Minun tarinani

Olen kärsinyt unihäiriöistä n. vuoden verran. 0-5h tulee nukuttua yössä.

Vuosi sitten tuli avioero ja sitten alkoi myös unettomuus. 5 yötä valvottuani menin lääkäriin ja sain imovane 7,5 mg. Niillä sain katkaistua unettomuuskierteen ja saattoi viikkokin mennä ilman lääkettä, ennen kuin tuli uneton yö.

Imot sitten loppui ja menin lääkäriin uudestaan n. 2kk kuluttua, ja lääkäri totesi että olen liian nuori(26v) syömään unilääkkeitä ja määräsi Circadin 2 mg. Mä että joo, pakko kait sitä on näitäkin kokeilla. Ei mitään apua, melatoniini kyllä väsytti mutta siltikään en nukahtanut. Olen kokeillut myös tryptomaxia ja sininen uni ja sama vika, alkavat väsyttämään mutten nukahda. Tunne on kuin heiluisi kallion reunalla, muttei tipahda.

Toisinaan saan nukuttua nuonkin hurjan määrän kuin 5 tuntia, mutta se uni ei ole kovin syvää, eikä laadukasta.

Mä en ole varma aina nukunko edes, kun yöt menee semmoisessa koiranunessa, jotain kevyttä unta. Sen tietää ettei taju ainakaan ole poissa koko yönä. Ja voisi milloin vain avata silmänsä. Joskus tekisi mieli lyödä itseltä taju pois, että nukahtaisi.

Ja sitten kun nuosen sängystä aamulla tai yöllä, minua ei väsytä olleenkaan, mutta päässä jyllää ihan kuin aivot kävisi ylikierroksilla. Päivisinkään minua ei oikeastaan väsytä, mutta tunne on kuin olisin "puolilla valoilla liikenteessä"

Aika yleistä on tämä, väsyttää hirveästi, haukottelen ja menen sänkyyn suljen silmät ja noin 10 minuutin päästä avaan silmät ja olen pirteä kuin peipponen.

En tiiä mitä tekisin, alkaa olemaan kohta mielenterveys vaarassa ja pelottaa että saan kohta jonkun sairauden unettomuuden takia.