Ben Furman ja Anu Suomelan tv ohjelmassa Ylilyönnit huostaanotoissa vuonna 2005 käsiteltiin huoltajuusriitojen ongelmallisuutta.
Ylioisto lehdessä 2005 oli aiheena Ammattiraidon puute, johtaa ylilyönteihin.
Ongelmien syyt löytyvät ammattitaidon puutteista, sekä asenteellisuudesta,m yös 1990- luvulla julkaistiin "tieteellisiä tutkimuksia", jotka vaikuttivat huostaanottoihin.
Yle uutisoi tänään.
Poliisin oikeusapumiehelle antamat tiedot ovat olleet puuttelllisia.
Toinen uutinen tänään oli.
Pätevän lakimiehen löytäminen on arpapeliä, koulutuksessa ei painoteta riittävästi ihmissuhdetaitoja.
Tämä ongelma on koskettanut sekä asianajajia, juristeja, lakimiehiä, tuomareita, sosiaalityöntekijöitä, lääkäreitä, josta Anha Hannuniemi on käsitellyt useita vuosia ja tehnyt aiheesta väitöstutkimuksen.
Olisi hyvä kerätä yhteen nimenomaan näitä ongelmia.
Tässä linkki uutiseen Pätevän lakimiehen koulutus on retuperällä, koulutuksessa ei painoteta ihmissuhdetaitoja.
Lisää ammattitaidon puutteita, vai onko kysymyksessä tarkoitushakuisuus?
Poliisin oikeusasiamiehelle antamat tiedot ovat olleet puutteellisia julkaistu eilen 23.1. klo 14:43
Poliisilla on ollut vaikeuksia toimittaa oikeusasiamiehelle paikkansapitäviä tietoja tapauksista, joissa oli päätetty jättää ilmoittamatta salaisesta tiedonhankinnasta epäillylle. Vuosina 2006-2009 esiintyneet ongelmat johtuivat poliisin myöhästyneistä ilmoituksista, jotka jäivät tilastojen ulkopuolelle.
Tapauksia, joissa niin kutsutun salaisen tiedonhankinnan käytöstä ei ilmoitettu epäilylle tai ilmoitusta siirrettiin, oli tarkastelujakson aikana noin sata kappaletta vuosittain. Näistä yli puolet jäi ilmoittamatta oikeusasiamiehelle, kertoo esittelijäneuvos Juha Haapamäki.
Poliisihallituksen ilmoittamien lukujen eroaminen todellista määristä johtuu siitä, että useat poliisin ilmoitukset myöhästyivät. Tällöin niitä ei kirjattu kyseisen vuoden tietoihin. Ne eivät myöskään näkyneet seuraavan vuoden tiedoissa, joten myöhästyneet ilmoitukset katosivat tilastoista.
Haapaniemi painottaa, ettei hän usko tahalliseen pimittämiseen vaan kyse oli tiedon jakamisessa tapahtuneesta virheestä. Haapaniemen mukaan tilanne on korjaantunut ja oikeusasiamies saa tällä hetkellä viranomaisilta oikeaa tietoa.
Poliisilla ja joillakin muilla viranomaisilla on mahdollisuus suorittaa niin sanottua salaista tiedonhankintaa. Tyypillinen tapaus on epäillyn televalvonta. Epäillyn oikeusturvan takaamiseksi hänen täytyy saada tieto salaisesta tiedonhankinnasta jälkeenpäin. Vain poikkeustapauksissa poliisilla on mahdollisuus jättää tiedonhankinnasta ilmoittamatta.
YLE Uutiset
0Äänestä
Ammattitaidon puute.
Oikeusmurhia? kirjoitti:
Lisää ammattitaidon puutteita, vai onko kysymyksessä tarkoitushakuisuus?
Poliisin oikeusasiamiehelle antamat tiedot ovat olleet puutteellisia julkaistu eilen 23.1. klo 14:43
Poliisilla on ollut vaikeuksia toimittaa oikeusasiamiehelle paikkansapitäviä tietoja tapauksista, joissa oli päätetty jättää ilmoittamatta salaisesta tiedonhankinnasta epäillylle. Vuosina 2006-2009 esiintyneet ongelmat johtuivat poliisin myöhästyneistä ilmoituksista, jotka jäivät tilastojen ulkopuolelle.
Tapauksia, joissa niin kutsutun salaisen tiedonhankinnan käytöstä ei ilmoitettu epäilylle tai ilmoitusta siirrettiin, oli tarkastelujakson aikana noin sata kappaletta vuosittain. Näistä yli puolet jäi ilmoittamatta oikeusasiamiehelle, kertoo esittelijäneuvos Juha Haapamäki.
Poliisihallituksen ilmoittamien lukujen eroaminen todellista määristä johtuu siitä, että useat poliisin ilmoitukset myöhästyivät. Tällöin niitä ei kirjattu kyseisen vuoden tietoihin. Ne eivät myöskään näkyneet seuraavan vuoden tiedoissa, joten myöhästyneet ilmoitukset katosivat tilastoista.
Haapaniemi painottaa, ettei hän usko tahalliseen pimittämiseen vaan kyse oli tiedon jakamisessa tapahtuneesta virheestä. Haapaniemen mukaan tilanne on korjaantunut ja oikeusasiamies saa tällä hetkellä viranomaisilta oikeaa tietoa.
Poliisilla ja joillakin muilla viranomaisilla on mahdollisuus suorittaa niin sanottua salaista tiedonhankintaa. Tyypillinen tapaus on epäillyn televalvonta. Epäillyn oikeusturvan takaamiseksi hänen täytyy saada tieto salaisesta tiedonhankinnasta jälkeenpäin. Vain poikkeustapauksissa poliisilla on mahdollisuus jättää tiedonhankinnasta ilmoittamatta.
YLE Uutiset
Ben Furman ohjelma Ylilyönnit huostaanotoissa ohjelma herätti laajaa keskustelua.
Tässä on linkki aiheeseen ja keskusteluun, jota rajoitettiin aika paljon.
Kommentit eivät avautuneet, mutta aihe herätti paljon keskustelua.
Perhepolitiikka ei ole ollut tasa-arvoista, syynä on ollut aqsianajajien, juristien, tuomareiden ja sosiaalityöntekijöiden asenteet, johonka on puuttunut myös Tasa-arvovaltuutettu.
Tiedote 17.2.2011. Isilläkin on oikeus vanhemmuuteen - myös eron jälkeen 17.02.2011
- Aika on ajanut vanhemmuutta koskevan lainsäädännön ohi. Tätä kuvaavat tasa-arvovaltuutetulle tulleet, syrjityiksi itsensä kokeneiden isien yhteydenotot, totesi tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen torstaina puhuessaan Tasa-arvoa erovanhemmuuteen - isät pois paitsiosta -projektin avoimessa foorumissa Tampereella.
Lainsäädännön ja viranomaiskäytäntöjen näkökulmasta ongelmalliseksi on muodostunut esimerkiksi etävanhemman, useimmiten isän, asema. Tasa-arvovaltuutettu on tuoreessa lausunnossaan vastannut yhteishuoltajana olevalle etäisälle, joka ei saanut tietoja lapsensa esikoulun aloittamiseen liittyvistä asioista. Päivähoidossa yleisesti käytössä olevassa asiakastietojärjestelmässä ei kysytä tietoja etävanhemmista.
Tasa-arvovaltuutettu pitää tilannetta kestämättömänä. - Etävanhemmalle on annettava mahdollisuudet myös käytännössä seurata oman lapsensa arkielämää. Asiakastietojärjestelmiä tulee kehittää niin, että ne ottavat huomioon yhteishuoltajuuden edellyttämät käytännön vaatimukset.
Moni valtuutettuun yhteyttä ottanut isä on myös epäillyt, että erotilanteissa sosiaaliviranomaiset suosivat naisia epäasiallisin perustein. Tunnetta on vahvistanut se, että enemmistö sosiaalityöntekijöistä on naisia ja että nykyään yhä useammin myös asiaa tuomioistuimessa käsittelevä tuomari on nainen.
- Mielestäni olisi paikallaan tehdä sosiaaliviranomaisten palvelujen osalta selvitys siitä, onko sukupuolella merkitystä ja suositaanko äitejä viranomaiskäytännöissä, kuten epäillään. Tuomioistuinten huoltajuusratkaisuista on jo olemassa vastaava tutkimus, Pirkko Mäkinen sanoi.
Lisäksi tasa-arvovaltuutettu toteaa, että vanhempainvapaasäännökset kohtelevat äitejä ja isiä eri tavoin. Sairausvakuutuslaissa määritellään, että vanhempainvapaan voi käyttää joko lapsen äiti tai isä, riippuen siitä, mitä vanhemmat keskenään sopivat. Oikeus työntekoon ja vanhempainrahan nostamiseen kuitenkin vaihtelee sukupuolen mukaan. Lapsen isällä on oikeus vanhempainrahaan, jos hän osallistuu lapsen hoitoon eikä ole tänä aikana ansiotyössä tai muussa omassa työssä. Äidille sitä vastoin voidaan maksaa vähimmäismäärän suuruista vanhempainrahaa, vaikka hän on samanaikaisesti ansiotyössä tai omassa työssä taikka opiskelee päätoimisesti ja saa opintotukilain mukaista opintorahaa.
Valtuutettu on useita kertoja vuodesta 2003 lähtien pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriötä selvittämään mahdollisuudet sairausvakuutuslain muuttamiseksi siten, että vanhempainrahasäännökset olisivat samanlaiset isien ja äitien osalta. Asiaan ei kuitenkaan ole saatu muutosta. Kelan ohjeistus perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön, ja moitteet onkin usein suunnattu Kelaa vastaan. ----
0Äänestä
Lastensuojelua?
Tasa-arvo? kirjoitti:
Perhepolitiikka ei ole ollut tasa-arvoista, syynä on ollut aqsianajajien, juristien, tuomareiden ja sosiaalityöntekijöiden asenteet, johonka on puuttunut myös Tasa-arvovaltuutettu.
Tiedote 17.2.2011. Isilläkin on oikeus vanhemmuuteen - myös eron jälkeen 17.02.2011
- Aika on ajanut vanhemmuutta koskevan lainsäädännön ohi. Tätä kuvaavat tasa-arvovaltuutetulle tulleet, syrjityiksi itsensä kokeneiden isien yhteydenotot, totesi tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen torstaina puhuessaan Tasa-arvoa erovanhemmuuteen - isät pois paitsiosta -projektin avoimessa foorumissa Tampereella.
Lainsäädännön ja viranomaiskäytäntöjen näkökulmasta ongelmalliseksi on muodostunut esimerkiksi etävanhemman, useimmiten isän, asema. Tasa-arvovaltuutettu on tuoreessa lausunnossaan vastannut yhteishuoltajana olevalle etäisälle, joka ei saanut tietoja lapsensa esikoulun aloittamiseen liittyvistä asioista. Päivähoidossa yleisesti käytössä olevassa asiakastietojärjestelmässä ei kysytä tietoja etävanhemmista.
Tasa-arvovaltuutettu pitää tilannetta kestämättömänä. - Etävanhemmalle on annettava mahdollisuudet myös käytännössä seurata oman lapsensa arkielämää. Asiakastietojärjestelmiä tulee kehittää niin, että ne ottavat huomioon yhteishuoltajuuden edellyttämät käytännön vaatimukset.
Moni valtuutettuun yhteyttä ottanut isä on myös epäillyt, että erotilanteissa sosiaaliviranomaiset suosivat naisia epäasiallisin perustein. Tunnetta on vahvistanut se, että enemmistö sosiaalityöntekijöistä on naisia ja että nykyään yhä useammin myös asiaa tuomioistuimessa käsittelevä tuomari on nainen.
- Mielestäni olisi paikallaan tehdä sosiaaliviranomaisten palvelujen osalta selvitys siitä, onko sukupuolella merkitystä ja suositaanko äitejä viranomaiskäytännöissä, kuten epäillään. Tuomioistuinten huoltajuusratkaisuista on jo olemassa vastaava tutkimus, Pirkko Mäkinen sanoi.
Lisäksi tasa-arvovaltuutettu toteaa, että vanhempainvapaasäännökset kohtelevat äitejä ja isiä eri tavoin. Sairausvakuutuslaissa määritellään, että vanhempainvapaan voi käyttää joko lapsen äiti tai isä, riippuen siitä, mitä vanhemmat keskenään sopivat. Oikeus työntekoon ja vanhempainrahan nostamiseen kuitenkin vaihtelee sukupuolen mukaan. Lapsen isällä on oikeus vanhempainrahaan, jos hän osallistuu lapsen hoitoon eikä ole tänä aikana ansiotyössä tai muussa omassa työssä. Äidille sitä vastoin voidaan maksaa vähimmäismäärän suuruista vanhempainrahaa, vaikka hän on samanaikaisesti ansiotyössä tai omassa työssä taikka opiskelee päätoimisesti ja saa opintotukilain mukaista opintorahaa.
Valtuutettu on useita kertoja vuodesta 2003 lähtien pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriötä selvittämään mahdollisuudet sairausvakuutuslain muuttamiseksi siten, että vanhempainrahasäännökset olisivat samanlaiset isien ja äitien osalta. Asiaan ei kuitenkaan ole saatu muutosta. Kelan ohjeistus perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön, ja moitteet onkin usein suunnattu Kelaa vastaan. ----
Ben Furmanin kannaootoja psykologiaan, psykiatriaan ja Ferudin oppeihin, joihinka suomalaisen "lastensuojelu" perustuu 1990 luvulta lähtien.
Yle uutiset 11.2.2010. Katoaminen on nuorten hätähuuto.
Nuorten pahoinvointi näkyy yhä useammin karkailuna tai katoamisina. Karkuteille lähtevät ovat tyypillisesti kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja nuoria, joiden määrä on kasvanut selvästi viime vuosina. Varsinaisten katoamistenkin taustalla on vain harvoin rikos.
Iltapäivälehtien lööpeissä on viime aikoina etsitty lähestulkoon viikoittain karannutta tai kadonnutta nuorta.
Usein kyseessä on esimerkiksi nuorisokodista mielenilmauksena lähtenyt karkuri, jolla ei ole hengenvaaraa.
SPR:n Tampereen nuorten turvatalon johtaja, perheterapeutti Lasse Salmi muistuttaa, että lastensuojelun sijoitukset ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana kaksinkertaistuneet.
- Nuoret eivät aina ole yhteistyöhaluisia tämän lastensuojeluprosessin aikana, mikä voi ilmetä karkailuina.
Salmen mukaan karkaaminen on silti aina hätähuuto, toive kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta.
- Yleensä viesti on suunnattu joko vanhemmille tai henkilöille, jotka ovat yrittäneet häntä auttaa jollakin tavalla, Salmi toteaa.
Henkirikokset harvinaisia Siinä missä karkuri palaa sopivaksi katsomallaan hetkellä takaisin, kadonneen henkilön kohtalo voi jäädä mysteeriksi ja läheisten piinaksi jopa vuosien ajaksi.
Suomessa henkirikos on kuitenkin harvoin nuoren katoamisen syynä, sanoo rikosylikomisario Kari Tolvanen Helsingin poliisista.
- Harvoin lapsi tai nuori onneksi joutuu henkirikoksen uhriksi, useimmiten katoaminen tai karkaaminen kumpuaa lapsen omasta pahasta olosta.
Halu tulla kuulluksi Helsingissä poliisi tiedotti viime vuoden lopulla alaikäisten nuorten hälyttävän korkeista itsemurhaluvuista. Katoamisia ei tilastoida ikäryhmittäin, mutta myös katoaminen osoittautuu toisinaan itsemurhaksi.
Tolvanen peräänkuuluttaa nuorten mielenterveys- ja muihin palveluihin lisää resursseja.
- Jonot ovat liian pitkät. Nuorten katoamisten ja itsemurhien kohdalla painitaan ainakin osittain samojen asioiden kanssa.
Myös nuorten turvatalon johtaja Lasse Salmi nostaa esiin nuorten mielenterveysongelmat.
- Nuoret masentuvat tällä hetkellä hälyttävässä määrin, ja saatetaan jopa ajatella, että kun kadotaan, niin tullaan kuulluksi, Salmi sanoo.
Julkisuuden kääntöpuoli Moni tulee katoamistempullaan myös nähdyksi - halusi hän sitä tai ei. Helsingin poliisi pitää kuvan ja nimen julkaisukynnystä erittäin korkealla, sillä karkurille siitä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.
- Pahimmillaan kuvan julkaiseminen saattaa aiheuttaa nuorelle vahinkoa koko loppuelämän ajaksi, ja nuori voi tästä syystä jopa päätyä ikäviin ratkaisuihin, rikosylikomisario Kari Tolvanen sanoo.
Toisaalta Tolvanen epäilee, että joissakin tapauksissa karkulainen, usein nuori nainen, saattaa nimenomaan haluta kasvonsa lööppeihin.
Suomen Mielenterveysseuran SOS-keskuksen johtaja Outi Ruishalme noudattaisi niin ikään varovaista linjaa julkisuuden suhteen. Etenkin itsemurhaan päätyneiden kadonneiden nuorten uutisoinnista toinen samaa hautova saattaa ottaa mallia.
- Itsemurhista pitää puhua, mutta asiallisesti ja ilman yksityiskohtaisia kuvauksia keinoista tai paikoista, Ruishalme sanoo.
Ongelmista saa kysyä Myös SOS-keskuksessa on havaittu nuorten itsetuhoisuuden lisääntyminen. Johtaja Outi Ruishalme peräänkuuluttaa asiallista puuttumista nuoren asioihin.
- Jos epäilee, että läheisellä on itsemurha-ajatuksia niin niistä on ihan hyvä kysyä suoraan. Se ei aiheuta itsemurhia että kysyy, onko tällaisia ajatuksia ollut.
Yle Uutiset / Iira Hartikainen ---
0Äänestä
Ammattitaidon puute?
Nuorten hätä. kirjoitti:
Onko lastensuojelu mennyt pieleen?
Yle uutiset 11.2.2010. Katoaminen on nuorten hätähuuto.
Nuorten pahoinvointi näkyy yhä useammin karkailuna tai katoamisina. Karkuteille lähtevät ovat tyypillisesti kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja nuoria, joiden määrä on kasvanut selvästi viime vuosina. Varsinaisten katoamistenkin taustalla on vain harvoin rikos.
Iltapäivälehtien lööpeissä on viime aikoina etsitty lähestulkoon viikoittain karannutta tai kadonnutta nuorta.
Usein kyseessä on esimerkiksi nuorisokodista mielenilmauksena lähtenyt karkuri, jolla ei ole hengenvaaraa.
SPR:n Tampereen nuorten turvatalon johtaja, perheterapeutti Lasse Salmi muistuttaa, että lastensuojelun sijoitukset ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana kaksinkertaistuneet.
- Nuoret eivät aina ole yhteistyöhaluisia tämän lastensuojeluprosessin aikana, mikä voi ilmetä karkailuina.
Salmen mukaan karkaaminen on silti aina hätähuuto, toive kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta.
- Yleensä viesti on suunnattu joko vanhemmille tai henkilöille, jotka ovat yrittäneet häntä auttaa jollakin tavalla, Salmi toteaa.
Henkirikokset harvinaisia Siinä missä karkuri palaa sopivaksi katsomallaan hetkellä takaisin, kadonneen henkilön kohtalo voi jäädä mysteeriksi ja läheisten piinaksi jopa vuosien ajaksi.
Suomessa henkirikos on kuitenkin harvoin nuoren katoamisen syynä, sanoo rikosylikomisario Kari Tolvanen Helsingin poliisista.
- Harvoin lapsi tai nuori onneksi joutuu henkirikoksen uhriksi, useimmiten katoaminen tai karkaaminen kumpuaa lapsen omasta pahasta olosta.
Halu tulla kuulluksi Helsingissä poliisi tiedotti viime vuoden lopulla alaikäisten nuorten hälyttävän korkeista itsemurhaluvuista. Katoamisia ei tilastoida ikäryhmittäin, mutta myös katoaminen osoittautuu toisinaan itsemurhaksi.
Tolvanen peräänkuuluttaa nuorten mielenterveys- ja muihin palveluihin lisää resursseja.
- Jonot ovat liian pitkät. Nuorten katoamisten ja itsemurhien kohdalla painitaan ainakin osittain samojen asioiden kanssa.
Myös nuorten turvatalon johtaja Lasse Salmi nostaa esiin nuorten mielenterveysongelmat.
- Nuoret masentuvat tällä hetkellä hälyttävässä määrin, ja saatetaan jopa ajatella, että kun kadotaan, niin tullaan kuulluksi, Salmi sanoo.
Julkisuuden kääntöpuoli Moni tulee katoamistempullaan myös nähdyksi - halusi hän sitä tai ei. Helsingin poliisi pitää kuvan ja nimen julkaisukynnystä erittäin korkealla, sillä karkurille siitä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.
- Pahimmillaan kuvan julkaiseminen saattaa aiheuttaa nuorelle vahinkoa koko loppuelämän ajaksi, ja nuori voi tästä syystä jopa päätyä ikäviin ratkaisuihin, rikosylikomisario Kari Tolvanen sanoo.
Toisaalta Tolvanen epäilee, että joissakin tapauksissa karkulainen, usein nuori nainen, saattaa nimenomaan haluta kasvonsa lööppeihin.
Suomen Mielenterveysseuran SOS-keskuksen johtaja Outi Ruishalme noudattaisi niin ikään varovaista linjaa julkisuuden suhteen. Etenkin itsemurhaan päätyneiden kadonneiden nuorten uutisoinnista toinen samaa hautova saattaa ottaa mallia.
- Itsemurhista pitää puhua, mutta asiallisesti ja ilman yksityiskohtaisia kuvauksia keinoista tai paikoista, Ruishalme sanoo.
Ongelmista saa kysyä Myös SOS-keskuksessa on havaittu nuorten itsetuhoisuuden lisääntyminen. Johtaja Outi Ruishalme peräänkuuluttaa asiallista puuttumista nuoren asioihin.
- Jos epäilee, että läheisellä on itsemurha-ajatuksia niin niistä on ihan hyvä kysyä suoraan. Se ei aiheuta itsemurhia että kysyy, onko tällaisia ajatuksia ollut.
Yle Uutiset / Iira Hartikainen ---
Huostaanotoista, on käyty keskusteluita pitkään, jostainsyystä aihe on "tabu" vielä vuonna 2012 .
Huolen vyöhykkeet, varhainen puuttuminen ja Insestihysteria olivat ehkä pääasialliset syyt.
Aika traumaattisia kokemuksia lapsille ja vanhemmille.
BEN FURMAN: Ylilyönnit huostaanotoissa ohjelmassa aiheesta oli runsaasti keskustelua jo vuonna 2005.
22.9.2005 klo 18:36 TV1
Erään perheen lapsi lähtee aamulla päivähoitoon. Iltapäivällä vanhemmille ilmoitetaan, että lapsi on otettu kiireellisesti huostaan isään kohdistuvan seksuaalisen hyväksikäyttöepäilyn vuoksi.
Lopulta syytteet todetaan perättömiksi ja lapsi palautetaan vanhemmilleen. Aikaa on kuitenkin ehtinyt kulua lähes vuosi. Kolmivuotiaan elämässä se on pitkä aika ilman äitiä ja isää.
Suomen nykyinen lastensuojelulaki on vuodelta 1983. Moni pitää nykyistä lakia vaikeaselkoisena ja ajastaan jälkeenjääneenä. Tätä mieltä on myös moni juristi ja sosiaalityöntekijä. Minkälaisia porsaanreikiä nykyinen lastensuojelulaki pitää sisällään? Voiko se aiheuttaa ylireagointia huostaanotoissa? Tänään Ben Furman – ohjelmassa keskustellaan siitä, kuinka lastensuojelulakia, huostaanottoprosessia ja tutkimusmenetelmiä tulisi uudistaa virheiden välttämiseksi. Vieraina ovat tutkimuspäällikko Anu Suomela ja varatuomari Leeni Ikonen. ----
0Äänestä
Historiaa.
Ammattitaidon puute? kirjoitti:
Huostaanotoista, on käyty keskusteluita pitkään, jostainsyystä aihe on "tabu" vielä vuonna 2012 .
Huolen vyöhykkeet, varhainen puuttuminen ja Insestihysteria olivat ehkä pääasialliset syyt.
Aika traumaattisia kokemuksia lapsille ja vanhemmille.
BEN FURMAN: Ylilyönnit huostaanotoissa ohjelmassa aiheesta oli runsaasti keskustelua jo vuonna 2005.
22.9.2005 klo 18:36 TV1
Erään perheen lapsi lähtee aamulla päivähoitoon. Iltapäivällä vanhemmille ilmoitetaan, että lapsi on otettu kiireellisesti huostaan isään kohdistuvan seksuaalisen hyväksikäyttöepäilyn vuoksi.
Lopulta syytteet todetaan perättömiksi ja lapsi palautetaan vanhemmilleen. Aikaa on kuitenkin ehtinyt kulua lähes vuosi. Kolmivuotiaan elämässä se on pitkä aika ilman äitiä ja isää.
Suomen nykyinen lastensuojelulaki on vuodelta 1983. Moni pitää nykyistä lakia vaikeaselkoisena ja ajastaan jälkeenjääneenä. Tätä mieltä on myös moni juristi ja sosiaalityöntekijä. Minkälaisia porsaanreikiä nykyinen lastensuojelulaki pitää sisällään? Voiko se aiheuttaa ylireagointia huostaanotoissa? Tänään Ben Furman – ohjelmassa keskustellaan siitä, kuinka lastensuojelulakia, huostaanottoprosessia ja tutkimusmenetelmiä tulisi uudistaa virheiden välttämiseksi. Vieraina ovat tutkimuspäällikko Anu Suomela ja varatuomari Leeni Ikonen. ----
Onko lastensuojelun taso muuttunut vuodesta 2005?
BEN FURMAN: Ylilyönnit huostaanotoissa ohjelmassa käsiteltiin lapsen huostaanottoa.
22.9.2005 klo 18:36 TV1
Erään perheen lapsi lähtee aamulla päivähoitoon. Iltapäivällä vanhemmille ilmoitetaan, että lapsi on otettu kiireellisesti huostaan isään kohdistuvan seksuaalisen hyväksikäyttöepäilyn vuoksi. Lopulta syytteet todetaan perättömiksi ja lapsi palautetaan vanhemmilleen. Aikaa on kuitenkin ehtinyt kulua lähes vuosi. Kolmivuotiaan elämässä se on pitkä aika ilman äitiä ja isää. Suomen nykyinen lastensuojelulaki on vuodelta 1983. Moni pitää nykyistä lakia vaikeaselkoisena ja ajastaan jälkeenjääneenä. Tätä mieltä on myös moni juristi ja sosiaalityöntekijä. Minkälaisia porsaanreikiä nykyinen lastensuojelulaki pitää sisällään? Voiko se aiheuttaa ylireagointia huostaanotoissa?
Tänään Ben Furman – ohjelmassa keskustellaan siitä, kuinka lastensuojelulakia, huostaanottoprosessia ja tutkimusmenetelmiä tulisi uudistaa virheiden välttämiseksi. Vieraina ovat tutkimuspäällikko Anu Suomela ja varatuomari Leeni Ikonen. ----
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ben Furman ja Anu Suomelan tv ohjelmassa Ylilyönnit huostaanotoissa vuonna 2005 käsiteltiin huoltajuusriitojen ongelmallisuutta.
Ylioisto lehdessä 2005 oli aiheena Ammattiraidon puute, johtaa ylilyönteihin.
Ongelmien syyt löytyvät ammattitaidon puutteista, sekä asenteellisuudesta,m yös 1990- luvulla julkaistiin "tieteellisiä tutkimuksia", jotka vaikuttivat huostaanottoihin.
Yle uutisoi tänään.
Poliisin oikeusapumiehelle antamat tiedot ovat olleet puuttelllisia.
Toinen uutinen tänään oli.
Pätevän lakimiehen löytäminen on arpapeliä, koulutuksessa ei painoteta riittävästi ihmissuhdetaitoja.
Tämä ongelma on koskettanut sekä asianajajia, juristeja, lakimiehiä, tuomareita, sosiaalityöntekijöitä, lääkäreitä, josta Anha Hannuniemi on käsitellyt useita vuosia ja tehnyt aiheesta väitöstutkimuksen.
Olisi hyvä kerätä yhteen nimenomaan näitä ongelmia.
Tässä linkki uutiseen Pätevän lakimiehen koulutus on retuperällä, koulutuksessa ei painoteta ihmissuhdetaitoja.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/01/asianajajille_kaivataan_psykologista_pelisilmaa_3198827.html
----
Lisää ammattitaidon puutteita, vai onko kysymyksessä tarkoitushakuisuus?
Poliisin oikeusasiamiehelle antamat tiedot ovat olleet puutteellisia
julkaistu eilen 23.1. klo 14:43
Poliisilla on ollut vaikeuksia toimittaa oikeusasiamiehelle paikkansapitäviä tietoja tapauksista, joissa oli päätetty jättää ilmoittamatta salaisesta tiedonhankinnasta epäillylle. Vuosina 2006-2009 esiintyneet ongelmat johtuivat poliisin myöhästyneistä ilmoituksista, jotka jäivät tilastojen ulkopuolelle.
Tapauksia, joissa niin kutsutun salaisen tiedonhankinnan käytöstä ei ilmoitettu epäilylle tai ilmoitusta siirrettiin, oli tarkastelujakson aikana noin sata kappaletta vuosittain. Näistä yli puolet jäi ilmoittamatta oikeusasiamiehelle, kertoo esittelijäneuvos Juha Haapamäki.
Poliisihallituksen ilmoittamien lukujen eroaminen todellista määristä johtuu siitä, että useat poliisin ilmoitukset myöhästyivät. Tällöin niitä ei kirjattu kyseisen vuoden tietoihin. Ne eivät myöskään näkyneet seuraavan vuoden tiedoissa, joten myöhästyneet ilmoitukset katosivat tilastoista.
Haapaniemi painottaa, ettei hän usko tahalliseen pimittämiseen vaan kyse oli tiedon jakamisessa tapahtuneesta virheestä. Haapaniemen mukaan tilanne on korjaantunut ja oikeusasiamies saa tällä hetkellä viranomaisilta oikeaa tietoa.
Poliisilla ja joillakin muilla viranomaisilla on mahdollisuus suorittaa niin sanottua salaista tiedonhankintaa. Tyypillinen tapaus on epäillyn televalvonta. Epäillyn oikeusturvan takaamiseksi hänen täytyy saada tieto salaisesta tiedonhankinnasta jälkeenpäin. Vain poikkeustapauksissa poliisilla on mahdollisuus jättää tiedonhankinnasta ilmoittamatta.
YLE Uutiset
Ben Furman ohjelma Ylilyönnit huostaanotoissa ohjelma herätti laajaa keskustelua.
Tässä on linkki aiheeseen ja keskusteluun, jota rajoitettiin aika paljon.
Kommentit eivät avautuneet, mutta aihe herätti paljon keskustelua.
Aihe on luettavissa tässä.
http://chat.yle.fi/tv1/ubbthreads.php?ubb=showthreaded&Number=89076
------
Perhepolitiikka ei ole ollut tasa-arvoista, syynä on ollut aqsianajajien, juristien, tuomareiden ja sosiaalityöntekijöiden asenteet, johonka on puuttunut myös Tasa-arvovaltuutettu.
Tiedote 17.2.2011.
Isilläkin on oikeus vanhemmuuteen - myös eron jälkeen
17.02.2011
- Aika on ajanut vanhemmuutta koskevan lainsäädännön ohi. Tätä kuvaavat tasa-arvovaltuutetulle tulleet, syrjityiksi itsensä kokeneiden isien yhteydenotot, totesi tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen torstaina puhuessaan Tasa-arvoa erovanhemmuuteen - isät pois paitsiosta -projektin avoimessa foorumissa Tampereella.
Lainsäädännön ja viranomaiskäytäntöjen näkökulmasta ongelmalliseksi on muodostunut esimerkiksi etävanhemman, useimmiten isän, asema. Tasa-arvovaltuutettu on tuoreessa lausunnossaan vastannut yhteishuoltajana olevalle etäisälle, joka ei saanut tietoja lapsensa esikoulun aloittamiseen liittyvistä asioista. Päivähoidossa yleisesti käytössä olevassa asiakastietojärjestelmässä ei kysytä tietoja etävanhemmista.
Tasa-arvovaltuutettu pitää tilannetta kestämättömänä.
- Etävanhemmalle on annettava mahdollisuudet myös käytännössä seurata oman lapsensa arkielämää. Asiakastietojärjestelmiä tulee kehittää niin, että ne ottavat huomioon yhteishuoltajuuden edellyttämät käytännön vaatimukset.
Moni valtuutettuun yhteyttä ottanut isä on myös epäillyt, että erotilanteissa sosiaaliviranomaiset suosivat naisia epäasiallisin perustein. Tunnetta on vahvistanut se, että enemmistö sosiaalityöntekijöistä on naisia ja että nykyään yhä useammin myös asiaa tuomioistuimessa käsittelevä tuomari on nainen.
- Mielestäni olisi paikallaan tehdä sosiaaliviranomaisten palvelujen osalta selvitys siitä, onko sukupuolella merkitystä ja suositaanko äitejä viranomaiskäytännöissä, kuten epäillään. Tuomioistuinten huoltajuusratkaisuista on jo olemassa vastaava tutkimus, Pirkko Mäkinen sanoi.
Lisäksi tasa-arvovaltuutettu toteaa, että vanhempainvapaasäännökset kohtelevat äitejä ja isiä eri tavoin. Sairausvakuutuslaissa määritellään, että vanhempainvapaan voi käyttää joko lapsen äiti tai isä, riippuen siitä, mitä vanhemmat keskenään sopivat. Oikeus työntekoon ja vanhempainrahan nostamiseen kuitenkin vaihtelee sukupuolen mukaan. Lapsen isällä on oikeus vanhempainrahaan, jos hän osallistuu lapsen hoitoon eikä ole tänä aikana ansiotyössä tai muussa omassa työssä. Äidille sitä vastoin voidaan maksaa vähimmäismäärän suuruista vanhempainrahaa, vaikka hän on samanaikaisesti ansiotyössä tai omassa työssä taikka opiskelee päätoimisesti ja saa opintotukilain mukaista opintorahaa.
Valtuutettu on useita kertoja vuodesta 2003 lähtien pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriötä selvittämään mahdollisuudet sairausvakuutuslain muuttamiseksi siten, että vanhempainrahasäännökset olisivat samanlaiset isien ja äitien osalta. Asiaan ei kuitenkaan ole saatu muutosta. Kelan ohjeistus perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön, ja moitteet onkin usein suunnattu Kelaa vastaan.
----
Ben Furmanin kannaootoja psykologiaan, psykiatriaan ja Ferudin oppeihin, joihinka suomalaisen "lastensuojelu" perustuu 1990 luvulta lähtien.
http://www.helsinki.fi/~pvalimak/sitaatit/furman.htm
------
Linkki Ben Furmanin ohjelmaan, jossa aiheena huostaaotot.
Ohjelmassa piti olla vieraana myös soaiaalityöntekijä Paula Männikkö, mutta hän ei päässyt ohjelmaan, kosta juna jumittui lumikinokseen.
Tässä äiti kertoo huostaaoton syystä, hän mainitsee myös piiloohjelmista, joka ehkä tarkoittaa varhaista puuttumista ja huolen vyöhykkeitä.
Hän viittasi myös palveluiden karsimiseen.
Laitoin palautetta ohjelman toimitukseen Huolen vyöhykkeistä ja niiden vaikutuksita lastensuojeluun.
http://yle.fi/radiosuomi/ohjelmat/2011/04/radioterapeutin_keskustelutunti_1587710.html
----
Palautelomake, jolla voit läettää kannaoton toimitukselle.
Viesti.
Yhteystiedot.
http://yle.fi/radiosuomi/ohjelmat/2010/04/laheta_postia_radioterapeutti-ohjelmaan_1587759.html
----
Onko lastensuojelu mennyt pieleen?
Yle uutiset 11.2.2010.
Katoaminen on nuorten hätähuuto.
Nuorten pahoinvointi näkyy yhä useammin karkailuna tai katoamisina. Karkuteille lähtevät ovat tyypillisesti kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja nuoria, joiden määrä on kasvanut selvästi viime vuosina. Varsinaisten katoamistenkin taustalla on vain harvoin rikos.
Iltapäivälehtien lööpeissä on viime aikoina etsitty lähestulkoon viikoittain karannutta tai kadonnutta nuorta.
Usein kyseessä on esimerkiksi nuorisokodista mielenilmauksena lähtenyt karkuri, jolla ei ole hengenvaaraa.
SPR:n Tampereen nuorten turvatalon johtaja, perheterapeutti Lasse Salmi muistuttaa, että lastensuojelun sijoitukset ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana kaksinkertaistuneet.
- Nuoret eivät aina ole yhteistyöhaluisia tämän lastensuojeluprosessin aikana, mikä voi ilmetä karkailuina.
Salmen mukaan karkaaminen on silti aina hätähuuto, toive kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta.
- Yleensä viesti on suunnattu joko vanhemmille tai henkilöille, jotka ovat yrittäneet häntä auttaa jollakin tavalla, Salmi toteaa.
Henkirikokset harvinaisia
Siinä missä karkuri palaa sopivaksi katsomallaan hetkellä takaisin, kadonneen henkilön kohtalo voi jäädä mysteeriksi ja läheisten piinaksi jopa vuosien ajaksi.
Suomessa henkirikos on kuitenkin harvoin nuoren katoamisen syynä, sanoo rikosylikomisario Kari Tolvanen Helsingin poliisista.
- Harvoin lapsi tai nuori onneksi joutuu henkirikoksen uhriksi, useimmiten katoaminen tai karkaaminen kumpuaa lapsen omasta pahasta olosta.
Halu tulla kuulluksi
Helsingissä poliisi tiedotti viime vuoden lopulla alaikäisten nuorten hälyttävän korkeista itsemurhaluvuista. Katoamisia ei tilastoida ikäryhmittäin, mutta myös katoaminen osoittautuu toisinaan itsemurhaksi.
Tolvanen peräänkuuluttaa nuorten mielenterveys- ja muihin palveluihin lisää resursseja.
- Jonot ovat liian pitkät. Nuorten katoamisten ja itsemurhien kohdalla painitaan ainakin osittain samojen asioiden kanssa.
Myös nuorten turvatalon johtaja Lasse Salmi nostaa esiin nuorten mielenterveysongelmat.
- Nuoret masentuvat tällä hetkellä hälyttävässä määrin, ja saatetaan jopa ajatella, että kun kadotaan, niin tullaan kuulluksi, Salmi sanoo.
Julkisuuden kääntöpuoli
Moni tulee katoamistempullaan myös nähdyksi - halusi hän sitä tai ei. Helsingin poliisi pitää kuvan ja nimen julkaisukynnystä erittäin korkealla, sillä karkurille siitä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.
- Pahimmillaan kuvan julkaiseminen saattaa aiheuttaa nuorelle vahinkoa koko loppuelämän ajaksi, ja nuori voi tästä syystä jopa päätyä ikäviin ratkaisuihin, rikosylikomisario Kari Tolvanen sanoo.
Toisaalta Tolvanen epäilee, että joissakin tapauksissa karkulainen, usein nuori nainen, saattaa nimenomaan haluta kasvonsa lööppeihin.
Suomen Mielenterveysseuran SOS-keskuksen johtaja Outi Ruishalme noudattaisi niin ikään varovaista linjaa julkisuuden suhteen. Etenkin itsemurhaan päätyneiden kadonneiden nuorten uutisoinnista toinen samaa hautova saattaa ottaa mallia.
- Itsemurhista pitää puhua, mutta asiallisesti ja ilman yksityiskohtaisia kuvauksia keinoista tai paikoista, Ruishalme sanoo.
Ongelmista saa kysyä
Myös SOS-keskuksessa on havaittu nuorten itsetuhoisuuden lisääntyminen. Johtaja Outi Ruishalme peräänkuuluttaa asiallista puuttumista nuoren asioihin.
- Jos epäilee, että läheisellä on itsemurha-ajatuksia niin niistä on ihan hyvä kysyä suoraan. Se ei aiheuta itsemurhia että kysyy, onko tällaisia ajatuksia ollut.
Yle Uutiset / Iira Hartikainen
---
Huostaanotoista, on käyty keskusteluita pitkään, jostainsyystä aihe on "tabu" vielä vuonna 2012 .
Huolen vyöhykkeet, varhainen puuttuminen ja Insestihysteria olivat ehkä pääasialliset syyt.
Aika traumaattisia kokemuksia lapsille ja vanhemmille.
BEN FURMAN: Ylilyönnit huostaanotoissa ohjelmassa aiheesta oli runsaasti keskustelua jo vuonna 2005.
22.9.2005 klo 18:36 TV1
Erään perheen lapsi lähtee aamulla päivähoitoon. Iltapäivällä vanhemmille ilmoitetaan, että lapsi on otettu kiireellisesti huostaan isään kohdistuvan seksuaalisen hyväksikäyttöepäilyn vuoksi.
Lopulta syytteet todetaan perättömiksi ja lapsi palautetaan vanhemmilleen. Aikaa on kuitenkin ehtinyt kulua lähes vuosi. Kolmivuotiaan elämässä se on pitkä aika ilman äitiä ja isää.
Suomen nykyinen lastensuojelulaki on vuodelta 1983. Moni pitää nykyistä lakia vaikeaselkoisena ja ajastaan jälkeenjääneenä. Tätä mieltä on myös moni juristi ja sosiaalityöntekijä. Minkälaisia porsaanreikiä nykyinen lastensuojelulaki pitää sisällään? Voiko se aiheuttaa ylireagointia huostaanotoissa? Tänään Ben Furman – ohjelmassa keskustellaan siitä, kuinka lastensuojelulakia, huostaanottoprosessia ja tutkimusmenetelmiä tulisi uudistaa virheiden välttämiseksi. Vieraina ovat tutkimuspäällikko Anu Suomela ja varatuomari Leeni Ikonen.
----
Onko lastensuojelun taso muuttunut vuodesta 2005?
BEN FURMAN: Ylilyönnit huostaanotoissa ohjelmassa käsiteltiin lapsen huostaanottoa.
22.9.2005 klo 18:36 TV1
Erään perheen lapsi lähtee aamulla päivähoitoon. Iltapäivällä vanhemmille ilmoitetaan, että lapsi on otettu kiireellisesti huostaan isään kohdistuvan seksuaalisen hyväksikäyttöepäilyn vuoksi.
Lopulta syytteet todetaan perättömiksi ja lapsi palautetaan vanhemmilleen. Aikaa on kuitenkin ehtinyt kulua lähes vuosi. Kolmivuotiaan elämässä se on pitkä aika ilman äitiä ja isää.
Suomen nykyinen lastensuojelulaki on vuodelta 1983. Moni pitää nykyistä lakia vaikeaselkoisena ja ajastaan jälkeenjääneenä. Tätä mieltä on myös moni juristi ja sosiaalityöntekijä. Minkälaisia porsaanreikiä nykyinen lastensuojelulaki pitää sisällään?
Voiko se aiheuttaa ylireagointia huostaanotoissa?
Tänään Ben Furman – ohjelmassa keskustellaan siitä, kuinka lastensuojelulakia, huostaanottoprosessia ja tutkimusmenetelmiä tulisi uudistaa virheiden välttämiseksi. Vieraina ovat tutkimuspäällikko Anu Suomela ja varatuomari Leeni Ikonen.
----