Kuvitelmat ruokkivat ihmisen lasta. Siksi matkustetaan. Jossakin kaukana se on - eldorado. Poliitikotkin sanovat ettei päämäärä ole tärkeä, vaan liike.
Rakastunut kuvittelee rakkautensa kohteen sellaiseksi kuin toivoo hänen olevan. Sivullinen ihmettelee, mitä tuo höyrähtänyt oikein luulee näkevänsä. Ei ihme, että rakkaus väljehtyy tuota pikaa. Kohde ei vastannutkaan kuvitelmaa.
Kulttuurimatkailija haluaa nähdä Mona Lisan Pariisin Louvressa. Yleensä hän pettyy. Alkuperäinen (mikäli se on alkuperäinen) maalaus on pieni ja väritön. Katsojan mielikuva maailman ehkä kuuluisimmasta taulusta oli vallan toinen.
Kun iso kirja sanoo, että totuus on tekevä teidät vapaiksi, niin tottahan se on. Totuus vapauttaa meidät harhaisista kuvitelmista. Eri asia sitten on, pidämmekö totuudesta.
Mikä on totuus, kysyi Pontius Pilatus? Se on hyvä kysymys. Onko totuus vain kuvitelma; missä se luuraa, tietääkö kukaan?
Rakastunut kuvittelee rakkautensa kohteen sellaiseksi kuin toivoo hänen olevan. Sivullinen ihmettelee, mitä tuo höyrähtänyt oikein luulee näkevänsä. Ei ihme, että rakkaus väljehtyy tuota pikaa. Kohde ei vastannutkaan kuvitelmaa.
Kulttuurimatkailija haluaa nähdä Mona Lisan Pariisin Louvressa. Yleensä hän pettyy. Alkuperäinen (mikäli se on alkuperäinen) maalaus on pieni ja väritön. Katsojan mielikuva maailman ehkä kuuluisimmasta taulusta oli vallan toinen.
Kun iso kirja sanoo, että totuus on tekevä teidät vapaiksi, niin tottahan se on. Totuus vapauttaa meidät harhaisista kuvitelmista. Eri asia sitten on, pidämmekö totuudesta.
Mikä on totuus, kysyi Pontius Pilatus? Se on hyvä kysymys. Onko totuus vain kuvitelma; missä se luuraa, tietääkö kukaan?
Vastaukset 10
Vanhimmat
sinulla on mukava tuo otsikko, että missä totuus luuraa, että teki miel vitsii vääntää ja sannoo, että täällähän mie ;)))
minul ko on ain niin paljo sanottavvaa joka asiast, niin voisiha minnuu ilkkuu piloillaa, totuuten torveksi;)))
no nyt mään asiaan.
oon kuullu sanottavan että niin on monta tottuutta ko on mieltäkii. se vissii taitaa pittää paikkansa.
en ossaa perustella omaa käsitystä totuudesta, yhtyn vaan tuohon jonkun viisaan sanomiseen.
kysymyksesi on niin vaikea, että ossaikohan tiedemieskää siihen tyhjentävästi vastata.:))
oot sie mukava mies, että tavallisetkii miehet, eikä vaa filosooffit pohtii näin syvvii asioita. tai mistä mie voin tietää ,ootko sie filosooffi, siehä voit olla vaik ihana esa saarinen.:)))
on suuri ilo että olen saant tutustuu sinnuu ja lukkee täällä siun mukavii kirjotuksia. oon oppinu tuntemaa toisenlaisenkin miehen:)))
mie en tarkota millää pahalla tätä. mutta miun tuntemat miehet on vaa pohtint autoja, konneita,koti ja maailman politiikkaa, hevosii ja urheiluu ja tietyst sottaa.niist hyö on valmiita haastamaa.
jos joskus asiat on mänt "peräkammariin" heist tullee ylleensä vaivautuneita ja hyö huitasee käellää ja pittää turhana höpinänä.
sitte kuitenkii ko bupissa olen käynt, niin olutta ko hyö on juotu pari lassii, niin sillo voip alkaa puhumaa jottain tunteisii mänevää ja hyö kuuntelee. hyö herkistyy myös järestään kertomaa omast elämästää kippeitäkin asioita,kalja on ko jokuu avain miehen herkyytee.
seuraavan kerran ko mään bupiin heitänpä jollekkii tuon kysymyksen, mitä sannoo bupin mies kahen oluttuopin peräst tottuudesta.
tämä ol nyt vaan esipuhetta, kyllä mie ymmärrän mistä sie puhut.
tuo viimenen lause, kirjotin sen alkuvitsin perrää. sitte olin pyyhkivinnää sen pois, ja sanoin että asiaa mänen . mutta tuo lause ei mäntkää jostain syystä pois, vaan jäi perrään roikkumaa.
ja mie ko en ylleensä luo mitä kirjotan, puhun mitä sylki suuhun tuo;)) ja siks se pääs jäämää.
nyt se roikkuu siin peräs, ettei kukkaa tiiä mitä se meinaa.että onko lissää tulossa. ei ole, se ei mittää meinaa, oli vaan kömmähys.
Näistä vaikeista kysymyksistä on esimerkkejä maailman kirjallisuudessa. Eräs vastaava on, kun tultiin kysymään tietäjältä, mikä on Jumala? Tietäjä pyysi lisäaikaa. Kun sitten taas kysyttiin asiaa, hän pyysi uudelleen lisäaikaa. Tietäjä viestitti, että kysymys kuului sarjaan, johon ei ollut olemassa vastausta.
Miehet ovat rationalisteja. He eivät ryhdy keskustelemaan huuhaa asioista. Mutta he miettivät niitä. Ja kuten señora sen ilmaisit, kahden kaljan jälkeen ovat valmiita keskustelemaan. On helpompi puhua traktoreista tai formuloista.
Kun sanot, että "kyllä mie ymmärrän mistä sie puhut", niin minä ymmärrän, että sinä ymmärrät. Me olemme totuuden edessä. Se on vastassamme kuin muuri. Me emme tiedä, mikä sen takana on. Vaikka emme uskoisi mihinkään, vaistomme sanoo, että siellä on suuri kaiken luoja.
Kiitän sinua, señora lyyli, mukaan tulostasi. Sinussa asuu viisas ihminen. Täällä keskustelemme nimimerkeillä. Tuntuu jotenkin kiusalliselta, jos ryhdymme arvioimaan, kuka kukin todella on.
ja olen koettanut etsiä vastausta mikä on totuus.
Siitä lienee tieteellinen määritelmä jossain, mutta vähäisellä ymmärrykselläni vastaan; totuus on pysyvä, kaikki muu horjuu.
Totuus luuraa ihmisen mielessä niinkuin kaikki muukin tajuttava.
Sinäpä tenttaat mukavia, panee mietityttämään.
"Totuus ei pala tulessakaan", on lausahdus, joka tuli mieleeni kun asiaa pohdin. Totuus on siis aina olemassa vaikkakin "luuraten".
"Totuus on sodan ensimmäinen uhri", sitä siis pelätään.
"Minä olen tie totuus ja elämä" on kai Jumalan sanomaa.
En osaa Jumalaakaan yhdistää totuuteen, niinkuin varmaan pitäisi. Minulle totuutta on tämä ympäröivä maailma lakeineen, ihmisineen eläimineen kaikkineen.
Raamattuhan on kuvaannollinen kertomus maailman synnystä. Ei tätä synnyttänyt joku partasuu äijä, jota on ryhdytty kutsumaan myöhemmin Jumalaksi, vaan maailma on hiljaa kehittynyt tällaiseksi n.s. alkuräjähdyksen kautta.
Muistan kun pienehkönä lapsena ajattelin ja ihmettelin "miksi mitään on olemassa" ja kauhistuneena lopetin kun kun osannutkaan vastata - ei sinnepäinkään!
Ihminen on muuten ikuinen niinkuin kaikki luodut.
Eräs luonnon peruslaeista on aineen häviämättömyyden laki eli me, ainetta olevat emme häviä. Aine muuttuu energiaksi kuten puu palaessaan lämmöksi mutta ei häviä. Tähän perustuen syntisetkin ovat ikuisia.
Olen edellä yrittänyt selvittää rationaalisin eli järkiperäisin keinoin käsitystäni totuudesta. Joku filosofi pohtisi varmaan vaikka ikuisuuden, ja ehkä on yrittänyt näin tehdäkin.
Pyydän anteksi jos olen loukannut jonkin syvästi uskovan uskonnollisia tunteita.
En ole ateisti, kaukana siitä, mutta en osaa uskoakaan tavanomaisesti. Olen saanut syntymässäni järjen, jota katson oikeudekseni käyttää.
"Jumalalle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä" eikä hän tarvitse minua, heikkoa ihmistä, puolustajakseen, vaan hyväntahtoisesti hymyillen suhtautuu minun vajavaisiin tietoihinikin.
Oikeus ja totuus pyrkivät käymään käsikädessä - ainakin raastuvassa. Sanotaanhan, että lopulta aina oikeus voittaa. Tähän venäläinen kirjailija Anton Tsehov virkkoi ettei se aina voita. Varmaan hän tarkoitti ettei totuuden esille saaminen aina (eikä useinkaan)onnistu.
Totuus kuitenkin ikäänkuin on olemassa. Kun lapsena sanoit aprikoineesi Ruuneperi "miksi mitään on olemassa", niin siitä tulee mieleeni filosofi Arthur Schopenhauerin miete samasta asiasta: elämä on ilmiö, jota oikeastaan ei pitäisi olla olemassa.
Sinä lapsena ja suuri filosofi tulivat samaan johtopäätökseen. Työni aikanaan vei minut näihin pohdintoihin. Ryhdyin etsimään totuutta filosofisesta kirjallisuudesta. (Tämä vinkkinä señora lyylille, miksi pohdin näitä kysymyksiä).
Näin vanhana voisi aiheellisesti kysyä, mitä tekisin totuudella, jos sellaisen löytäisin? Löysinhän minä eräänlaisen sokraattisen totuuden. Se kuuluu: en tiedä mitään. Siksi pohdin, kyselen ja keskustelen.
Gummeruksen "Tietojätti" -tietokirjan mukaan totuus on: "tieteiden, filosofian, etiikan, estetiikan, uskonnon ja elämän ongelma". Että melkoinen ongelma se totuus kylläkin on.
Toivotan menestystä totuuden etsinnässä!
Sven
http://www.ccafin.org/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi
"Totuus ei pala tulessakaan" tuo mieleen noitavainot. Polttoroviot edustivat eräänlaista valheenpaljastuskonetta. Ilmaisu totuuden kestävyydestä vaikeissa olosuhteissa jäi sitten voimaan toisessa merkityksessä.
Kidutukset ovat päivän puheenaihe tänäänkin, vaikka niiden luulisi kuuluvan historian hämärään. "Totuus on sodan ensimmäinen uhri" on varmasti totisinta totta. Muistissamme olevasta Vietnamin sodasta lähtien sodat on lähdetty voittamaan muutamassa viikossa ja aina ne ovat kestäneet vuosia.
Yhden totuuden sodat ovat jättäneet jälkeensä: tuskan. Niiden sisältämistä valheista ei kukaan ota selvää.
edellä olevasta on totisinta totta.
Sen me varmaan hyväksymme kaikki.