikkakunnan yrityksiin palveluiden ja tuotteiden ostamiseen.
Juurihan MTV3:n kamppanja "Suomi kasvaa kaupalla" päättyi. Eli ne "sataset" ohjautuisivat kauppiaitten kassaan ja muistakaa myös se, että tämä Arvon lisävero on niitä nettosatasia heti kassakoneen kilahdettua rokottamassa.En ymmärrä miksi toiset maat ovat vastuussa Kreikan ja muiden välimerenmaiden veloista. Sama kun ottaisin velkaa, enkä suostuisi maksamaan sitä, pankki sanoisi okei puolitetaan, maksatko sitten.
Kovan tinkaamisen jälkeen sanelisin minkäverran maksan..
- 9 + 11
Riippuu varmaan paljon sekä määrärahoista että vetäjistäkin, millainen ilmapiiri päivätoimintapaikoissa on.
Pienissä haja-asutusalueitten kunnissa on päivätoiminnan järjestäminen hankalaa senkin vuoksi, kun käyttäjiä on vähän ja nekin hajallaan pitkien matkojen päässä ympäri kuntaa. Kaikilla ei ole omaa autoa ja kuljetuksen järjestäminen on työlästä.
Itse pitäisin omaishoitajan jaksamisen kannalta tärkeänä, että omaishoitajille järjestettäisiin joko Kelan tai kunnan taholta virkistys- ja/tai kuntoutusjaksoja, jotka auttaisivat jaksamaan.
Itse anoin pariinkin kertaan sellaista sekä omaishoidettavalleni että itselleni, mutta kumpaakaan ei myönnetty. Ensin oli kuulema liian aikaista ja toisen kerran hakiessani liian myöhäistä.- 191188
Monelle riittäisi ihan se, että joku tulisi joskus kotiin "tuuraamaan" ja pääsisi rauhassa asioille... Mulla on tällainen mahdollisuus ja se rittää mulle ihan hyvin.. ja olen siitä kiitollinen.
Mitkään kurssit ei ole mun juttu.. siinä sen näkee, että kun meitä on niin erilaisessa tilanteessa olevia, ei ole jotain yhtä hyvää joka sopisi kaikille... muutenkin ns kelan sopeutumisvalmennuskurssit potevat asiakaspulaa.. mun vammaistuttava piirissä ei juuri kukaan käytä niitä.. erityishuollonohjaaja niitä joka vuosi ehdottelee.. - 11 + 8
191188 kirjoitti:
Monelle riittäisi ihan se, että joku tulisi joskus kotiin "tuuraamaan" ja pääsisi rauhassa asioille... Mulla on tällainen mahdollisuus ja se rittää mulle ihan hyvin.. ja olen siitä kiitollinen.
Mitkään kurssit ei ole mun juttu.. siinä sen näkee, että kun meitä on niin erilaisessa tilanteessa olevia, ei ole jotain yhtä hyvää joka sopisi kaikille... muutenkin ns kelan sopeutumisvalmennuskurssit potevat asiakaspulaa.. mun vammaistuttava piirissä ei juuri kukaan käytä niitä.. erityishuollonohjaaja niitä joka vuosi ehdottelee..>Monelle riittäisi ihan se, että joku tulisi joskus kotiin "tuuraamaan" ja pääsisi rauhassa asioille... Mulla on tällainen mahdollisuus ja se rittää mulle ihan hyvin<
Pääsen kyllä asioille ja koiran kanssa lenkillekin, kun ei hoidettavani enää pääse ylös sängystä omin voimin. Pissitän ja juotan lähtiessäni, joten hyvin pärjää pari tuntia. En uskalla jättää juotavaa yöpöydälle, kun hänellä on nielemisongelmia ja voi vetää henkeen, eikä ole voimia yskiä hengitysteitä vapaaksi.
Olen hoitanut miestäni kotona yli kaksi vuotta ja kaipaisin päästä joskus tuulettamaan päätäni vaikka viikonlopuksi tai viikoksikin muihin maisemiin.
Meille olisi kyllä tulijoita sijaishoitajiksi - lähipiirissä on sairaanhoitajia ja lähihoitajia - vaan kun ei mieheni tunne oloansa turvalliseksi kuin minun hoidossani. Hätääntyy niin että ihan itkuksi pistää, jos olen lähdössä vaikka viikonloppulomaselle jonnekin.
Luulen, että juuri tämä on syynä monen omaishoitajan pitämättömiin vapaapäiviin. Hoidettava on henkisesti niin riippuvainen, ettei henno häntä jättää toisten varaan, vaikka miten tietää että ihan hyvin hoitaisivat. - 14+15
11 + 8 kirjoitti:
>Monelle riittäisi ihan se, että joku tulisi joskus kotiin "tuuraamaan" ja pääsisi rauhassa asioille... Mulla on tällainen mahdollisuus ja se rittää mulle ihan hyvin<
Pääsen kyllä asioille ja koiran kanssa lenkillekin, kun ei hoidettavani enää pääse ylös sängystä omin voimin. Pissitän ja juotan lähtiessäni, joten hyvin pärjää pari tuntia. En uskalla jättää juotavaa yöpöydälle, kun hänellä on nielemisongelmia ja voi vetää henkeen, eikä ole voimia yskiä hengitysteitä vapaaksi.
Olen hoitanut miestäni kotona yli kaksi vuotta ja kaipaisin päästä joskus tuulettamaan päätäni vaikka viikonlopuksi tai viikoksikin muihin maisemiin.
Meille olisi kyllä tulijoita sijaishoitajiksi - lähipiirissä on sairaanhoitajia ja lähihoitajia - vaan kun ei mieheni tunne oloansa turvalliseksi kuin minun hoidossani. Hätääntyy niin että ihan itkuksi pistää, jos olen lähdössä vaikka viikonloppulomaselle jonnekin.
Luulen, että juuri tämä on syynä monen omaishoitajan pitämättömiin vapaapäiviin. Hoidettava on henkisesti niin riippuvainen, ettei henno häntä jättää toisten varaan, vaikka miten tietää että ihan hyvin hoitaisivat.Kyllä oli kova urakkaa alkuun kun yritin saada miestäni tottumaan intervalli hoitojaksoihin.
Ei vapaasta osannut nauttia kun mies pani vastaan minkä ikinä pystyi.
Minä olin koko vapaani ajan kuin pahanteossa, oli huono omatunto kun jätin hänet hoitoon vastoin tahtoaan.
Jätin monesti vapaat pitämättä kun oli niin hankalaa.
Mies joutui sairaalaan vähän pidemmäksi aikaa, sinä aikana hän "laitostui" sen verran että on lähtenyt mukisematta hoitoon.
En usko että jaksaisin enää jos ei olisi vapaita. Vapaata pitäisi olla enemmän kuin 3 päivää kk, varsinkin jos hoidettava on suuritöinen ja sitova.
Kolmen päivän vapaa on härnäystä jos loput 27pv kuukaudessa 24/7 kotiin sidottuna. Sitten kolmessa päivässä pitäisi palautua, hoitaa asioitaan ehtiä vaikka mitä... - 22882288
11 + 8 kirjoitti:
>Monelle riittäisi ihan se, että joku tulisi joskus kotiin "tuuraamaan" ja pääsisi rauhassa asioille... Mulla on tällainen mahdollisuus ja se rittää mulle ihan hyvin<
Pääsen kyllä asioille ja koiran kanssa lenkillekin, kun ei hoidettavani enää pääse ylös sängystä omin voimin. Pissitän ja juotan lähtiessäni, joten hyvin pärjää pari tuntia. En uskalla jättää juotavaa yöpöydälle, kun hänellä on nielemisongelmia ja voi vetää henkeen, eikä ole voimia yskiä hengitysteitä vapaaksi.
Olen hoitanut miestäni kotona yli kaksi vuotta ja kaipaisin päästä joskus tuulettamaan päätäni vaikka viikonlopuksi tai viikoksikin muihin maisemiin.
Meille olisi kyllä tulijoita sijaishoitajiksi - lähipiirissä on sairaanhoitajia ja lähihoitajia - vaan kun ei mieheni tunne oloansa turvalliseksi kuin minun hoidossani. Hätääntyy niin että ihan itkuksi pistää, jos olen lähdössä vaikka viikonloppulomaselle jonnekin.
Luulen, että juuri tämä on syynä monen omaishoitajan pitämättömiin vapaapäiviin. Hoidettava on henkisesti niin riippuvainen, ettei henno häntä jättää toisten varaan, vaikka miten tietää että ihan hyvin hoitaisivat.Sulla on kuitenkin se onnekas tilanne, että on tulijiota sijaiseksi.. monella ei edes ole sellaista.. luulisi sen ajatuksena hiukan auttavan, että edes tietää, että on vapaan mahdollisuus.. loppuhan on taas itsestään kiinni, kuinka osaa itsensä kovettaa ja lähteä lomalle.. se on myös monelle tekemätön paikka. On siinä omaishoitajan oravanpyörässä, eikä osaa/uskalla hypätä pois..
- kuntoilu
kyllä kelä järjestää mutta kun me omaishoitajat ei haeta kuntotukseen tulin juuri ikaalisista ja siellä sanottiin et joudutaan välillä perumaan kun ei ole hakioita se kyllä on vaikeaa jos ei saa hoidettavaa minnekkään.
- 14 + 19
>ns kelan sopeutumisvalmennuskurssit potevat asiakaspulaa.. mun vammaistuttava piirissä ei juuri kukaan käytä niitä.. erityishuollonohjaaja niitä joka vuosi ehdottelee.. <
Juuri sellaiselle minä halunnut, kun saatiin miehelleni saatiin diagnoosi, joka oli shokki meille molemmille.
Voisikohan asiakaspulan pohjimmaisena syynä se, että Kelalle ja lääkärille on jäänyt säästökuuri päälle?
Kelan järjestämille sopeutumis- ja kuntoutuskurssijaksoille tarvitaan hoitavan lääkärin lausunto. Meillä haettiin ensin sopeutumisvalmennuskurssille, melko pian diagnoosin saatuamme ja toisen kerran kuntoutusjaksolle 1,5 vuotta diagnoosista. Kumpikin hakemus tyssäsi jo alkuvaiheisiin. Ei päästy kumpikaan eikä kumpaankaan, perusteluna oli että ensin oli hoitavan lääkärin mielestä kuulema liian varhaista ja sitten liian myöhäistä.
Jos kuntia moititaan nuivasta suhtautumisesta omaishoitajiin, niin ainakin minun kokemukseni mukaan parantamisen varaa on myös Kelalla sekä lääkäreitten asenteissa.- 66446644
Tiedän, että Kelan toiminta on eripuolella Suomea erilainen... esim meillä on ollut sellainen Kela, että asiat ovat toimineet aivan hyvin.. eli taas kerran, asioita ei voi yleistää..
Eikös jotkut Kelan kuntoutusjaksot ja terapiat ole alle 65 v ikäisille? Joten vanhemmalla iällä niiden saaminen voi heikentyä..
Kelan kuntoutuksen edellytys on monesti se, että kuntoutuja menee eteenpäin, ei taaksepäin.. ylläpitävä kuntoutus on taas kotikunnan asia..
Esim tässä narkolepsiassa ei soppareille ole ollut tulijoita. - kuntoilu
66446644 kirjoitti:
Tiedän, että Kelan toiminta on eripuolella Suomea erilainen... esim meillä on ollut sellainen Kela, että asiat ovat toimineet aivan hyvin.. eli taas kerran, asioita ei voi yleistää..
Eikös jotkut Kelan kuntoutusjaksot ja terapiat ole alle 65 v ikäisille? Joten vanhemmalla iällä niiden saaminen voi heikentyä..
Kelan kuntoutuksen edellytys on monesti se, että kuntoutuja menee eteenpäin, ei taaksepäin.. ylläpitävä kuntoutus on taas kotikunnan asia..
Esim tässä narkolepsiassa ei soppareille ole ollut tulijoita.ei ole ikärajaa kuntoutuksessa oli pari kasikymppistä
- <z<z<z
Miten te omaishoitajat vietätte päivänne?
Minulla alkaa aamulla viiden aikaan, annan lääkkeitä ja käytän pytyllä.
Nukun uudelleen jos uni tulee ja omainen on rauhallinen.
8-9 välillä aamupala ja lisää lääkkeitä DjaC-vitamiinia. Pesua, parta, mitä tarvitsee...
Sitten omainen sänkyyn ja telkkari päälle, hän katsoo telkkaria ja välillä torkkuu. Ei ole istunut enää vuosiin.
Tässä välissä yritän myös kuntouttaa, liikutellaan jalkoja ja koitetaan pysyä seisaallaan, myös käsissä pitäisi saada pysymään edes vähän voimaa, ei ne juuri toimi.
11-12 välillä lounas ja pytylle jos on tarvetta.
Sitten taas sänkyyn telkkari päälle.
Käyn kaupassa jos on asiaa.
Avaan netin tai luen, touhuan omia asioitani.
Siivoilen ja pesen pyykit, ym kotiaskareet yleensä jossain välissä, ei ole siivouspäivää.
Ruoka on 16-17 välillä joskus annan särkylääkettä.
Pytylle ja sänkyyn.
Katson telkkaria noin klo 19 asti sitten iltapala, pytylle ja ilta lääkkeet.
Sitten alkaakin ikioma aika, yleensä nukahdan telkkarin ääreen.
Kun tämä rytmi säilyy saan asiat luistamaan hyvin, jos tulee yllätysvieraita tai muuta tavallisuudesta poikkeavaa häiriinnyn:(
En juuri kaipaa muiden ihmisten seuraa, ne ajat on olleet ja menneet. Oikeastaan viihdyn aika hyvin näin, olen tottunut.
joskus ajattelen että onko tämä ihan tervettä, voi olla että en vastaa edes puhelimeen kun en viitsi puhua.
Olenkohan kuunnellut ihmisten juttuja jo tarpeeksi ja myös itse puhunut tarpeeksi.
Täällä luen enimmäkseen, täällä voi käydä kun itselle sopii, kirjoittaa tai lukea. Hyvä palsta tämä on, niin paljon samanlaista muillakin, kuitenkin kaikki kohtalot erilaisia.
Nuo päivät hoitajana ovat samanlaisia, saan pitää vapaata, silloin teen mitä huvittaa:)
Omaishoito käy työstä, jos joku kuvittelee että hoitaminen menee siinä muiden asioiden ohella ei tiedä mitään. On tietysti erilaisia tapauksia, vaikeita ja vielä vaikeampia, luovuttaminen tulee jokaiselle, joko kuoleman tai voimien riittämättömyyden myötä.- 11881188
En minäkään oikein kaipaa muiden ihmisten seuraa.. välillä sitten ryhdistäydyn.. mutta ns hyviä ystäviä tapaan harvoin..
Tavallaan se on onni että osaa viihtyä kotona.. muuten tästä ei tulisi mitään..
Se mitä - 11881188
11881188 kirjoitti:
En minäkään oikein kaipaa muiden ihmisten seuraa.. välillä sitten ryhdistäydyn.. mutta ns hyviä ystäviä tapaan harvoin..
Tavallaan se on onni että osaa viihtyä kotona.. muuten tästä ei tulisi mitään..
Se mitäYhteys pätkii ja viestit ei lähde kokonaisena.. loppu jäi jonnekin..
- bqw
11881188 kirjoitti:
Yhteys pätkii ja viestit ei lähde kokonaisena.. loppu jäi jonnekin..
Kyllä se niin on, pitää viihtyä yksinkin jos alkaa omaishoitajaksi.
Aika yksinäistä elämää tämä on, omainenkin on muissa maailmoissa.
- Siiri-Ellen
Hyvin tuntuu tutulta z
- haastava hoidettava
- koti-koti
Tämä talviaika on minulla sellaista, että vielä huonommin osaa/tahdon lähteä tästä mihinkään..kotona vaan. Kesäaikaan ja valoisalla jaksaa paremmin järjesellä omaa vapaa-aikaa.. Enkä minäkään osaa pyytää vieraita.. meilläkin on melko kaavamaiset rutiinit...
- kannattaa miettiä.
En halua hymistelyjä, käytännön kokemuksia ja kuinka selvitä tästä arjen ankeudesta.
On kaikki paukut käytetty, mistä lisää.
Kyllä minä tiedän miten jaksaisi, mutta ei ole mahdollisuutta.
Umpikuja!!! Miten tästä pääsee pois?
On tapauksia missä omaishoitaja ei enää jaksanut, turvautui äärimmäiseen ratkaisuun, poistuivat molemmat tästä elämästä, omasta tahdostaan.
Kyllä muutakin on oltava! Kyse on hyvin pitkästä ajasta, mikään ei käy noin vain, vie hoitoon, se on helppo sanoa, mutta vaikea toteuttaa.- Siiri-Ellen
> Umpikuja!!! Miten tästä pääsee pois? <
Mitä jos aloittaisit vaikka siitä, että menisit kotikuntasi omaishoitaja-asioista vastaavan puheille ja sanoisit ihan suoraan, että "Nyt en enää jaksa. Miten tästä eteenpäin?"
Omaishoitaja-asioista vastaavalla täytyy olla tietotaitoa siitä, mistä sinulle helpotusta, tukea ja apua. Hän tuntee ja tietää kunnan resurssit ja mahdollisuudet auttaa - yhdessä keskustellen voisi löytyä se keino päästä umpikujasta.
Vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia on teoriassa paljonkin, mutta kotikunnastasi riippuu, mitä keinoja umpikujasi ratkaisemiseen on juuri siinä kunnassa mahdollisuuksia.
Ei ole mitään hävettävää siinä, että tunnustaa paukkujen olevan lopussa. Jostain niitä vaan on löydyttävä ja varmasti löytyykin, kun yhdessä niitä omaishoitajavastaavan kanssa etsitte. - Siiri-Ellen
Siiri-Ellen kirjoitti:
> Umpikuja!!! Miten tästä pääsee pois? <
Mitä jos aloittaisit vaikka siitä, että menisit kotikuntasi omaishoitaja-asioista vastaavan puheille ja sanoisit ihan suoraan, että "Nyt en enää jaksa. Miten tästä eteenpäin?"
Omaishoitaja-asioista vastaavalla täytyy olla tietotaitoa siitä, mistä sinulle helpotusta, tukea ja apua. Hän tuntee ja tietää kunnan resurssit ja mahdollisuudet auttaa - yhdessä keskustellen voisi löytyä se keino päästä umpikujasta.
Vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia on teoriassa paljonkin, mutta kotikunnastasi riippuu, mitä keinoja umpikujasi ratkaisemiseen on juuri siinä kunnassa mahdollisuuksia.
Ei ole mitään hävettävää siinä, että tunnustaa paukkujen olevan lopussa. Jostain niitä vaan on löydyttävä ja varmasti löytyykin, kun yhdessä niitä omaishoitajavastaavan kanssa etsitte.Unohdin tuossa edellä sanoa, että voit hyvin myös pyytää omaishoitaja-vastaavaa käymään kotikäynnillä keskustelemassa asioista, jos sinun on vaikea itsesi päästä sosiaalitoimistoon juttusille.
Rohkeutta ja voimia sinulle, Kannattaa miettiä. Aivan varmasti sinulle löytyy apua ja vaihtoehtoja, kun vaan rohkaiset luontosi ja pyydät - ei, vaan VAADIT!
Tiedän omasta kokemuksesta, että kukaan ei tule tarjoamaan teille helpotusta, jos et itse sitä vaadi. Tsemppiä!
- murinaaaaaa
Olen sun -kannattaa miettiä. -kanssa samaa mieltä..
Mikään ei ole niin ärsyttävää, kun joku käy tässä vielä neuvomaan.. varsinkin kun meidän tilanteita ei todellakaan voi verrata..
Ja joka paikassa palvelut eivät todellakaan toimi tai niitä ei ole olemassa..
Mulle tässä sattui taas kerran se ärsyttävin, eli taas kerran joku virkailija on vuorotteluvapaalla ja jätti meidän asian hoitamatta ennen kuin lähti... sijainen hokee, en tiedä mistään mitään.. hoh hoijaa.. sanoi, että jospa nyt ihan ensimmäisenä kaivaisit edeltäjäsi muistiinpanot ja lukisit sieltä.. huvittavinta on ettei tämä sijainen edes tiedä,, mitä hän oikein siellä työkseen tekee.. että nän meillä:(- ......
Jost niin, kunhan palkka juoksee, on nimellisesti pätevä:(
Prrkele...
Jos puhuu käytännön surkeudesta, pyytää apua joka kuulusi lain mukaan saada, kierrätettään luukulta luukulle, asia ei oikeastaan kuulukaan kenellekään, paitsi tietysti omaishoitajalle, joka on heti itse hoidettavassa kunnossa.
- viisi+ yheksän
On vapaa viikko, en tiedä mitä tekisin.
Kehenkään en ole pitänyt yhteyttä, kannattaako yrittää, on kaikilla omat menonsa.
Jostain on aloitettava, kai se on itsestä kiinni, ainakin vähän.
Baarissa käyminen ei ole ikäiselleni oikein itsetuntoa kohottavaa... - 5 + 12
Mitä jos tekisit vapaaviikollasi kaikkea sitä, mikä on jäänyt tekemättä silloin kun omaishoidettavasi on ollut kotona. Lepäät, nukut pitkään, käyt lenkillä, saunot kaikessa rauhassa silloin kun sinua huvittaa. Kerrankin voit siivota pidemmän kaavan mukaan, pelkäämättä että toinen vilustuu.
Voit käydä kirjastossa ja lukea kerrankin rauhassa, tai voit katsella tallentamiasi ohjelmia tai filmejä joita et koskaan ehtinyt katsoa. Tai mennä konserttiin, elokuviin, teatteriin, mahdollisuuksia on vaikka kuinka - asuinpaikastasi riippuen.
Tai lähde vaikka kaupunki- tai kylpylälomaselle hemmottelemaan itseäsi. Pyydä seuraksi hyvää ystävää tai vaikka sinulle läheistä serkkua. Vanha ystävä ilahtuu varmasti, jos otat yhteyttä. Hyvän ystävyyden tunnistaa siitä, että sitä voi luontevasti jatkaa vaikka vuosien tauon jälkeen.
Baarikierrosta en suosittele - siitä seuraa vaan kukkaron kevennys, kipeä pää ja moraalinen krapula :-)- pispispsi
jaa....vai et suosittele...
- päivä vain ja hetki.
pispispsi kirjoitti:
jaa....vai et suosittele...
En minäkään baari-istuntoa suosittele varttuneemmalle. Siellä on vain nuoria.
Jos asuisi isolla paikkakunnalla eläkeläisten tanssit olisivat piristystä... En edes muista koska olen saanut viimeksi tanssia.
Kaikki mikä auttaa jaksamaan on suositeltavaa, pitää tehdä vapaallaan sellaista mistä itse todella pitää, ajattelematta muita. Omaishoitja joutuu elämään muutenkin hoidettavan ehdoilla, eihän sairas voi joustaa eikä tulla vastaan helpottamaan hoitajan työmäärää. - 4+14
Väsynyt omaishoitaja ei monesti jaksa tehdä oikein mitään vapaapäivänä, vaikka sen vapaan saisikin.. taisit sen unohtaa 5 12 kaikkien hyvää tarkottavien neuvojesi keskellä. Kyllä varmasti jokainen ihan itse keksii itselleen tekemistä, jos on voimia ja innostusta asioiden tekemiseen.. Moni meistä potee pitempää uupusta, joka ei muutamalla vapaapäivällä poistu
- 20 + 4
>Jos asuisi isolla paikkakunnalla eläkeläisten tanssit olisivat piristystä...<
Enpä oikein tohtisi tuotakaan keinoa suositella. Pian alkaisivat kylillä pahat kielet laulaa, että "nyt se jo etsii uutta valmiiksi, kun entisestä taitaa pian aika jättää". Eikä oikein taida tanssituttaakaan.- miettivä:)
Niinhän siinä kävisi, tietenkin:(
Mielestäni ihminen joka on puolisonsa kanssa tanssinut paljon ja rakastaa tanssimista, voi nauttia tanssimisesta ilman taka-ajatuksia.
Kun itse terveenä elää vuosikausia sairaan ehdoilla, voi kaivata myös toisen ihmisen läheisyyttä.
Kateellisa ja ilkeitä ihmisiä riittää, kaikkensa uhrannut saa edes jonkinlaista hyväksyntää. - lainaikka
miettivä:) kirjoitti:
Niinhän siinä kävisi, tietenkin:(
Mielestäni ihminen joka on puolisonsa kanssa tanssinut paljon ja rakastaa tanssimista, voi nauttia tanssimisesta ilman taka-ajatuksia.
Kun itse terveenä elää vuosikausia sairaan ehdoilla, voi kaivata myös toisen ihmisen läheisyyttä.
Kateellisa ja ilkeitä ihmisiä riittää, kaikkensa uhrannut saa edes jonkinlaista hyväksyntää.Niinpä.. juoruja ja ilkeilyä on joka paikassa.. mutta pitää vaan osata elää niin, ettei välitä juoruista...
- minun elämä.
lainaikka kirjoitti:
Niinpä.. juoruja ja ilkeilyä on joka paikassa.. mutta pitää vaan osata elää niin, ettei välitä juoruista...
Niin pitää, olla välittämättä. Aika vaikeaa on elää niin etteikö juoruiluun löytyisi aihetta.... kenenkään.
Itse en ole koskaan ollut juoruilija, on varmaan ollut omassa elämässäni tarpeeksi tapahtumia. Nykyisin en jaksa kiinnostua kuin siitä kuinka selviän arjesta. - Siiri-Ellen
minun elämä. kirjoitti:
Niin pitää, olla välittämättä. Aika vaikeaa on elää niin etteikö juoruiluun löytyisi aihetta.... kenenkään.
Itse en ole koskaan ollut juoruilija, on varmaan ollut omassa elämässäni tarpeeksi tapahtumia. Nykyisin en jaksa kiinnostua kuin siitä kuinka selviän arjesta.Noin se menee. Riippuu asuinympäristöstä, kannattaako pahoille kielille antaa ns. aihetta. Kaupungissa ei kai enää kukaan piittaa siitä, mitä kenestäkin puhutaan - maalla on toisin.
Itse arvostan elinympäristöäni sekä naapuriapua. Pyrin sitä antamaankin ja olen monet, monet kerrat saanut. Tiedän, että tiukan paikan tullen voin soittaa naapureista apua vaikka keskellä yötä.
Parikin naapuria on ihan itse sanonut, että he tulevat mielellään auttamaan jos esim. nosteltavan mieheni kanssa tarvitsen apua. Kerran tarvitsinkin, kun en jaksanut nostaa lattialta sänkyyn.
Itse olen jaksamisen aineksia saanut lukemisesta, ulkoilusta, hyvistä ystävistä, musiikista ja teatterista. Voin jättää mieheni pariksikin tunniksi kotiin lepäilemään, kun ei hän pääse vuoteesta omin avuin mihinkään. Juotan ja pissitän lähtiessäni, ettei tule hätää. Hän lepäilee mieluummin yksin omassa rauhassa sen pari tuntia, ei halua että pyydän vaikka siskon seuraksi. - minä ja mies.
Siiri-Ellen kirjoitti:
Noin se menee. Riippuu asuinympäristöstä, kannattaako pahoille kielille antaa ns. aihetta. Kaupungissa ei kai enää kukaan piittaa siitä, mitä kenestäkin puhutaan - maalla on toisin.
Itse arvostan elinympäristöäni sekä naapuriapua. Pyrin sitä antamaankin ja olen monet, monet kerrat saanut. Tiedän, että tiukan paikan tullen voin soittaa naapureista apua vaikka keskellä yötä.
Parikin naapuria on ihan itse sanonut, että he tulevat mielellään auttamaan jos esim. nosteltavan mieheni kanssa tarvitsen apua. Kerran tarvitsinkin, kun en jaksanut nostaa lattialta sänkyyn.
Itse olen jaksamisen aineksia saanut lukemisesta, ulkoilusta, hyvistä ystävistä, musiikista ja teatterista. Voin jättää mieheni pariksikin tunniksi kotiin lepäilemään, kun ei hän pääse vuoteesta omin avuin mihinkään. Juotan ja pissitän lähtiessäni, ettei tule hätää. Hän lepäilee mieluummin yksin omassa rauhassa sen pari tuntia, ei halua että pyydän vaikka siskon seuraksi.Minä olen joutunut useamman kerran tuvautumaan naapuri-apuun kun mies on valunut lattialle, en saa häntä yksin ylös. Meillä taitaa olla samanlainen tilanne Siiri-Ellen.
Miehellä on pitoa jaloissa jonkin verran, joskus vain hyytyy yllättäen.
Meillä on muutenkin paljon samanlaista, mies jää mieluummin yksin kun lähden asioille, hän ei pääse itse sängystä joten myös käytän pytyllä ja panen vaipan kaiken varalta. En pidä vaippaa silloin kun olen kotona, se hiostaa, mies sanoo jos on vessahätä.
Mies katselee telkkaria sängystä, se on seinällä sängyn jalkopäässä.
Täällä huomaa että on muitakin:)
- .....
Miten te muut omaishoitajat nukutte?
Minulla on jäänyt unet kahdesta neljään tuntiin yössä.
Lieneeköhän masennustakin, en ole aikoihin pitänyt pidempää lomaa.
Kumppani on niin huonokuntoinen että joutuu nousemaan muutaman kerran yössä.
Tätä on jatkunut kauan. Alan pelätä selviänkö enää normaaliin rytmiin.
Mielenkiinto on hävinnyt kaikkeen, kunhan vain teen mitä pitää kuin robotti. - 15 + 20
>Miten te muut omaishoitajat nukutte? Lieneeköhän masennustakin, en ole aikoihin pitänyt pidempää lomaa.<
En kovin hyvin minäkään, joskus tuntuu että unet jäävät pariinkolmeen tuntiin, yöstä riippuen. Välillä sitten taas paremmin, iltayöstä etenkin.
Vapaapäivien ja lomien pitäminen on oman jaksamisen kannalta tärkeä asia. Huonosti käy, jos hoitajakin uupuu. Kukaan ei jaksa loputtomiin ilman lepotaukoja, jolloin saa ladata akkuja ja jaksamisen aineksia oman halunsa mukaan.
On tosiaan merkki masennuksesta, jos ei mikään tuota mielihyvää. Vie hyvä ihminen puolisosi viikoksi intervallille ja mene itse vaikka kylpylälomalle keräämään voimia ja hemmottelemaan itseäsi. Olet sen varmasti ansainnut.
Piristynein mielin jaksaa taas puurtaa arjessa eteenpäin. Voimia sinulle. Leppoisaa ystävänpäivää omaishoitajille. Ja kaikille palstalla käyville
- Siiri-Ellen
Kiitos, Hilma-Maria :-) Toivottavasti voit jo paremmin?
Hyvää ja Aurinkoista Ystävänpäivää kaikille omaishoitajille minunkin puolestani.
Ystävät ovat tärkeitä
Ihmiset tulevat elämääsi
jonkin syyn takia, pieneksi
hetkeksi tai loppu elämäksi.
Kun ymmärrät syyn,
ymmärrät myös, miten
suhtautua eri ihmisiin.
Kun joku tulee elämääsi
jonkin syyn takia,
He tulevat usein
täyttämään jonkin
tarpeen elämässäsi.
He auttavat sinut läpi
eri koettelemuksien;
Opastamalla, tukemalla,
Auttamalla fyysisesti,
emotionaalisesti ja henkisesti.
SIKSI ME KAIKKI TARVITSEMME YSTÄVIÄ!
- Ei nukuttanut
Täällä on vertaistukea, nimenomaan omaishoitajat sitä tarvitsevat.
Moni ei pääse kodin seinien sisältä ulos, täällä voi olla yhteydessä ulkomaailmaan.- Hyvät neuvot tarpeen
Äidin sairaus on edennyt siihen vaiheeseen, ettei hän aina herää ajoissa eikä ehdi vessaan. Seurauksena hirveä sotku patjaa myöten.
Löysin nettikaupasta tällaisen: http://www.kodin1.com/webapp/wcs/stores/servlet/ProductDisplay?productId=402461&storeId=3444&catalogId=3444&shopId=3040000&compartmentId=3040300&categoryId=3040305
Onko kenellä kokemusta näistä patjansuojuksista? Ovatko hyviä? Kuivuuko nopeasti? Saisiko jostain edullisemmin?
Pärjääkö yhdellä, vai pitäisikö ostaa samantien kaksi. Ovat aika arvokkaita. - ...
Hyvät neuvot tarpeen kirjoitti:
Äidin sairaus on edennyt siihen vaiheeseen, ettei hän aina herää ajoissa eikä ehdi vessaan. Seurauksena hirveä sotku patjaa myöten.
Löysin nettikaupasta tällaisen: http://www.kodin1.com/webapp/wcs/stores/servlet/ProductDisplay?productId=402461&storeId=3444&catalogId=3444&shopId=3040000&compartmentId=3040300&categoryId=3040305
Onko kenellä kokemusta näistä patjansuojuksista? Ovatko hyviä? Kuivuuko nopeasti? Saisiko jostain edullisemmin?
Pärjääkö yhdellä, vai pitäisikö ostaa samantien kaksi. Ovat aika arvokkaita.Ota selvää kotikuntasi omaishoidon vastaavalta, me saatiin patjansuojat apuvälineyksiköstä ilmaiseksi.
Kannattaa kysyä. Sieltä saa muitakin neuvoja apuvälineiden suhteen. Hyvin on suojattava, joskus tuntuu että koko sänky on peitettävä.
Suostuisiko äitisi pitämään öisin vaippaa.
- Hyvät neuvot tarpeen
Kyllä hänellä on vaipat käytössä, mutta siitä huolimatta siivottavaa riittää sängystä vessaan asti. Äidillä on usein vatsan kanssa ongelmia - siis ripuli - eikä vaippa silloin pidä.
Kiitos neuvosta :-) En tullut ajatelleeksi, että patjansuojuksia voisi saada jostain ilmaiseksi. - Kysynpä vaan
Pyörätuolia käyttävälle miehelleni on ilmestynyt kummankin pakaran alareunaan, juurikin reiden ja pakaran yhtymäkohtaan karhea kuiva kohta. Mieheni sanoo sen tikkuilevan, jos jää rasvaamatta. Olen laittanut niihin Bepanthenia.
Onko muilla tietoa tällaisesta? Miten hoidatte?
Mieheni ei tarvitse vaippoja, joten vaippaihottumasta ei ole kysymys. - ..
Bepantene on hyvä. Olen ostanut Tummelia, Helosania ja Kehäkukkavoidetta, ne ovat halvempia, ainakin meillä on käyneet ja auttaneet.
Joskus kun ei ota asettuakseen laitan muutaman kerran kortisonivoidetta. Sitä ei saa kauan laittaa yhtä mittaa, oliko viikko kerrallaan, mutta se on tehonnut jo muutamalla kerralla. - korikori
Sibicort taitaa olla vielä parempaa... Ohjeessa lukee, ettei pitkäaikaiseen käyttöön..
- korikori
siis jos bepanthen voide ei tehoa, niin sibicort voi olla tavallaista kortisonivoidetta tehokkaampi
- ..
Niin olikin, unohdin Sibicotin, se on todella hyvä.
- Hyvä rasva
Kortisonipohjaiset voiteen kuivattaa vaan enemmän jos pidempään käyttää,Abilar ei sisällä kortisonia,normi säännöllinen rasvaus,eri paksuisia löytyy apteekista.Bepanten käy myös.
- Kysynpä vaan
Kiitos neuvoista. Vaiva taitaakin olla yleinen. Ehdin jo ajatella jopa melanoomaan mahdollisuutta. Mieheni oli nuorempana innokas ottamaan aurinkoa ja käräytti kannikoitten alareunat etelässä monet kerrat melkein rakoille.
- ruuki
Jokaisella on omanlaisena iho.. jos "omistaa" atooppisen ihon, niin se atooppinen iho kestää tosi huonosti myös hankaustakin, kaiken muun kuivumis-kutiamis-tulehtumis riesan lisänä..
Kannattaa aina kysellä asiantuntijan mielipidettä, saa parhaat hoito-ohjeet.. he näkevät ihottuman tyypistä, mikä on kyseessä... väärällä rasvalla voi vaan pahentua.. ihon pitäisi saada hengittää myöskin.. jos mahdollista paljas iho.. - 12 + 15
Itkettää.
Tulin juuri heittopostilaatikolta ja toin tullessani naapureidenkin lehdet. Meillä on sellainen tapa.
Naapuri tuli vastaan - oli tulossa hakemaan omaansa. Askel oli lyhentynyt kengän pituuden mittaan ja välillä piti pysähtyä lepäämään. Jos en olisi vaatteista tunnistanut, en olisi naapuriksi tuntenut. Mies on kuihtunut muutamassa kuukaudessa varjoksi entisestä, hiukan pönäkästä, toimeliaasta itsestään.
Kun ojensin lehden ja sanoin "Nyt ei taida naapurin asiat olla kunnossa, kun olet niin huonon näköinen". Naapuri huokaisi kärsivän käköisenä ja vastasi että hän tekee lähtöä sinne M:n luokse.
Tuntuu niin pahalta. Miten elämä onkaan epäoikeudenmukaista. Hänen vaimonsa melkein 90-vuotias äitinsä on jo pitkään toivonut pääsevänsä pois. Minun 87-vuotias alzheimer-äitini samoin.
Naapuri joutuu lähtemään juuri, kun olisi ollut pääsemässä eläkkeelle. Minun miehelleni tuli kutsu 55-vuotiaana.
Naapurilla on haimasyöpä, elinaikaa jokunen viikko. Loppuajat eivät ole helpot. Itkettää ja surettaa sekä naapurin että hänen yksin jäävän vaimonsa puolesta.
Kuolema ei tule toivomalla eikä pakene pelkäämällä. - H-M
Voi kuinka lähellä on minullakin muistot syövän kauheudesta.
Huomenna tulee kaksi vuotta kun poikamme kuoli syöpään.
Minun silmistäni ei lähde koskaan kuva hänen viimeisitä hetkistään, hengittäminen oli vaikeata kun syöpä levisi keuhkoihin, minulla oli syyllinen ollo jo siksi kun itse hengitin niin vaivattomasti.
Lapseni ensimmäinen ja viimeinen hengenveto on nähty, jälkimmäisen olisin toivonut voivani välttää. On pakko ihan tietoisesti taistella noita muistoja vastaan, ovat vieläkin liian kipeitä.
Naapurillasi on nyt todella vaikeaa, sairaalla ja läheisillä. Ajattelen heitä lämmöllä. - 222+00
Syöpä on kavala ja usein hitaasti tappava tauti. Onneksi alkaa olla jo vähän paremmin, mikäli syöpä todetaan ajoissa.
Olen nähnyt kahden läheiseni menehtyvän syöpään, se on kovaa. - omaishoitaja, m
Katselin
S 24 viitteellä terveys.
Täältä löytyi palsta omaishoitajillekin, mieluisa yllätys.
Alankin tutkimaan tarkemmin. - hope88
Hei kaikille! Rupesin mummoni omaishoitajaksi kaksi vuotta sitten. Mummolla siis jo pitkälle kerennyt alzheimer. Nyt piti äitini ruveta puoliksi halvaantuneen isänsä omaishoitajaksi. Vanhukset siis asuvat samassa taloudessa. Omaishoitajien "jehu" tuli siis kartoittamaan tilannetta. Lopputulos: minun vastuulleni myös ukki kuuluu, vaikkei ole siitä ikinä puhetta ollut.
Sopimuksessani on vain mummoni, josta saan n.300e käteen.
Onko tämmöinen päättäminen laillista?
Toivottavasti saitte selvän..- väärin on.
Ei ukki kuulu sinun vastuullesi jos olet allekirjoittanut sopimuksen jossa sitoudut huolehtimaan mummostasi. Sopimus pitää tehdä uusiksi, eikä saamallasi summalla kukaan ala hoitamaan kahta isotöistä hoidettavaa. Älä ala, uskon että tulevat järkiinsä kun panet kovan kovaa vastaan.
- huheijaaa
Nyt ne on vetänyt sinua höplästä!Jokaisesta hoidettavastahan pitää tehdä sopimus!
Jos sinulla sopimus mummosta ,olet mummon omaishoitaja,ja jos molempien,siitä pitää sopia ja saada korvaus.! - tehkää jotain
Miksi omaoshoitajia ei tueta enemmän. Omaishoito olisi halvin ratkaisu vanhusten hoitoon vaikka heihin satsattaisiin enemmän. Varsinkin omaishoitajien jaksamiseen pitäisi satsata, vapaita enemmän ja vuosilomat kuten muillakin.
6000 euroa maksetaan huolettomasti veroparatiisi yrittäjille, omaishoitajien jokaisesta eurosta tingitään.
Tiedän että mikäli alkaa omaishoitajaksi pelkästään rahasta eikä rakkudesta, voi hoito olla vaihtelevaa. - hyvällä-ja-pahalla
Siis, kuka?
Siis kenen pitää tehdä jotakin..?
Omaishoitajien vai.. ja millä voimilla.. kyllä tässä kaikki voimat menee arjen pyörittämiseen..? Mihin laittaisin hoidettavan jos alkaisin tuolla virastoissa ja toreilla juoksemaan ja paasaamaan, etttä parannuksia pitää saada..
Tee sinä nimimerkki tehkää jotain itse..
Toiseksi, meitä työikäisiä omaishoitajia on hoitajista noin puolet, ketkä hoidetaa nmiestä, lasta, sisarta.. ei olla kuule vanhusten hoitajia..
Työiässä ollaan, eikä saada edes sitä omaa eläkettä omaishoidon palkkion lisäksi.. kuten eläkeikäiset omaishoitajat saa.. kannattaa ottaa asioista selvää, ennen kuin käy toisia neuvomaan miten pitää tehdä..
Joo, mee vaan tekemään ja hoitamaan meidän asiat, saat multa ruusukimpun kun onnistut:)- tehkää jotain...
Minä puhuin nyt vahusten hoidosta siitä syystä että se oli vaalien alla kovasti esillä.
Tietenkin kaikki omaishoitajat ovat jäänet liian vähälle. Varsinkin nuoret jotka hoitavat lapsiaan tai muita läheisiään.
Nuoret omaishoitajat saavat liian vähän tukea ja palkkaa joka kostautuu vielä eläkkeelläkin.
Saan kolme päivää kk vapaata, sen pitäisi riittää vaikean hoidettavan kanssa.
En aina saa sitäkään, hoitopaikkaa ei löydy intervalli jaksoille.
Jokaisella on vaikeaa, mutta aina myös lapsen omaishoidossa, kotona on paras, ja tulee yhteiskunnalle halvimmaksi, miksi sitä ei huomioida lainkaan, paitsi vaalien alla.
Ymmärrän katkeruutesi. Tein sen verran että kävin äänestämässä.
Lisäksi olen yhteydessä kuntamme omaishoitajiin sen minkä jaksan ja pystyn. Yritän pitää taistelua oikeuksiemme puolesta vireillä. Kieltämättä välillä tuntuu ...Olkoon sanomatta.
- omaishoitaja*
Kävin äänestämässä, kuten moni muukin omaishoitaja. Mielessä oli pieni toivonkipinä, jospa meidänkin asioita alettaisiin hoitaa.
Ainakin meillä on omaishoitajien asema huonontunut, kauniista vaalipuheista huolimatta.
Mielestäni on alkanut olla peloittavan paljon mielipiteitä että vammaiset, vanhukset ja sairaat ovat loisia joista pitäisi päästä nopeasti eroon.
Nuoremmat terveet ihmiset ovat voimansa tunnossa, se on lyhytnäköistä, milloin vain voi sairaus iskeä ja vanhuus tulee hiipimällä huomaamatta jokaiselle. - leena.k
Kertokaa te jotka olette olleet omaishoitajia. Kuinka kauan meni toipumiseen, itse olin viisi vuotta omaishoitaja, jäin yksin. En tahdo selviytyä millään. Olen apaattinen, mihinkään ei osaa tarttua, yöllä heräilen ja meinaaan lähteä katsomaan hoidettavaani vaikka häntä ei enää ole.
Tätä on jatkunut kolme kuukautta. - Valoa kohti
Osanottoni suruusi, leena.k.
Kyllä se omaishoitajuus tietyssä mielessä "jää päälle" pitkäksi aikaa, jopa vuosiksi. Mieheni kuolemasta on nyt aikaa 4 ,5 vuotta, mutta edelleen samaistun omaishoitajiin ja tunnen heidän asiansa läheiksiksi.
Sitä en enää jaksa tarkkaan muistaa, miten kauan heräilin mieheni kuoleman jälkeen öisin kuulostelemaan, tarvitseeko mieheni apua. Kuukausia kuitenkin, hyvä jos ei vuosikin.
On yksilöllistä, miten nopeasti ihminen toipuu. Surutyö ja uupumuksesta toipuminen vievät oman aikansa. Jotkut toipuvat hyvinkin pian. Itseltäni se vaikea vaihe kesti ehkä kaksi vuotta, kolmantena alkoi jo helpottaa. Kahtena ensimmäisenä vuonna olin kuin sumussa, jaksamaton ja apaattinen.
En saanut mitään aikaiseksi, unohdin avaimet sisälle monta kertaa päivässä. Läksin kauppaan ja kukkaro jäi kotiin. Auton avaimet olivat hukassa jatkuvasti. Jos pääni olisi ollut irtonainen, olisi sekin varmaan unohtunut jonnekin. Ruoka ei maistunut, enkä muistanut syödä. Laihduin ensimmäisenä suruvuonna 25 kiloa.
Kun olen jutellut muitten surutyötä tekevien kanssa, olen huomannut että heillä on täsmälleen samoja ongelmia.
Tätä nykyä koen taas elämän elämisen arvoiseksi. Vieläkään en ole täysin entinen, energinen ja aikaansaapa itseni, mutta ehkäpä vuodetkin tekevät tehtävänsä.
Anna itsellesi aikaa. Toipuminen vie aikansa. Voimia sinulle. - leena.k
Kiitos
- juuri nyt on:(
Älkää alkako omaishoitajaksi!!!
Tämä on niin epäkiitollinen ja rankka homma.
Yksinäinen, kukaan ei halua olla kaveri ihmiselle jonka koko elämä pyörii omaishoidon ympärillä.
Miten tähän jouduinkin, ei ollut aikomustakaan alkaa tämmöiseen, ei todellakaan sovi jos on suljetun paikan kammo.
Hoidan pestini hyvin, en kosta pahaa oloani läheiseeni.
Kolme vuorokautta vapaata kuukaudessa on yhtä tyhjän kans
sa, sama kun eivät antaisi sitäkään. kun omn kiinni ympäri vuorokauden ei osaa noin vain päästää vapaalle joka loppuu saman tien, eikä omainen halua lähteä kotoaan mihinkään. Olen väsynyt, kai se siitä taas alkaa sujumaan. - Älä suostu tuohon
Muutat itse pois sieltä ja ilmoitat asiasta sos.viranomaisille tai terveyskeskukseen. Siinä se!
- nuhanenä.'
Meillä on vaikea tilanne, olen kovassa flunsassa, omainen nukkuu tällä hetkellä. Ei ole hyvä olla sängyssä eikä ylhäällä.
Jos tämä tauti tarttuu ennestään hyvin huonokuntoiseen omaiseeni, saattaa olla menoa.
Meille molemmille annettiin rokotus infulenssaa vastaan, ei ainakaan tähän virustyyppiin tehonnut. Tauti on pahimpia mitä muistan sairastaneeni.
Onkohan nuo rokotukset lääketehtaiden bisnestä. Lieneeköhän kukaan välttänyt niiden avulla flunssan.
Ollaan sinnitelty kotona kahdestaan. Apua on saatava viimeistään huomenna.- Voi kuolla yrjötauti
Ei tavallista flunssaa/mykoplasmaa/yrjötautia mitkään rokotukset estä, ainoastaan riskiryhmille vaaralliset influenssat :(. Soita nyt apua ennen kuin on liian myöhäistä. Huonokuntoisille voi olla perusnuhakin/yrjötauti kohtalokas, niin se vaan menee. Onko hoidettavasi perässäjuostava vai nosteltava? Kumpikaan noista ei käy jos itse sairastaa. Omaishoitajankin pitää saada sairauslomaa.
Meillä on juuri tilanne, että lähipiirissä on yrjötautia ja hoidettavalla nielemis-ja/tai yskimisvaikeuksia. Tällaiselle yrjötauti on kohtalokas, koska vetää oksennusta henkeen ja tukehtuu sitten siihen. - mirjami.
Voi kuolla yrjötauti kirjoitti:
Ei tavallista flunssaa/mykoplasmaa/yrjötautia mitkään rokotukset estä, ainoastaan riskiryhmille vaaralliset influenssat :(. Soita nyt apua ennen kuin on liian myöhäistä. Huonokuntoisille voi olla perusnuhakin/yrjötauti kohtalokas, niin se vaan menee. Onko hoidettavasi perässäjuostava vai nosteltava? Kumpikaan noista ei käy jos itse sairastaa. Omaishoitajankin pitää saada sairauslomaa.
Meillä on juuri tilanne, että lähipiirissä on yrjötautia ja hoidettavalla nielemis-ja/tai yskimisvaikeuksia. Tällaiselle yrjötauti on kohtalokas, koska vetää oksennusta henkeen ja tukehtuu sitten siihen.Meillä on huonosti liikkuva dementikko. Sai jokin aika sitten noroviruksen, hengenlähtö oli lähellä.
Joutui sairaalaan tiputukseen, silmät katsoivat välillä tuonpuoleiseen. Rukoilin mielessäni että jos lähtö tulee, niin toivottavasti ei tällä tavalla.
Tähän aikaan kuolee paljon heikkokuntoisia, kaikenlaiset taudit liikkuvat.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.3076992Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill652089- 1751807
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä151307- 1121257
Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181691190Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie71176RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j541086Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j411041Martina pääsee upeisiin häihin
Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.288992