Mitä sopimuksia käytätte?

Osa on toimittajien omia pohjia ja osa on raapusteltu työmaan kulmalla yhdessä ruutupaperille. Jotain on tehty suullisellakin, mutta silloin olen ainakin vahvistanut suullisesti sovitut myöhemmin sähköpostilla tai tekstarilla ja pyytänyt toista osapuolta kuittaamaan että asia on oikein ymmärretty (varsinkin hinta ja sisältö).

Isommissa sopimuksissa (esim runkopystytys tai LVI kokonaisurakka) olen aina pitänyt huolen siitä että työn laatu kiinnitetään johonkin konkreettiseen. Esimerkiksi vastaavan työnjohtajan hyväksyntään (pitäisi kai oikeammin puhua "työmaan valvojasta", meillä vastaava myös valvoo),i valmistajan työohjeeseen, RL korttiin tai paremman puutteessa "hyvään rakennustapaan". Ja lisäksi sopimukseen maininta että työ maksetaan vasta kun työ tai osakokonaisuus on täysin valmis ja todettu edellämainitun laatukriteerin mukaiseksi.

Toinen asia mikä on hyvä olla mainittuna on viittaus johonkin alan yleiseen sopimuspohjaan niiltä osin kuin urakkasopimuksessa ei toisin todeta (pätemisjärjestys). En nyt muista ulkoa mitä näitä oli, kaikenmaailman RAL:leja ja RYL:llejä. Nämä suojaa lähinnä siltä että unohdat jonkun oleellisen asian "omasta sopimuksesta" niin silloin noudatetaan sitä mitä kattospimus sanoo, eikä sitä mitä urakoitsija sanoo.

Näillä eväillä on yksi pientalo kohta valmis ilman pahempia (sopimus) ongelmia.

Sopimuksen selkeys on tärkeää ja laissakin sanotaan että vaikeaselkoinen sopimusteksti tulkitaan sopimuksen laatijan vahingoksi eli jos alatte itse rustaamaan niin koittakaa pysyä asiassa.
Ei sopimuksen tarvitse olla mikään hieno ja kuten joku sanoikin meili tai tekstari on ihan yhtä pätevä kuitattuna ja silloin molemmat tietää mitä on sovittu.

Voihan näitä ryllei ja rallei sun muita liittää ehdoksi mutta kyllä se hyvä rakennustapa on mikä jyrää viime kädessä kaiken yli ja siksi toisekseen yleisissä laatumääräyksissä on yllättävänkin isoja toleransseja joita ammattimies tai tarkka asiakas ei hyväksy.

Kuluttajaoikeuden kannalta kuluttajan on useimmiten järkevää sopia hyvin tarkkaan mahdollisen viivästymisen seurauksista. Minimisakko, joka kuluttajasuojalaissa määrätään on lähes olematon eikä sillä ole yleensä urakoitsijaan minkäänlaista vaikutusta. Jos ei pidä huolta siitä, että myöhästymisestä seuraa urakoitsijalle kivuliaita kustannuksia, niin voi olla varma, että urakka ei tule pysymään miltään osin aikataulussaan.

Tärkein valittava sopimusasiakirja on yleiset sopimusehdot. Ja pientalorakennuttajan puolesta ne "valitsee" talotoimittaja. On nimittäin niin, että yritykset valitsevat ne ehdot, jotka sopivat heidän toimintamalliinsa parhaiten - eivätkä yleensä suostu tarjoamaan millään muilla ehdoilla.
Silloin kun tilaaja suunnittelee rakenteet ja toteutus on rakennusliiketyyppinen eli asiakkaan arkkitehti- ja/tai insinööritoimisto rakennuttaa kohteen, on käytetyin ehto ilmeisesti RYS. Kun taas pientalotoimittajat käyttävät melkein pelkästään RTT.
Noiden kahden paperin keskeisin ero on sopimusasiakirjojen pätevyysjärjestys ja nimenomaan tarjouksen ja tarjouspyynnön osalta. RYS ehdossa tarjouspyyntö on tärkeämpi asiakirja kuin tarjous - RTT ehdot nostavat tarjouksen tärkeämmäksi (korostaa tarjotun tuotteen oinaisuuksia, luonnollisesti).