Miten huostaanotot vaikuttavat lapsiin, nuoriin ja vanhempiin?
Tv 1 Prisma ohjelmassa oli tänään aiheenaYhdysvalloissa kuvattu ohjelma eristyssell vangeista.
Ohjelmassa kritisoitiin voimakkaasti eristämisen vaikutusta vankien elämään ja käyttäytymiseen, joita pidettiin tehokkaana rangaistustuomiona, mutta toisaalta se luokitellaan psykologiseksi kidutukseksi..
Aihetta on käsitelty Yle uutisissa 3.11. 2011 ja 18.10 2011.
Yle uutiset, sekä keskustelut löytyvät tässä.
Eristäminen sai jopa mielenterveysammattilaisen ahdistumaan.
http://yle.fi/alueet/turku/2011/11/eristamistesti_sai_jopa_mielenterveyden_ammattilaisen_ahdistumaan_3000101.html
----
Tv 1 Prisma ohjelmassa oli tänään aiheenaYhdysvalloissa kuvattu ohjelma eristyssell vangeista.
Ohjelmassa kritisoitiin voimakkaasti eristämisen vaikutusta vankien elämään ja käyttäytymiseen, joita pidettiin tehokkaana rangaistustuomiona, mutta toisaalta se luokitellaan psykologiseksi kidutukseksi..
Aihetta on käsitelty Yle uutisissa 3.11. 2011 ja 18.10 2011.
Yle uutiset, sekä keskustelut löytyvät tässä.
Eristäminen sai jopa mielenterveysammattilaisen ahdistumaan.
http://yle.fi/alueet/turku/2011/11/eristamistesti_sai_jopa_mielenterveyden_ammattilaisen_ahdistumaan_3000101.html
----
Vastaukset 17
Vanhimmat
Jatkoa ja keskustelua edelliseen uutiseen.
Yle uutiset 17.10.2011.
Eristyssellin ovi sulkeutuu Suomessa surullisen usein.
Näinkö ovi sukeutuu myös lasten, nuorten ja vanhempien välisissä suhteissa?
http://yle.fi/alueet/turku/2011/10/eristyshuoneen_ovi_sulkeutuu_suomessa_surullisen_usein_2955265.html
-----
Edellisen uutisen sisältllöstä tässä.
Suomi on kyseenalainen tilastokärki
Pakkotoimenpiteitä käytetään Suomessa psykiatrisessa laitoshoidossa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtaman Mieli2009-hankkeen tavoitteena on vähentää pakkokeinojen käyttöä 40 prosentilla vuoteen 2015 mennessä.
Pakkokeinojen alueellinen vaihtelu on tällä hetkellä suurta. Hanakimmin eristystä käytetään Päijät-Hämeessä ja vähiten Pohjois-Pohjanmaalla. THL:n tilastojen mukaan vuonna 2009 Päijät-Hämeessä mielenterveyden laitoshoitopotilaista yli 11 prosenttia koki eristyksen. Vastaava luku Pohjois-Pohjanmaalla oli 0,9 prosenttia.
Ero saattaa selittyä mielenterveyslain väljyydellä. Huone-eristystä voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun potilas koetaan vaaraksi itselleen tai muille. Toisaalta laki sallii eristämisen myös muusta erittäin painavasta hoidollisesta syystä.
- Henkilökunnan pitäisi pystyä asennoitumaan eri tavoin näihin tilanteisiin. Me tarvitsemme vaihtoehtoja ja ennaltaehkäisyä. Niiden kautta eristäminen vähenee aivan varmasti, arvioi Pekka Makkonen.
Varsinais-Suomessa hyviä kokemuksia
Varsinais-Suomessa sijaitsevissa mielenterveyshuollon laitosyksiköissä Salon Halikossa ja Uudessakaupungissa on pystytty vähentämään eristämiskertoja kolmessa vuodessa noin 60 prosentilla. Silti maakunnan eristämismäärät eivät edelleenkään ole valtakunnan pienimmät.
Ns. Halikon mallissa pyritään potilaskohtaiseen hoitoon. Eristämisen sijaan hoitaja voi esimerkiksi lähteä aggressiivisen potilaan kanssa ulos kävelylle. Tämä sopii tietenkin vain osaan tilanteista.
Mielenterveyshoitaja Heikki Lehtilä. (YLE / Dmitri Volgin)
- Nyt on tärkeää nostaa tämä puheenaiheeksi ja hakea ratkaisuja, toteaa mielenterveyshoitaja Heikki Lehtilä.
Mutta mikä sitten on turhaa eristämistä?
- Kaikki se, mikä liittyy rankaisemiseen, on turhaa, Lehtilä vastaa.
YLE Turku / Sami Tammi
"Mutta mikä sitten on turhaa eristämistä?
- Kaikki se, mikä liittyy rankaisemiseen, on turhaa, Lehtilä vastaa."
Niin...mitähän erityisen vaatimustason hoitoa sitten on se, että minun lapsi ei tuonut minkäänlaisia kielteisiä tunteitaan esille osastolla, missä "kaikkien pahalle on tilaa"? No se, että kun vastalauseestakin Tietävä Hoitaja ohjasi nuoren omaan huoneeseen ja siinä loukatussa mielentilassa piti jutella kenen vaan kanssa joka sattui olemaan työvuorossa ja vakio oli se, että "nämä on meidän säännöt" jnejne. Mun lapsi näki miten monet lapset ajettiin raivotilaan ja uhkailun kautta heidät vietiin raahaten rauhoittumishuoneeseen.
Suuttumuksen lapseni rupesi suuntaamaan omaan ruumiiseensa ja alkoi viillellä salaa kun kertakaikkiaan ei tullut kuulluksi ihan järjestelyin hoidettavissa probleemeissa, sellasissa, mitkä ikinä ei kotona oisi synnyttänyt nöyryyttäviä dramaattisia aeurauksia. Keskustelemalla ja riitelyllä on oma tarkoitus, meillä ne 100-prosenttisesti avartavat kaikkien näkemyksiä ja hengitysilma raikastuu.
Miten laitoksessa VOI oppia keskustelemaan, kun siellä eletään sääntöjen kanssa, ei oteta tilanteita tapauskohtaisesti ja ei siis edetä millään tavalla!?
Katsoin dokumentin eilen, se tulee vielä uusintana pari kertaa. Kylläpä oli ahdistava ohjelma.
"- Kaikki se, mikä liittyy rankaisemiseen, on turhaa, Lehtilä vastaa."
Eristäminen on lastenpsykiatriassa nimenomaan rankaisumuoto ja ollut aina, myös minun aikanani.
"minun lapsi ei tuonut minkäänlaisia kielteisiä tunteitaan esille osastolla"
Ei mielisairaala ole mikään sopiva paikka tuoda esiin minkäänlaisia tunteita, kaiken ulospäin näkyvän pitää palvella vain yhtä asiaa: oman nahan suojelua. On se kohtuutonta että 8-vuotias lapsi joutuu kantamaan vastuun tilanteesta, mainitsemastasi psykologin "aikuismaisesta" käytöksestä johtuen. Jos ei kanna, tilanne pahenee entisestään. Kumpikohan tässä nyt oikein hoitaa ja ketä?
"nämä on meidän säännöt" jnejne.
Käytännössähän laitoksessa ei ole mitään muuta sääntöä kuin se kuuluisa "lapsen etu", joka voi tarkoittaa mitä tahansa ja milloin mitäkin. Ei keskustelu ja säännöt ole mitenkään keskenään ristiriidassa, esimerkkinä tämän palstan säännöt.
Psykologeilla on vain sellainen maailmankuva ettei he ala keskustelemaan kenenkään sellaisen kanssa joka kyseenalaistaa heidän virheettömyytensä. Psykologien maailmankatsomus on ollut kapea niin kauan kuin sosiaalihössötystä on ollut olemassa. Heidän keskustelunsa on pelkkää vastapuolen (potilaan) demonisointia.
Viiltelystä: Kakolan toisen tuotantokauden 2. jaksossa kohdassa 20:50 tytöt keskustelevat viiltelystä, sanovat sen johtuvan yksinäisyydestä. Kaikki siinä vaiheessa mukana olevat tytöt asuvat tai ovat asuneet sosiaalilaitoksessa. Tyttöjen viiltelyä koskevat psykologien julkiset lausunnot ovat olleet lehtien vakiotavaraa viimeiset kymmenen vuotta.
Etsin netistä tietoa haulla > koulukodit
Historia taitaa toistaa itseään. Ovatko koulukodit oikea paikka lapsille ja nuorille?
Mitenkä koulukodit vaikuttavat lasten ja nuorten elämään?
YLE Elävässä arkistossa löytyy useita lasten kasvatukseen, koulutukseen ja koulukoteihin liittyvää.
Tämä on vuonna 1983 ohjelma, jossa haastatellaan Pernajan koulukodissa olleita lapsia ja nuoria.
Yle haluaisi myöa kommentteja.
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/koulukoti_on_lastenhuollon_paatepysakki_77338.html#media=77340
----
Netissä löytyy yllättävän paljon uutisia ja keskusteluita, joissa kyseenalaistetaan "lastensuojelun" keinoja.
Uusi Suomi 23.11.2011.
Hanna Kaisa lähde.
Kuuluvatko pakkokeinot lastensuojeluun?
http://hannakaisalahde.puheenvuoro.uusisuomi.fi/59081-kuuluvatko-pakkokeinot-lastensuojeluun
-----
Pihkapuiston lastekodissa asuvat nuoret kammoksuivat vanhan putkan tilat olivat täyynnä ahtaista käytäviä.
Näin toimii Helsingin "lastensuojeu".
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Pihkapuistossa asuvat nuoret kammoksuvat lastensuojeluntiloja/HS20070923SI1KA01qit
-----
Lisää lapsivankiloita.
Pohjois-suomen lastensuojelun eristämiskäytännöt syyniin.
Yhteydenpidon rajoittaminen.
Kiinnipitäminen.
Liikunnan ja vapauden rajoittaminen.
Eristäminen.
Lue lisää Mtv3 23.11.2011.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/11/1447064/pohjois-suomen-lastenkotien-eristamiskaytannot-syynissa
---
Lasten eristäminen on arkipäivää somalaisissa lastensuojelulaitoksissa.
Kauheimmasta päästä ovat tarkoitusta varten tehyt kopit.
Eikös tämä olisi jo yleisen syyttäjän asia?
Missä luuraa Lapsiasiavaltuutettu?
Lue lisää Mtv3 45 min. ohjelmasta.
http://www.mtv3.fi/uutiset/45min/jaksot.shtml?1446219
----
Lapsiasiavaltuutettu painaa puoltoleimoja huolitilastoinnille. Koko "työ" ja "virka" ei oikein istu, kun ajatellaan miten yksin maamme lapset ja nuoret oikeasti jätetään. Tod: turhista turhin virka.
-Onko muuten joku ottanut häneen henk.koht. yhteyttä ja saanut oman lapsen kaltoinkohtelun loppumaan?
Koulukotien arki Suomessa oli 60-luvulla päivittäistä hakkaamista.
Kuinka nuo lapset ja nuoret voivat tänä päivänä, ovat vissiin 50-60 vuotiaita, jos eivät ole tehneet itsaria tai suljettu vankilaan.
Aiheesta lisää ja myös muita vastaavantyyppisiäuutisia tässä linkissä.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/11/1449626/koulukotien-arki-suomessa-60-luvulla-paivittaista-hakkaamista
-----
"Vuosikymmeniä sitten koulukoteihin sijoitetut vaativat valtiolta anteeksipyyntöä huonosta kohtelusta. Perusteena on viranomaisten mielivalta ja koulukodeissa harjoitettu väkivalta, joka on tuhonnut jopa satojen ihmisten myöhemmän elämän."
Viranomaiwsten mielivaltaisuus ei ole poistunut yhtään mihinkään. Räikeitä pahoinpitelyitä on ehkees vähemmän, mutta henkistä väkivaltaa on niin niin helppo harjoittaa kehittyviä ja kasvavia "ei-ihmisiä" kohtaan...eihän "sellaisen" sana paina missään. Vain ulkoapäin laaditut HUOLEN KRITEERIT otetaan huomioon kun leikitään Osaajaa, tuota kuminaamaista Rajanlaittajaa, jotta lapsia saadaan viedyksi kodeistaan muualle.
Sijaishuoltopaikkoja ei valvota riittävästi.
Lastensuojelun keskusliitto. Lehdistötiedote 16.10.2009.
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä kasvaa jatkuvasti. Kunnat eivät valvo riittävästi sijaishuoltopaikkojen toimintaa.
Sattuma määrää liikaa sijaishuollon laatua.
Valvonta ei toimi.
Sattuma karsittava pois.
Lakiuudistus välttämätön.
http://www.lskl.fi/tiedottaa/tiedotusvalineille/tiedotteet/tiedotteet_2009/sattuma_maaraa_liikaa_sijaishuollon_laatua.html
---------------
Onko Somen lapsipolitiikka retuperällä?
Lastensuojelun Keskusliitto.
Lehdisötiedotteet 2011
25.10.2011 16.38
Lapsipolitiikan koordinaatiota kehitettävä
Lapsen oikeuksien komitean antamien suositusten täytäntöönpanon seurantaa on tehostettava ja lapsipolitiikan koordinaatiota kehitettävä, todettiin 25.10. Helsingissä järjestetyssä keskustelutilaisuudessa.
YK:n Lapsen oikeuksien komitea kiinnitti erityistä huomiota lapsipolitiikan koordinaatioon Suomen valtiolle kesäkuussa antamissaan suosituksissa. Komitea kehoitti Suomea luomaan tehokkaan järjestelmän lapsen oikeuksia koskevien toimintojen koordinoimiseksi kaikkien asianomaisten toimielinten ja laitosten välillä.
Keskustelijat kokivat, että poikkihallinnolliselle yhteistyölle pitäisi luoda parempia edellytyksiä ja resursseja täytyisi vahvistaa. Koordinaation puutteet heijastuvat myös yhteistyöhön lastensuojelun, varhaiskasvatuksen ja opetustoimen välillä. Lapsen oikeuksiin ja lasten suojeluun liittyvät näkökulmat eivät sisälly riittävästi opettajien ja varhaiskasvattajien koulutukseen. Tällä hetkellä resursseja tuhlaantuu keskustelijoiden mielestä liikaa eri toimintojen sirpaleisuuteen.
Lastensuojelun Keskusliiton ohjelmajohtaja Hanna Heinonen peräänkuuluttikin resursseja lapsipolitiikan koordinoinnin toimintaohjelman luomiseksi.
– Sitä kautta suositusten toimeenpanoa olisi mahdollista systemaattisesti myös seurata, Heinonen sanoo.
– Aika muuttuu ja samoin hallinto ja se vaatii uudenlaista ajattelua. Meidän pitäisi pohtia esimerkiksi tarvitaanko erityisiä ohjelmaministeriöitä ratkomaan lapsipolitiikkaan liittyviä ongelmia ja kokoamaan toimintapolitiikkaa ohjelman ympärillä, haastoi lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula.
YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen liittyneet maat raportoivat lapsen oikeuksien toteutumisesta Lapsen oikeuksien komitealle viiden vuoden välein. Raportoinnin päätteeksi komitea antaa loppupäätelmänsä lapsen oikeuksien tilanteesta ja suositukset tilanteen parantamiseksi. Komitea antoi Suomen valtiolle päätelmänsä ja suosituksensa kesäkuussa neljättä kertaa.
Komitea kiinnitti suosituksissaan erityisesti huomiota muun muassa lasten kouluhyvinvointiin, lastensuojelun laatuun ja valvontaan, lapsen oikeuksien koulutukseen, vähemmistöjen asemaan, riittämättömiin mielenterveyspalveluihin sekä lapsipolitiikan koordinaatioon. Kiitosta Suomi sai muun muassa toiminta-ohjelmien toimeenpanosta ja lakiuudistuksista.
Tilaisuuden järjestivät Eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmä, ulkoasianministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, lapsiasiavaltuutettu, Lastensuojelun Keskusliitto, Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö, Suomen UNICEF ja Lapsuuden tutkimuksen seura.
Lisätietoja:
Tiedottaja Hanna-Mari Savolainen
Lastensuojelun Keskusliitto
puh. 044 329 0029
[email protected]
-----
Suomen lastehoitajien liiton lehdessä 1/2009 otetaan kantaa lastensuojelulain muutokseen, joka tapahtui 1.1.20028.
Lainaus.
Vuosi on kulunut lastensuojelulain uudistamisesta.
Jonot perheneuvoloihin ovat pitkät ympäri Suomea.
Lastehoitajista tuli kriisiperhetyöntekijöitä.
Pienekin päätä voi pakottaa.
Lue lisää.
http://www.slal.fi/index.php?k=7298
----
Yle Puhe ohjelmassa käsitellään Kakola ohjelmien jaksoja.
Suora lähetys perjantaisin klo 09.02.
Kuuntele.
Kommentoi.
Lähetä palautetta.
Soita suoraan ohjelmalähetykseen.
Yhteystiedot.
http://yle.fi/puhe/ohjelmat/puheen_aamu_-_olga_k/kakola_1196.html
-----