Olen kuullut, kun isännät puhuvat raktoreittensa nopeuksista ja kaikki ne menevät nykyään yli viittäkymppiä! Onko ne tosia vai pelkkiä juttuja?
mitä raktorit kulkevat?
timppa
3325658
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
traktorit kyllä sais kulkeen vaikka kahtasataa lisäämällä isompia vaihteita laatikkoon mutta eivät pysys enää tiellä
Traktorissa on tärkeintä sitkeä veto ei nopeus maantiellä
Joopa kyllä ne nykyään kulkee semmosta 40,ppiä vähän päälle .Ja sitten jos on vaikka liikenneraktoriksi rekisteröity vehe jossa sen mukanen loota voi kulkee sitä viittäkymppiä.
Aika vanhatkin näköjään kulkee lujaa.
http://www.maatilan.pirkka.fi/mp3_04/mp03_04.pdf
Sivut: 52/53/54
Täälläpäin kulkee eräs liikennevalmetti sen verran että kun perässä ajelen tasasella niin auton mittari näyttää 75 (n. +10% virhe mittarissa).
50-ja 60-luvulla ajttiin paljon tukkia traktoreilla savotoilta sahoille. Matkat olivat välillä jopa 100km:kin yhteensuuntaan. Englantilaisessa Nuffield traktorissa on sellainen pitkä tyhjä tila moottorin ja vaihdelaatikon välissä ja siihen keksi ins. Toivo Santalahti Kylmäkoskelta asentaa ratasparin, jolla kaikkien vaihdelaatikon vaihteiden välityssuhde saattoi suurentua jopa kaksinkertaiseksi. Tämä aiheutti sen, että Nuffieldit alkoivat kulkea tosi lujaa, jos kuskin kantti vaan kesti ajaa ja se kyllä silloin kesti. Sopivissa paikoissa pidettiin tuollaista 70-80km/h matkanopeutta paluumatkoilla. Voimanpuute tosin alkoi kiusata, varsínkin jos lisävälitys oli valittu liian suureksi, mutta sekin ongelma ratkaistiin asentamalla useasti Austinin tai Morriksen kuorma-auton moottori Nuffieldiin. Olen kuullut, että nykyisin olisivat nuo ns. kylmäkosken kertojalla varustetut Nuffieldit kovin kysyttyjä entisöijien keskuudessa. Lopuksi sanoisin, vaikka ette nuoremmat varmaankaan usko, niin tuollainen kertojalla varustettu Nuffield jättää kaikki nykytraktorit heittämällä, vaikka olisi millainen liikennetraktori tahansa!
tai riippuu tietysti siitä mihin se raja vedetään, että mikä on tarktori ja mikä ei. Esim. MB-trac kulkee yhden sokan poistamisella reilut 80 km/h ja sopivalla rengastuksella toista sataa, ja ainakaan 1800:sta ei lopu teho.
Olen parilla tuollaisella parannetulla 60-luvun pitkämatkaisella ajanut, toinen oli juuri em. kaltainen nuhvi ja toinen majurista alunperin rakenneltu, mutta muuta alkuperäistä ei ollut kuin takapää. Kone oli Scanian 6-turbo, ilmeisesti noin 14-litrainen ja etuakseli oli kuorma-autosta myös, jousitettu ja siirretty liki metrin edemmäksi. Sillä uskalsi ajaa sen minkä kierrokset myöten antoi, noin 80km/h. Mutta tuo nuhvi oli hirvitys, hirmuinen kuutosmylly liian pienien etupyörien päällä, ohjauksessa puoli kierrosta tyhjää, alkuperäiset (seisova tehostin 95kg) jarrut. Siinä ei lentokentän kiitorata meinannut riittää leveyssuunnassa ja pituuskin loppui jarruttaessa kesken. Kulki se kyllä niin paljon kuin kukaan uskalsi ajaa...
1960-luvulla ei Scania valmistanut 14-litraista kutoskonetta, eikä sen jälkeenkään. Suurimmat kuutosmoottorit Scanialla 60-luvulla olivat 11-litraisia. 14-litrainen on Scanialla ollut perinteisesti V8-tyyppiä.
Mikäli Fordson Majoriin vaihdetaan pelkästään Scanian moottori, ei se kulje juurikaan sen lujempaa, kuin alkuperäiselläkään. Vaihteiston välityssuhteita pitää muuttaa ennenkuin saa kulkemaan Majorin 80km/h nopeutta.
On hengen vaarallista ajaa traktorilla, jossa on ohjauksessa puolikierrosta löysää ja ilman jarruja. Normaalisti traktoria huolletaan ja korjataan sen verran, etteivät viat kasva hengen vaarallisiksi. Majorin ja Nuffieldin jarruissa ei ole tehollisesti juurikaan eroja, vaan käytännössä erot tulevat siitä, miten säädöissä jarrut ovat. Kaikkiin traktoreihin tulee ohjaukseen väljyyttä ja jarrujen teho häviää, jos niillä vaan ajetaan, eikä koskaan korjata/huolleta.
Oma kutosnuffi oli kylmäkoskelaisella kertojalla, BMC:n 5,7 litran moottorilla ja 7.50-16" eturenkain. Ohjauksessa ei ollut juuri väljyyttä ja meno oli runsaan 70km/h huippunopeuteen asti jokseenkin vakaata. On sitäpaitsi älytöntä koettaa ajaa kuuttakymppiä jossain kynnöspellolla jousittamattomalla traktorilla.
Kutosnuffien BMC-moottorit ovat yleensä samankokoisia, kuin MB-Tracien, eli 5,7 (tai 5,1) - litraisia. Eivät mielestäni siis mitään valtavia.
Scanian kone (saattoi olla 11-litrainenkin) ei ollut 60-luvulta vaan vasta 70-luvun puolivälin paikkeilta, jolloin tuota majuria oli päivitetty. Voimansiirrossa oli kolminopeuksinen aluevaihde, jossa suurin alue oli ylentävä, en tosin tiedä mistä se ja varsinainen laatikko (4 1R) olivat kotoisin alunperin. Majorista oli siis pelkkä perä jäljellä ja koko härvelissä oli runko alla. Jarrut löytyi myös etuakselilta, ja olivat tehokkaat.
Toki kaikkiin liikkuvin osiin tulee kulumisesta johtuvaa väljyyttä, mutta nuhvin ohjaus ja jarrut edes kunnossa ollessaan eivät ihan mitalisijoille pääse. BMC:n moottori sen sijaan tuntui olevan lähes kulumaton laite...
EIpä sitä vauhtia kynnospellolla tarvita vaan tiellä.
Nykyäänkin näkyvät vielä traktorilla puuta kuljettavat ukot ajavan perävedolla, kun valtran 50 km/h ei riitä...
Tractor-pullingissa vetopyörien kehänopeus nousee yli 200 km:iin /h, mutta eipä nekään ihan sillä vauhdilla siellä radalla liiku, ja tuskin siinä vauhdissa riittäisi mikään alusta tai kuskilla kantti.
Joopa joo,kyllä jotku kuulemma ajaa vielä "perällä",ite en kyllä moista harrastais.Pelkkä ajatus että kärry lykkää 60 km/h tuntuu melko epävakaalta...
Olen itse omistanut ns. nopean traktorin jo 8 vuotta,eikä kyllä ole enää mitään paluuta neljänkympin koneisiin.Niin nykyinen kuin edellinenkin kotimainen liikkuu n. 65 km/h,menis kovempaakin mutta käy kardaanin päälle (kaks katkennu...) joten vauhti on rajattu tuohon.Pellolla ei tottakai ole moisesta hyötyä mutta kun suurin osa töistä on mitä moninaisempaa kuljetusta pitkin teitä,työsaavutuksessa on huima ero jos veturi liikkuu 40 tai 65.
No seuraavaksi joku kirkuu että tuo on vaarallista,edesvastuutonta ja laitonta ties mitä, niin varmaan juu.Kun sekä traktorissa että kärryissä on jarrut,yhdistelmä toppaa ihan siinä missä muutkin liikenteessä olevat härvelit,uskokaa pois,on nimittäin tullut kokeiltua kun moni auto (varsinkin ns. vaari-ikäpolvi) kääntyy suoraan jalkoihin, kas kun se on vaa raktori ku sieltä tulee...Kyllä meni komeesti nahkoineen koko yhdistelmä vaikka painoo oli 24 tonnia,eikä luojan kiitos tullu osumaa vaikka oli pirun liki.Mikä ihmeelisintä,LP:n auto tuli vastaan,näki tilanteen,pysäytti meidät molemmat ja piti eteen ajaneelle papalle vakavan puhuttelun.Multa tarkastettiin painot,katottiin kuorman kiinnitys,renkaat valot jne.,ei moitittavaa.Virkavalta ei juuri nopeuteen puutu jos kalusto on muuten kunnossa ja pyrkii ajamaan mahdollisimman reunassa.
Niin tässä on palattu jälleen samaan lähtöpisteeseen. Kun 60-70-luvulla traktoreilla ajettiin aivan tolkuttomasti puuta ja juurikasta yms useiden kymmenien kilometrien matkalla - niin , ja oli silloinkin niillä "rahtareilla" paineilmajarrut kuorma-auton perästä tehdyssä teliperävaunussa ja perävedolla lasketeltiin ainakin rättisitikan ohi suorilla.
Jotenkin se vaan jäi se puoliammattimainen traktorirahti vähemmälle 80 - luvulta lähtien.. Nyt sitten kun traktorit kulkee sen 65 ja on jousitusta yms, on taas harmaiden rahtarien kaarti kinnaamassa teillä traktoreineen.
Kilpailuetu on selvä. Ei tarvitse käydä leimaamassa vuosittain perävaunua ja vetokonetta. Ei tarvitse käydä jarrutestissä joka maksaa sekin yllättävän paljon. Ei tarvitse maksaa käyttövoimaveroa joka on esim po. painoisella 3 - akselisella nupilla yli 1000 euroa vuodessa. Ei tarvitse uusia peräkärryn vetolaitetta ja vetopuomia säännöllisin väliajoin ei kun räkähitsiä kuluneeseen kohtaan ja kovaa ajoa vaan.
Vaaditaanko vielä traktorin peräkärryssä paineilmajarruja vai riittääkö hydraulijarru ?
Ehkä nykymaailmassa tämä traktoritavarankuljetus on semmoinen tulevaisuuden sivuansiotoiminta jolla on jopa EU:n moraalinen tuki takana. Vaikka se olisikin kuorma-autoalan etujen vastainen.
Miksipä ei maataloustuotteita kuskaavat kuorma-autot voisi olla samalla tavalla veroista ja vuosikatsastuksesta vapaita ? Kuorma-autojen hinnatkin ovat käytettynä aika kohtuullisia.
Tarkoitan tässä siis sitä että maataloudessa kun tuotehinnat laskevat lakkaamatta, niin tulee luonnollisesti tarve säästää rahtikuluissa. Säästöä siis pitää saada, mutta miksi se tehdään sillä että jopa 50 km:n päästä vaikkapa Raision tehtailta valtateille pelmahtaa parvi traktoreita jotka eivät kumminkaan ihan vielä pärjää muun liikenteen vauhdissa. En siis halua uskoa että joku traktoriyrittäjä sellaisenaan haluaisi alkaa syömään autoilijayrittäjän leipää. Viljan hinnasta rahti vain muodostaa jo merkittävän osan, kaurakuormasta ehkä kymmenesosan...ei ihme että kaikkia säästökeinoja haetaan ja isännät alkaa sumplimaan asioita keskenään tyylillä: "...jos joku sattuu kysymään nämä on sitten mun omia puita..."
Lopuksi tarttuisin tuohon "pyrkii ajamaan mahdollisimman reunassa":
Traktorilla ajamisessa tulee todellakin se tapa että ratsastetaan siellä valkoisen viivan päällä ja vähän oikeallakin puolella aina kun on kaarretta ja muuta näkemäestettä. Vauhti on nykyään vaan tuplaten entisaikoihin verrattuna. Siinä voisi ajatella että jos rekat ajelisivat noilla painoillaan siellä pientareella niinkin paljon eikö esimerkiksi pyöräilijänä itse kutakin pelottaisi ?
Tien piennar ei ole varmaankaan tarkoitettu raskaalle liikenteelle yleensäkään ? Reuna painuu ja tie saattaa alkaa halkeilemaan..Valtateiden sisäkaarteet on ratkenneet joissakin paikoissa ihan selvästi kun rekat oikaisee.
Joo, koviahan ne on kulkemaan. Kyllä sen Nuffieldista kuulee, että raskasta on lähtö kun "loikkarin" nakkaa päälle. Välitys lienee vallan hirveä. Naapurin ukko teki linkotyöt sellaisella pari vuotta sitten. Oma 4-sylinteri 35 onkin sitten hitaampaa sorttia. Taitaa olla 25 km tunnissa tiukassa, tosin vääntöä löytyykin yllättävän kovasti. Vieläköhän lienee traktorien nopeusennätys 128 km tunnissa, joka ajettiin USA:ssa joskus 1920-luvulla matalaviritteisellä Allis-Chalmersilla, ellen väärin muista?
mul on itellä iH 475 -78 berkinsin moottorilla... se kulkee tyhjänä 55-60 km/h tasasella tiellä. et kyllä se ainaki mulle hyvin riittää... en kyl oikeen kyl usko noita juttuja et jotku traktorit kulkis seittemää kymppiä. esson baari juttuja sanon minä. saishan totaki varmaan vähä viritettyä jos turbottaa mut taitaa olla turhaa. sellaasta...
Tokihan saa epäillä mutta kun se nyt vaan on totta.Luuletko että se on jotenkin teknisesti mahdotonta? 90-luvun alun Valmetin Mega- ja Metso-malleissa on vakiona 40 km/h vaihteisto johon saa ja isommissa malleissa on vakiona kaksiportainen pikavaihde.Se on tehtaalta lähtiessä alentava mutta on helposti muutettavissa ylentäväksi rattaita vaihtamalla,jopa eri välityksiä löytyy.Tämä koskee siis vain 2-port. pikavaihdetta,ei 3-port. Delta Power-Shiftiä.
Tähän kun vielä lisää pari,kolmesataa kierrosta lisää ja isommat renkaat niin avot,70 km/h ei ole kuin nähdä.
Niin ajomukavuutta ei kannata edes verrata takavetoiseen n. 2,5 tonnia painavaan Natikkaan kun Vallu painaa nykyvarustuksessa n. 6 tonnia,kaikki jotka on traktoria tiellä ajanu tietää kuinka paljon veturin massa vaikuttaa yhdistelmän vakavuteen.
Mutta sen tunnustan että yhdessä asiassa varmaan tuollaiselle 70-luvun natikalle omani häviää,nimittäin kiihtyvyydessä.Ei tuo 100 hevosta tuota kilomäärää ihan raketin lailla kiihdytä....
On tainnu olla siihen aikaan raktoreissa vanteet todella hyviä ettei kuski lennä pukilta 80 km/h vauhdissa.
niin aja ooppelilla.
kaverin tilalla on vm -97 oleva valmet 900. vakiona se kulkee kuulema n.55km/h ja nyt kaveri on lisännyt kierros ruuvia niin se kulkee reippaasti yli kuudenkympin ilman levikepyöriä tai raskasta kuormaa. mitä poliisit sanoo traktorien nopeuksista ? eikö nopeuteen vaikuta renkaiden koko yleensä eikä kaasujalka ? mielestäni nopea traktori on tilan töissä paljon tehokkaampi kuin joku 25km/h kulkeva piikkilangan kiristäjät ?
Ei peltotöissä tarvita yli 20km/h nopeutta missään... ei tule ainakaan äkkiä mieleen semmosta hommaa. Siirtoajossa suuresta nopeudesta on hyötyä, mutta ei juuri muuten.
Ei kyllä kulje 55:ttä vakiona,siinä on 10 km/h liikaa.... Ylivaihteella satasarjalainen kulkee vakiorenkailla n.45 km/h,kun kierrosluku on n.2400-2500 rpm.Kyllä sinä täytyy jotain muutoksia olla jos tosiaan noin hurjasti kulkee.
Kyllähän tuop 3090 Vergu kulkee vakiorenkailla melkein 60 km/h... Etttä näin
Minkätähden se on aina Valmet, joka kulkee omistajiensa mukaan kaikkein koviten? Ja se sitten ottaa ärsylle, jos joku muu merkki on kuitenkin se todellinen kunkku siinäkin. On se tuolla pulling-jutuissakin kamalaa, kun sen turun seudun äijän fergu pesee vuodesta toiseen Valmetit omassa luokassan jne. Miksi muuten Valmetin äijät on aina hiljaa, jos juttu menee siihen heidän ensimmäisen proton käynnistämiseen? No, sitähän ei koskaan saatu edes teht....
Kuten tuolla edempänä jo kerroin olen omistanut jo kahdeksan vuotta nopean kotimaisen,ensin turbonelosen,nyt 2,5 vuotta kuutoskoneella varustetun.Nopeutta löytyy molemmista sen verran tarpeeksi ettei ole kukaan toisella traktorilla ohi mennyt,minä sen sijaan olen kyllä muita kepittänyt kymmenittäin,lähes kaikkia merkkejä.Olempa ottanut kiinni kovina menijöinä pidettyjä Mersu-Trakkeja,kaksikin eri konetta,samoin JCB Fasttrack 155 ei saanut metriäkään rakoa kymmenen kilometrin matkalla mitä ajettiin peräkkäin.Joten mulle on ainakin turha aukoa päätään paskanpuhumisesta Valmetin nopeudesta,yli 10 000 tunnin kokemus siinä asiassa kertoo asiaa tunteville jotain.
Niin ja siitä Laineen ferkun ylivoimasta,johtuiskohan siitä että ko. kone on sen painoluokan ainoo kuutosturbo?? Eikä ainakaan tänään Alahärmässä ollu kovinkaan ylivoimainen,voitti 805 vallun n.70 sentillä...
se valmettien kehuminen johtuu siitä että ne kulkee oikeesti kovaa.
esimerkiksi liikenne peränen 8400 tai 8950. kierrokset 2500 niin kone kulkee 58-60km/h. siihen alle 42 tai 710/70.38 pyörät niin mennään yli 10km/h kovempaa. jos ei riitä niin lisää kierroksia.
------------
ps. se turunmies sillä laittomalla kutos massikallaan (590 mihin laitettu 699 moottori turbolla) hävisi kalajoen kisoissa nelisylinteriselle lailliselle 805 valmetille...
Juhannuksen aikana Haapajärvellä seurasin traktorien vetokisoja.
Kunhan ei vain juontaja maininnut jonkin omatekoisen traktorin tietoja esitellessään, että vetävien renkaiden pyörimisnopeus on vedettäessä noin 200 kilometriä tunnissa. Eteneminen ei ihan niin rivakkaa ollut, mutta savi sai ainakin kyytiä.Olipa siinä kyllä kolmetuhatta hevosvoimaakin. mikäli kaikki olivat kisa-aamuna vetokunnossa noin aaton jälkeen. Moottorina taisi olla Rolls Roycen 12-sylinterinen kirnu. Olisko kuutiotilavuus ollut kolmeakymmentä litraa... En muista tarkalleen.
Jokatapauksessa tuollainen peli jaksaa jo kiskoa kolmisiipistäkin auraa, ja vaikka olisi hieman kivikkoinen peltokin, niin kyllä lähtee.
Ja tuolla nopeudella ehtii pienen pellon kyntää jo ennenkuin EU-tukirahatkaan ehtii tilille kilahtamaan.
Että senverran nopea peltotyökalu.
RR:n kone lienee sylinterien lukumäärän perusteella Merlin, jonka iskutilavuus on ... (anteeksi lievä dementia) noin 27 litraa. Merlin on alunperin tehty Spitfire-lentokoneeseen ja sittemmin tungettu melkein mihin tahansa laitteeseen.
Me-192:n V12 olisi iskutilavuudeltaan vielä suurempi, mutta kun siinä on "roikkuvat" sylinterit niin on se hieman hankala maakäytössä. Ja eipä noita mersun koneita taida sattuneesta syystä olla oikeen saatavillakaan...
Niin ja edellämainittu sillä oletuksella, että kyseessä siis oli otto-moottori... RR:n 12-sylinteriset dieselit taitaa olla paremminkin laiva- ja voimalaitoskäyttöön tarkoitettuja...
http://www.hattijahunen.com/diesel/friday.htm
Friday on nopein sarjavalmisteinen traktori kautta aikojen. Huippunopeus valiovarustein yli 60 mph eli 90 kmh.
Eikö yleensä ajatella, että 60 mph olis suurin piirtein sama kuin 100 kph?
Tarkistinkin tämän asian, ja tarkka-arvo on 96.56064 km/h
Siis 60 mph on vain noin 3,44 kilometriä tunnissa vähemmän kuin 100 km/h
oli sillä vaihdelaatikolla jota käytettiin vetävän peräkärryn yhteydessä voimansiirtoakselin jälkeen?.Oliko sillä jotain merkitystä nopeuteen?.
Tuohon aikaan ei traktoreissa yleensä ollut ajovoimanottoa, vaan vain pelkkä moottorivoimanotto.
Vaihdelaatikko tarvittiin sopivan välityssuhteen löytämiseksi perävaunuvedon käyttämistä varten. Lisäksi tarvittiin sopivalla välityssuhteella varustettu suunnanvaihtaja, sillä voa pyörii itsessään "väärinpäin".
Saavutettuja nopeuksia voi laskeskella pitäen mielessään, että kuorma-auton moottorit kiersivät noihin aikoihin jotain 700-2000 rpm - kahdeksankympin vauhdin saavuttamiseksi tarvittiin kytkinakselille (pääakselille) suurimmalla vaihteella ehkä jotakin 1500 rpm.
Jos voa:sta saatiin suunnanvaihtajan kautta esimerkiksi 750 rpm (standardi yleensä 540 rpm), niin sillä nopeudella saavutettaisiin suurimmalla vaihteella teoreettisesti n. 40 kmh nopeus.
Suunnanvaihtajan välityssuhde saattoi olla 1:1, mutta muutkin välityssuhteet olivat mahdollisia.
asiantuntevasta vastauksesta.Kuintenkin olen miettynyt miten sopivasti traktorin ja peräkärryn välitykset sopivat todellisuudessa yhteen.Kun on kaksi kovaa rautaa vastakkain,niin luulisi kärryn työntävan tai jarruttavan ajossa.
>Kuintenkin olen miettynyt miten sopivasti
>traktorin ja peräkärryn välitykset sopivat
>todellisuudessa yhteen.Kun on kaksi kovaa rautaa
>vastakkain,niin luulisi kärryn työntävan tai
>jarruttavan ajossa.
Niin se onkin, jos välitykset eivät passaa juuri oikein yhteen - siellä luistaa missä helpoimmin pystyy, ja se on tavallisesti renkaat. Kovalla tiellä ajettaessa renkaat kuluvat nopeasti, jos ajetaan veto päällä eikä välitykset passaa ihan oikein.
Aikoinaan kun perävaunun vetoa käytettiin ajovoimanoton puuttuessa moottorivoimanotolla, saattoi pitävällä pohjalla tai raskas kuorma päällä sattua, että koko systeemi meni jumiin: vaihdetta ei saanut pois päältä sen paremmin traktorista kuin perävaunustakaan eikä voa:n vivusta (ellei traktorissa ollut kaksoiskytkintä tai erillistä voa-kytkintä) koska voimansiirto oli niin tiukalla.
Silloin auttoi vain jonkin vetävän pyörän tunkkaaminen, jolloin jännitys pääsi purkautumaan ja vivut vapautuivat.
Siis en tiedä muita kovia kulkevaa traktoria kuin International 574, ja sekin ottaa 3000 kierrosta. Eli kannata ajaa kaasu pohjassa.
Tarttis saada toi natikka kulkemaan vähä enempi ku toi 30km/h. Auttaako jos syöttöä lisää ja kierroksia enemmän?
Valmetti kulkee sen 80 ku kääntää haitarin toisinpäin...