Viddu että pitikin muuttaa omakotitalosta tänne kolhoosiin.
Tässä on muutama seikka, yläkerran piskin omistaja on kuuromykkä, mies.
Ei hän sitä kuule, eikä tiedä, korkeintaan hauvan leuoista päättelee.
Elää muutenkin hyvin suljettua elämää, verhot kiinni yötä päivää.
Olen taloyhtiön hallituksessa, mutta en voi kyllä mennä hänelle viemään kirjettä enkä tiedä miten toimia.
Ehkä ammun sen koiran?
Tässä on muutama seikka, yläkerran piskin omistaja on kuuromykkä, mies.
Ei hän sitä kuule, eikä tiedä, korkeintaan hauvan leuoista päättelee.
Elää muutenkin hyvin suljettua elämää, verhot kiinni yötä päivää.
Olen taloyhtiön hallituksessa, mutta en voi kyllä mennä hänelle viemään kirjettä enkä tiedä miten toimia.
Ehkä ammun sen koiran?
Vastaukset 24
Vanhimmat
Kuuntele sitä haukkumista vaan. Eläin on eläin ja voit kertoa aina omistajalle ongelmastasi. Minä ehdottaisin jotta tulisi minun luokseni jos on yksinäistä.
Rakastan eläimiä.
Kyllä hän tietää, jos ei ole lisäksi sokea ja tuntoaistiton. Kyllähän ilmavirtakin paljastaa koiran hönkäilyn.
Heh, anteeksi-anteeksi, huutelen täältä sivusta vaan:)
Mies istuskelee keittiön pöydän äärellä, tukka alkaa hulmuamaan niin pirusti.
-Mistähän näin kovaa tuuloo? Ai niin joo, taitaa olla mun koirani joka hönkäälöö.
Eiköhän rauhanomaisin keinoin kannata edetä.
Kaipa järjestyssäännöissä on kielletty jatkuvan häiriön tuottaminen naapureille?
Ymmärrän, ottaa pottuun jatkuva koiran haukkuminen.
Yksi syy, miksi vaihdoimme entisen talomme nykyiseen.
Naarurin ulkokoira haukkui jatkuvasti, yötä päivää, poloinen.
Sydämetöntä jättää vilkas luontokappake huolehtimatta.
Tosin siitä on jo pari vuosikymmentä.
Jospa sinä ja naapurinne muutkin lahjoittaisitte tälle koiralle koiraterapian ja ohjauksen niin, että sen ei enää tarvitsisi haukkua vaan oppisi säällisille tavoille.
Vie sille haukulle nakki jo loppuu haukkuminen.Haukku alkaa viheltelyn iloisena nakkia popsiessa.Paljon mukavampaa kuunnella viheltelyä.
Oivallan vietisi. Nakki jossa on aimo annos rotanmyrkkyä.
Olikohan niin? Meidän telkkarissa on ollut mainos, jossa beagle alkaa vislailla, kun perhe syö nakkeja.
Minä kyllä viheltelen ilman nakkiakin.
Panee kysymän, kostatko eläimelle jos isäntä on se oikea ongelma?
Moni eläin kärsii isäntänsä osaamattomuudesta, moni hengellään
1. Korvatulpat?
2. Voisikohan eläinsuojeluyhdistys auttaa ja ottaa koiran huostaan? Sillä on varmaan paha olla.
3. Toisaalta kuuromykälle tulisi varmaan paha olo ilman ystäväänsä. Ehkä heidän ystävyytensä on yksipuoleista ja koira kaipaisi muitakin virikkeitä. Voisit tarjoutua ulkoiluttamaan sitä. Juoksuttaisit koiran niin väsyksiin että se nukkuisi yönsä kuin uppotukki. Samoin sinä nukkuisit niin hyvin ettet heräisi edes koiran haukuntaan. Ei tarvitsisi sinunkaan kaiket yöt karjalanpiirakoita ajatella.
4. Voisit muuttaa kauemmas asutuksesta johonkin metsämökkiin.
En ole ilkeä, hän on varmasti kuuromykän ainoa oikea ystävä.
Hän ei tietyistä syistä(ei koira), juuri kommunikoi muiden kanssa. Juoksee jos nähdään pihalla, vaikkakin on lihava.
Joo se korpimökki mulla on kyllä.En sinne halua muuttaa.
3,5 vuoteen olen käynyt siellä tismalleen kerran...
Tiedätkö, että kuuro omassa hiljaisessa maailmassaan on taipuvainen kuvittelemaan toisten ajattelevan itsestään pahaa selän takana. Te teette juuri sitä, mikä todennäköisesti on hänen pahin pelkonsa ja miksi hän välttelee. Voisit oikeasti tarjoutua ulkoilemaan koiran kanssa. Se olisi ystävällinen ele kuurolle.
Minä myös ajattelin, olisiko mahdollista ystävystyä isännän ja lemmikin kanssa, ja tehdä heidän kanssaan lenkkejä.
Tuo nyt oli minun ihanteeni, ei mikään neuvo, edes.
Niinpä. Yleensä lähemmin tutustuttaessa ennakkoluulot puolin ja toisin hälvenevät ja kun oppii ymmärtämään toista, niin "piskinkin" haukunta häiritsee vähemmän.
Mikset voi (mennä viemään hänelle kirjettä)? Voitiinhan minutkin aikoinaan pyytää ristikuulusteluun, kun koirani kuulemma haukkui ja yöllä kuului koiran kynsien rapina parkettilattialla koiran leikkiessä pallolla. Sattui nyt vaan olemaan niin, että koira ei haukkunut, eikä kynnetkään juuri yöllä rapisseet kun koira sattumalta nukkui sängyssä. Ei voinut ainakakaan syyttää hallituksen puheenjohtajaa ja niitä kahta muuta mielikuvituksen puutteesta. Se nyt vaan on niitä kolhoosiasumisen "iloja", eipä ole ikävä kerrostaloon.
Enkä nyt tarkoittanut, että sinulla olisi yhtä vilkas mielikuvitus. Olen tuota itsekkin ihan riittämiin kuunnellut yöllä koiran haukuntaa ja ulvontaa kerrostalossa seinän takaa kun isäntä oli öisin töissä, ryyppäämässä tai riiuulla ja koira yksin kotona. Ymmärrän taatusti, jos vitouttaa. Ei ole helppoja juttuja nuo.
Ja kuinkahan sen teen? Isäni isän veli Heikki oli kuuromykkä, äitini kanssa puhumme hänestä joskus.
Rummuttamalla, sitä hän ei kuule, tekstiviestenkö? tai ehkä soittamalla ovikelloa.
Tai laittamalla paperia laatikkoon. Hei täällä hande, ryhdyn nyt ulkoiluttamaan tuota piskiäsi, se kun taitaa kaivata liikuntaa. Soveliastako?
Kynällä ja paperilla, kuten joku tuossa kysyikin, että kai hän lukea osaa. Kirjoittamalla. Kutsu vaikka kahville ensin tms. Kyllä sä osaat...vai onko yhtä vaikea lähestyä kuin naisia?
Soitat vaan ovikelloa ja kysyt: "Saanko käyttää koiraasi ulkona". Teet sitten koiran kanssa piiitkän lenkin ja koira on sen jälkeen niin väsynyt että paiskautuu nukkumaan eikä enää jaksa haukkuakaan.
Satun olemaan kuuro, joka lukee tätä ikäluokan palstaa. Pahasti ovat asiat, kun ei tiedetä miten kommunikoidaan kuuron naapurin kanssa...
No, kuulevana ainakin minä onnistuin kommunikoimaan kuuron kanssa.
Ihmettelen ilmeikästä kieltäsi, jonka usein olen ollut huomaavani kuurojen kielestä.
Pyydän anteeksi jos loukkaan sinua; ei se ollut tarkoitukseni. Selitin vain syitä tähän ongelmaan, joka on kiusannut minnuu.
En väheksy millään tavalla kuulorajoitteisia, samaa porukkaahan myö kaikki ollaan.
Eikä kaikkee oikeastaan tarviikkaa kuulla.
Itekin haluisin olla joskus mykkä, nii paljo tulee puhuttuu pashaa...
No jopas jotakin ??? taloyhtiön hallituksen jäsen, jokka ei uskalla
ottaa asioita puheeksi , onkos moista ennen kuultu.
eroa hallituksesta, jos ei ole tuon vertaa keinoja häiriötekijöiden
poistamiseen.......
kaikesta tänne viitsitään kirjootellakin, pyh
kohta kai alkaa se ainainen koirankakka tappelu,
kuten joka kevät, kenen kakat ovat missäkin...
Yritä jostain raapia sen verran fyrkkaa kasaan että pystyt ostamaan luukun täältä stadista, täällä on paljon taloja missä on niin paksut kiviseinät ettei naapurin hetekan natinat häiritse.
"Suomen Kuuromykkäin Liitto muutti nimensä Suomen Kuurojen Liitoksi jo vuonna 1950. Kuurot kokivat kuuromykkä –nimityksen loukkaavana; he eivät olleet mykkiä eivätkä kielettömiä.
Kuuromykkä-nimitys ei siis ole oikeutettu. Myöskään Helen Keller ei ollut mykkä. Hän kyllä kuuroutui, sokeutui ja menetti puhekykynsä lapsena. Keller pystyi kuitenkin kommunikoimaan kielellisesti eikä siten ollut mykkä. Myös muut kuurot kommunikoivat omalla kielellään, viittomakielellä, eivätkä siis ole mykkiä."
Kertoo IGS, Helsingin kaupunginkirjasto, Kysy mitä vain.