Parisuhteessa olevista heteroista toinen onkin bi?

Minä nyt vastan tähän, vaikka olenkin nainen.

Olen naimisissa heteromiehen kanssa ja tulin hänelle kaapista ulos biseksuaalina jokunen vuosi sitten. Mielestäni en voinut kieltää tai "unohtaa" olevani bi, ja siksi minun oli saatava tulla kaapista vihdoin ulos. Pelkäsin tietenkin, että mieheni jättää minut mutta hänen reaktionsa olikin yllättävän positiivinen. Painittuaan mustasukkaisuuden, riitämättömyyden tunteiden ja sen pelon, että olisinkin lesbo, kanssa jonkun aikaa, saimme puhuttua asiat selviksi ja nykyään olemme entistä onnellisempia yhdessä. Ja kyllä, minulla on satunnaisia seksisuhteita naisten kanssa mieheni luvalla ja hänen omasta aloitteestaan täysin avoimesti ilman mitään salailuja.

Tuota prosessia läpi käydessämme tulimme ajatelleeksi, että jos tilanne olisikin ollut toisinpäin. Voisin kuvitella, että heterovaimona minun olisi aluksi ehkä vaikeaa käsittää asiaa, jos mieheni ilmoittaisikin olevansa bi. Olen kuitenkin luonteeltani avarakatseinen ja kokeilunhaluinen itsekin, joten asia ei varmastikaan olisi ollut ylitsepääsemätön juttu, jos vaan olisin voinut olla vakuttunut siitä, että mieheni edelleen rakastaa minua ja haluaa jatkaa yhteiseloa.

Summa summarum: Kaapissa et voi elää loputtomiin, petät sillä vain itseäsi ja voisinpa luulla, että ainakin itse olisin katkera vanhempana, jos en olisi uskaltanut tulla kaapista ulos ja elää elämääni rehellisesti sellaisena kuin olen. Eläminen biseksuaalina ei tarkoita sitä, että pitää olla rinnakkaissuhteita vaan että voit esimerkiksi osallistua Setan toimintaan avoimesti, lukea kirjoja tai katsoa leffoja tms., joissa homoutta/biseksuaalisuutta esiintyy ilman että sinun tarvitsee kiinnostustasi salata.

Sinuna tunnustelisin itse ensin mitkä ovat vaimosi yleiset käsitykset ja asenteet homoseksuaalisuutta kohtaan. Sitten kyselisin, eikö hän itse ole koskaan haaveillut seksistä toisen naisen kanssa (yllättävän moni nainen on, usko pois!). Sitten ehkä kannattaa kertoa, jos asenne tuntuu olevan myönteinen, että sinullakin on käynyt mielessä joskus, miltä tuntuisi harrastaa seksiä toisen miehen kanssa. Kannattaa tässä vaiheessa heti tehdä selväksi vaimolle, että et ole homo etkä siten ole häntä jättämässä vaan että rakastat häntä vähintään yhtä paljon kuin aina ennenkin. Sitten vasta voi jatkaa keskustelua..:)

Toivon, että saat rohkeutta ottaa asian esille vaimosi kanssa. Rehellisyys ja avoimuus avioliitossa on kaiken a ja o, rakkauden lisäksi tietenkin!

Olen bi nainen ja poikaystäväni on hetero. Vuosia ajattelin olevani "ehkä bi-utelias", ja näin ajattelin olevani myös kun aloimme seurustella. Jossain vaiheessa riitelimme niin paljon, että päätimme pitää taukoa 1vk. Tauon aikana päti sääntö "katsoa ja flirttailla kevyesti saa, pidemmälle ei saa mennä". Huomasin katselevani muiden miesten lisäksi muita naisiakin. (Tässä välissä palasimme yhteen.) Muutaman biseksuaalin "tuen" saatuani asialle, kerroin poikaystävälleni ja ystäväporukallemme olevani bi. Porukka hyväksyi asian täysin, sillä yksi pariskunta porukassamme on binainen-lesbo-pari. Poikaystäväni hyväksyy asian, kunhan en petä häntä. En halua ketään muuta kuin hänet (en seksuaalisesti enkä muutenkaan), enkä halua kolmen kimppaakaan. Siispä biseksuaalisuuteni ei paljon vaikuta nykyiseen elämääni. En katsele ketään ihmisiä ympärilläni sillä silmällä, mutta kuten normaali teini/nuori nainen (olen 19), katselen näyttelijöitä, laulajia, jne; sekä miehiä, että naisia.

Joidenkin mielestä bi/homo/lesbo on sitä vasta, kun on seksikokemuksia oman sukupuolensa edustajan kanssa. Miksi? Onhan heterokin hetero ennen minkäänlaista seksikokemusta? Kyse on siitä, ketä katselet sillä silmällä, keneen ihastut, kenen kanssa haluat olla.

Lohduttava kommentti Zinetha. Olen bi-miehen vaimo. Miehen bi-ominaisuus on vasta hiljattain mulle selvinnyt. Keskenään emme ole asiasta vielä keskustelleet eikä mies tiedä mun tietävän. Ensin romahdin täysin. Ajattelin, että näinkö tässä kävi, että "häviänkin" toiselle miehelle! Ihan varma en siitä ole, miten pitkälle mies on mennyt, onko ollut seksiä, mutta kontakti ainakin maksulliseen bi-mieheen on ollut.En tiedä, mitä tastä kaikesta ajattelisin. Miten ottaisin asian puheeksi? Uskallanko vielä toivoa, että pitkä parisuhteemme voisi jatkua, ikäänkuin sitä hairahdusta ei olisi ollutkaan koskaan?

Minä olen bi-nainen ja aviossa heteromiehen kanssa. Rakastan miestäni, enkä tahdo hänestä erota ikinä, mutta rakastan myös toista naista, jonka kanssa ei tosin mitään suhdetta ole, eikä varmaan tulekaan. Miehelle kerroin biseksuaalisuudestani heti kun sen tajusin, ja mies ottaa sen ihan ok. Sanoo vain, että kunhan olen aina hänelle rehellinen. Hänelle pahempaa olisi jos rakastaisin toista miestä enkä naista. Biseksuaalisuus on raskasta, helpompaa olisi olla pelkkä hetero, mutta kun on syntynyt biksi niin on sitten, sitä ei voi valita.

Pakko kommentoida, vaikken itse moisessa tilanteessa olekaan.

Ihmiset ovat yksilöitä, eivät seksuaalisuuksia. Minusta se että on bi, ei tarkoita automaattisesti seksiä molempien sukupuolien kanssa. Tietysti tämäkin on ok, jos se käy molemmille. Itse en kuitenkaan haluaisi koskaan hyppiä vieraissa, inhottaa ajatuskin. Kun sitä valitsee ihmisen, sitä valitsee ihmisen, ei sukupuolta. Kyllä heterotkin tuntevat parisuhteidensa aikana vetoa moniin eri ihmisiin, muttei heilläkään ole oikeutta pettää. Vai onko esim. heteronaisella oikeus mennä sänkyyn komean seksikkään lihaskimpun kanssa jos hän on yhdessä ruman möhömahaisen miehen kanssa, vain siksi että hän fantasioi sellaisesta miehestä? Ei. Hänkin on valinnut ihmisen ja päättänyt olla uskollinen.

Minua niin ärsyttää tämä bi-seksuaalejen yleistäminen seksuaalisesti vapaiksi tekemään mitä haluavat. Ei se niin mene, tai ei ainakaan pitäisi mennä. Sopimuksen erikseen, mutta jos on normaali sitoutunut parisuhde, se ei ole sallittua. Todellakin bi voi "unohtaa" että on bi. Tottakai sitä edelleen tuntee vetoa toisaalle, se on normaalia, mutta uskollisuus on sitoumus ihmiseen jota rakastaa. Se on kunnioitusta ja itsehillintää. Se on elämää. Ei aina voi saada kaikkea mitä haluaa, eikä edes jokakerta.

Olen 50 kaveri ja taisteluni taistellut..Ollakko vai eikö olla? Nyt vain olen enkä enää muuta kuvittelekkaan.20 vuotta elin parisuhteessa naisen kans kenen aavistin olevan bi tai ainakin fantasioivan naisista,monta kertaa otettuani asian puheeksi naiseni myönsi näin olevan ja kokemuksia ollut pari joskus nuorempana ja fantasiat elävät vieläkin vaikka tapahtumista jo kauan.Kaikki hienosti..ajattelin ,turhaa kun paljastin myös ihan vastaavan tapahtuneen minulle,olihan murkkuiässäni joitain kokemuksia vaikkakin aika viattomia mutta kuitenkin ja aikuisena kerroin olleen yhden oikean rakastelun miehen kans ja fantasioin asioista edelleen ja ajattelin mielessäni ja ehdotinkin että molemmilla voisi olla suhde samaan sukupuoleen kunhan se olisi luotettava eikä mitään irtosuhteita.Tämä keskustelu tapahtui hiukan otettuamme alkoa ja seuraavana päivänä alkoikin sitten painajainen kun näitä setvittiin,naiseni piti luonnollisempana kahden naisen välisiä juttuja ja vastaavasti miesten olevan likaista ja ällöttävää,meidän välit alkoi rakoilla ja seksi kärsi selvästi näistä asioista vaikkei niistä paljoa enää puhuttukaan koska naiseni ei enää halunnut niistä keskustella.Suhde päättyi, vaikkakin sovussa mutta jäin näitä miettimään pitkäksi aikaa..mitä olisi nyt jos ei tota keskustelua olisi käyty? Sen jälkeen oli muutaman vuoden mittainen suhde naisen kans ja kerran asioista keskusteltuamme kerroin olevani bi,vaikkei kokemukseni olleetkaan sen suurempia,se oli hänelle shokki ja selvästi oli erittäin pettynyt minuun vaikka noista tapahtumista jo kauan aikaa,sekin suhde päättyi aikanaan ja tämä oli varmaan yksi syy suhteen loppumiseen.Erommme jälkeen olin parin bi miehen kans sängyssä ja varmuuteni kasvoi siittä mitä olen,nautin noista kokeiluista mutta mutta.. kun en tunne miehiä kohtaan romanttisia tunteita enkä voisi seurustella miehen kans kun pidän siinä suhteessa enemmän naisista ja romanttiset tunteet kuuluu mielestäni miehen ja naisen välille,miehiä kohtaan tunnen seksuaalista vetoa ja kaveruutta en muuta.Nyt seurustelen naisen kans jota rakastan tosi paljon mutta en takuulla tule kertomaan menneisyydestäni koskaan mitään,en halua enää noiden kokemusten jälkeen vaarantaa suhdetta.Elän siis puolielämää koska joudun salaamaan tämän taipumukseni ja haluni miehiä kohtaan,yhtä helvettiähän tämä on kun haluaisin elää avoimesti mutta ei juuri näiden kokemusten jälkeen uskalla enää avautua.Siis kysymykseen vastaus miten on suhtauduttu..erittäin huonosti,en ymmärrä sitä miksi naisten väliset jutut nähdään paljon kauniimpana kun vastaavasti miesten likaisina ja ällöttävinä.Kyllä mies voi rakastaa naistaan ihan täysillä vaikka tunteekin vetoa miehiin eikä mielestäni suhteen täydy siihen loppua,aika harva mies kertoo eka treffeillä kahvipöydässä pitävänsä myös miehistä.

Kuusankukka, oon samaa mieltä, ei bi-seksuaalisuus tarkoita todellakaan sitä, että voisi hyppiä vieraissa. Mutta me ihmiset olemme tosiaan niin erilaisia ja pettämistä on mielestäni se, mitä tehdään salassa. Meillä minä olen ollut myös naisen kanssa ja miehelle se on enemmän kuin ok, niin en ole kokenut asiasta omantunnontuskia. Minusta jokaisessa suhteessa pitää nää rajat määrittää itse.

Ja edelliselle kirjoittajalle. Onpa kurjaa, että kumppanisi ovat noin kovasti säikähtäneet. Itsekään en kyllä innostu miestenvälisestä, en näe siinä mitään kaunista tai kiihottavaa... Mutta jos mieheni olisi bi, ei se minua haittaisikaan. Luulen, että olet hieman vanhempaa sukupolvea? Onko tää asia vieläkin niin tabu monien vähän vanhempien keskuudessa...

Olen bi nainen, naimisissa 9v miehen kanssa, hän tiennyt kokoajan seksuaalisuuteni. Aluksi oli aika mustasukkainen kun 'bissellehän käy kaikki' mutta nykyään tajuaa ettei se niin ole. Antaa myös suudella naisia, joten se auttaa ;)

Olen bi mies ja seurustelen tyttöystäväni kanssa. Haluja on moneenkin suuntaan ja usein mutta haluan elää uskollista ja kahdenkeskistä elämää toisen kanssa. Mielestäni parisuhteeseen ei kuulu kolmansia osapuolia oli toinen bi tai ei. Kukin toki tavallaan mutta näkemykseni on tässä asiassa aika vahva. Yksi parisuhteen ihanuus on juuri se sitoutuminen toiseen.

Parinkymmenen aviovuoden jälkeen aloin tuntea seksuaalista vetoa myös miehiin ( olen siis mies) ,vuosien varrella on ollut useita seksikavereita. Vaimo tietää tämän, eikä ole koko aikana kummemin välittänyt asiasta. Vaimon kanssa menee hyvin ja kavereiden kanssa myös.