maanvaranen ilman kapillaarisoraa

Sora kapillaarikatkoa varten on erittäin tärkeä. Tuollainen hiekkapatja ei kuivu koskaan. Talo on kuitenkin lähes uusi ja varmasti paksulti eristetty joten lämpötilaerot saattavat pitää kosteuden maassa.
Betonilaatta kuivuu erittäin hitaasti, joten rakennuskosteuttakin on vielä runsaasti jäljellä. Suurin kosteusriski on kapillaarisesti imeytyvä kosteus peruspalkkeja pitkin, mikä yleisesti näkyy ulospursuavina suoloina sokkelista alkukeväällä.

sisätäytöt tehdään yleensä hiekalla tai soralla esim. 0-100.
hiekan alla kangas ja sepeli.
ei se kosteus sielä nouse jos perustamisssyvyys oikea ja salaojat,patolevyt yms. kunnossa.

n. 1 pohjat kymmenestä täytetään sepelillä tai kapillaarisoralla.
joko asiakas haluaa tai sit suositellaan jos paikka normaalia kosteampi.
yleensä kaupunki alueella on rakennuspaikat huonompia,peltoa ja suonotkoja ni niissä joutuu olemaan tarkempi. maalla urakoidessa yleensä on talonpaikka jonkin kukkulan päällä ni harvoin on tullut ongelmia vastaan.

Mujusen mallissa kapillaarikatko (sepeli) on hiekkatäytön ja kankaan alla. Näistä on vähän kaksi koulukuntaa. Toiset tekee niin kuin mujunen ja toiset laittaa sepeliä tai singeliä sisätäyttöön -> ylin kerros n. 20 - 30cm. Käsittääkseni molemmat tavat on ok ?

Onko aloittajalla alimmaisena sorapatja / sepeli ?

Ei tuossa välttämättä mitään ongelmia tule vaikka olisi pelkästään hiekalle perustettu. Kaveri rakensi 2005 ja sillä ei vastaava mestari vaatinut mitään kapillaarikatkoja, eikä kaveri sellaisia osannut itse vaatia. Viime kesänä vaihdettiin laminaatteja muutamaan huoneeseen ja mitattiin maanvaraisen betonilaatan kosteudet (VTT kalibroima mittari). Ihan kuiva oli laatta n. 60%.

Pidä huoli että salaojat toimii.

En huolestuisi. Ei meillekään laitettu kapillaarikatkoa vaikka viime vuonna rakennettiin. Lattian alla on reilu metri 6-16 sepeliä (pesemätöntä). Vastaava mestari sanoi tulevansa itse käsin vaihtamaan sepelit jos tuolla paikalla kosteus aiheuttaa ongelmia.

Paikalliselta louhimolta ei saa pestyä, vaan olisi pitänyt tilata 60 km päästä mikä olisi nostanut kustannuksia rahdin osalta. Vaikka sepelin hinnassa ei olisi suuria eroja niin se on yllättävän kallista kun kasettiauto ajaa ylimääräiset 100 km per kuorma. Ja niitä kuorma tulee x kappaletta.

Hiekka on kait ollut vuosikymmeniä se normaali maanvaraisen täyttömateriaali ennen kuin kaupungeissa alettiin rakentamaan suonsilmäkkeisiin yms hankaliin paikkoihin.

En olisi huolissani mikäli talo on vielä maastoa korkeammalla eikä ole missään kostean montun pohjalla.

no eikö tuossa ole katkoa jo tarpeeks ijos metri sepeliä? Tiedän tutun talon joka on yli metriselle hiekkakakulle rakennettu, tehtiin kivijalasta poraus ja soraa ei tullut, selvitettiin myös ettei soraa tullut kaivamalla 30 cm kivijalan ulkopuolella, anturakin hiekalla, koskteus lähes 100% kivijallllassa, kalkkihärmää pitkälle kesään, mitä sanotte ?

Säästöä siinä vain on haettu. Jo perustuksista alkaen. Muutama valopää ehti kommentoimaan, että meilläkin toimii. Vaan on niitä toimimattomiakin esimerkkejä olemassa enemmän kuin tarpeeksi. Ei kovin helppo eikä halpa korjata jälkikäteen, joten kannattaako ottaa riskiä?

Ja seuraava kysymys... kun alusta alkaen on tällä tavoin vedetty mutkia suoraksi, niin mitä muuta ylläriä talosta löytyy?

Ihan höpö höpö juttua kaikki kommmentit. Samaa tavaraa se hiekka ja sora on. Kunhan ei ihan mullan tai mudan päälle rakenna.

Ikävä kyllä hiekalla ja sepelillä on aika iso ero kosteudenhallinnassa. Hiekassa kosteus säilyy ja kulkeutuu joka suuntaa, myös sivulle ja ylöspäin. Sepelissä kosteus ei säily, vaikka sepeli olisi kosteahkoa niin kosteus ei pääse välittymään kapillaarisesti.

Talo voi toimia noilla virhellisilläkin (hiekka)täytöillä mutta epäonnistumisriskit ovat väistämättä isommat, siitä ei pääse mihinkään. Sitten salaojien täytyy tosiaan olla olemassa, oikeassa korossa ja kaadossa, poistot kunnossa, tontin korot ja maanpinnan kallistukset talosta poispäin kunnossa, kattosadevedet ja muut pintavedet kunnolla poisjohdettuina eikä talvella passaa kasata lumia lähimaillekaan taloa. Appivanhemmilla oli laitettu vääränlainen putkiliitos joskus 1980-luvulla käyttövesiputkeen ja kun se oli alkanut tihuttaa, sisätäyttöjen hiekka kuljetti kosteuden ihan kaikkialle alapohjaan. Homma huomattiin ja korjattiin 2005, saatiinhan se kuntoon mutta iso homma kun kaikki lattiat piti avata, täytöt vaihtaa, kaikki sisäseinät piti katkaista n 30 cm korkeudesta ja kengittää&rakentaa uudelleen. Onneksi ulkoseiniin ei ollut tullut vaurioita, bitumi oli suojannut ne mutta talon pohjassa ollut hiekka oli kauttaaltaan märkää (ei siis kosteaa vaan märkää). Korjaustyön edetessä sisätäytöksi laitettiin sitten lecasorapapua koska se ei ole yhtä herkkää kuin hiekka ja toimii samalla lämmöneristeenäkin. Ja sen jälkeen asiat ovat olleet kunnossa.

Jos kosteutta nousee maaperästä kapillaarisesti niin edellämainittujen juttujen lisäksi kosteudenhallintaan löytyy ratkaisuja, niitä voi etsiä googlella. En lähde mainostamaan mitään firmaa mutta ainakin yhdessä kuulemassani ratkaisussa idea on puhtaasti se että asennetaan lattiaan putket joihin puhalletaan koko ajan kuumaa, kuivaa ilmaa ja näin poistetaan kosteutta rakenteista niin paljon että homekasvusto estyy. Ja kuivataan nuo rakenteet niin kuiviksi että edes parinkaan viikon tauko tuon järjestelmän toiminnassa ei ehtisi aiheuttaa ongelmia.