Ei sittenkään hyvä asia

Pelkäät siis että koirallesi käy jotain,ei se rikki mene jos vähän pääsee leikkimään muiden kanssa.Katso vaikka ensin minkälaisia koiria siellä on ja mieti oman koirasi luonnetta pärjääkö se edes muiden kanssa.

Paljon isompi virhe on jos koirasi ei saa mitään kontaktia muihin koiriin.Pennusta asti vaan koirapuistoon tutustumaan muihin,niin se on parasta.

Tuostakin voi olla montaa mieltä.
Se että toisten koirien omistajat sanovat omien koiriensa olevan kilttejä ei läheskään aina pidä paikkaansa, tästä on paljon kokemusta.
On totta, että pennun pitää nähdä toisia KILTTEJÄ koiria, mutta se onnistuu myös muuten kun koirapuistossa - puisto on ehkä maailman surkein paikka sosialistaa pentua. Eikä se ettei käy puistossa tarkoita automaattisesti sitä ettei pentu näe toisia koiria tai pääse niiden kanssa telmimään.

Itse en ole pentuni kanssa käynyt kun yhden kerran puistossa, eikä sekään ollut tuo lähipuisto jossa on agreja koiria, ja siitä huolimatta tämä pentu on päässyt leikkimään enemmän koirien kanssa kun yksikään aiempi. Metsässä lähes viikottain treffataan kaverikoiria ja niin on parempi.

Täytyy olla koiralla huono hermorakenne jos se menee pilalle yhdestä kahakasta . Usein kuulee "tämän kimppuun hyökkäsi pentuna toinen koira niin siksi tästä tuli tälläinen" .

Sellaiset koirat joiden hermorakenne on olematon ei varmasti puistoon sovi ja ihan varmasti menee "rikki" ....mutta eipä sellaisen kanssa arjessakaan eläminen tule helppoa olemaan .

Onhan se niinkin, että koiran tulisi kokea joskus vähän pomotteluakin vanhemmilta koirilta, mutta esimerkkinä niin kerran puistoon tuli mies todella aran pennun kanssa ja kaikki aikuiset koirat huomasivat tämän arkuuden. Jokainen aikuinen koira meni pennun luokse pullistelemaan ja pentu yritti madellen päästä pois tilanteesta, mutta eihän se minnekään päässyt. Omistajat vain huutelivat että tuo on ihan normaalia, itse kiinnitin omien koirieni huomion muualle. YKSI pomotteleva aikuinen koira olisi ollut ihan jees, mutta SEITSEMÄN oli vähän liikaa.

Silti koirapuistot ovat ihan hyviä mestoja esim. silloin kun ei itse jaksa lähteä pitkälle lenkille. Ja toimii myös pennun sosiaalistamispaikkana, kunhan ottaa järjen käteen eikä mene sinne silloin kun siellä on toistakymmentä muuta kiihdyksissä olevaa koiraa.

Me koirapuistoillaan kerran-pari viikossa, eikä ole muuta kuin hyvää sanottavaa. Juoksukavereita piisaa, ja sopu säilyy. Itse asiassa en ole edes nähnyt siellä mitään moitittavaa tapahtuvan. Koiranomistajat ovat järestään olleet mukavia ja järkeviä.
(Ai niin oli yks ääliö pari vuotta sitten, rotikkamies egonjatkeineen.)
Meillä on erikseen isojen ja pienten puoli, ja isojen puoli on ihanan iso, kyllä kelpaa viiletellä.

Suurin osa koirapuistossa kävijöistä on ihan järkeviä koiria ja ihmisiä. Sitten on se pieni joukko joka ei tajua, että esim. taistelukoirarotuiset, sakemannit ja rottweilerit ja muut suojelurotuiset eivät ole tarkoitettu koirapuistokoiriksi. Vaan nämä tietyt ihmiset tunkevat väkisin puistoon ja muut ihmiset ja koirat saavat sitten poistua puistosta häntä koipien välissä. Kyllä puistossa voi käydä kunhan katsoo minkälaisia ja minkärotuisia siellä on ja muistaa puolustaa omaa koiraansa erityisesti pentuna.