Oon 19-vuotias ujo, rauhallinen ja pirun kiltti tyttö joka kyllä sitten enemmän tutustuessa paljastuu nauravaiseksi vitsailevaksi pervoksi tytöksi. Hitto kun alkaa epätoivo iskea, kun kauhea hellyydenkipeys, mutta mistä sitäkin muka saisin? Kyllästyttää kuunnella kun kaverit valittaa sitä kun kaksi yötä pitää nukkua ilman poikaystävää kun yksin olo on NIIN rankkaa ja minä se täällä olen aina yksin. Olen tyttömäinen eikä ne maholliset muut lesbot mua tunnista, ja itse olen ujo, kuten sanoin.
Onko oikeesti kannattavaa mennä tyyliin johonkin homobaariin? Naisten iltaan? Yksin? Vaikka olen ujo? Ja ujolla meinaan sitä etten varmasti uskalla tehä aloitteita ja punastelen pari ekaa minuuttia mutta juttelen reippaasti kun sen vaan alottaa. :)
Ei yhtään helpota että olen ujo myös netissä, esim kahdenkeskisessä chatissa. :DD Tuntuu että olen vaivaksi kun ei näe toisen reaktioita.
En ees välttämättä tarvitsisi mitään vakavaa suhdetta vaikka olishan se mukavaa. Pelkkä säätökin olis enemmän kuin hyvä, kun ollut tässä kolmisen vuotta sinkku, edellinen kariutui kun olin tosi nuori ja tiukasti kaapissa että hankaloitti liikaa. Nykyään en enää.
Mitään vinkkejä? Kokemuksia? Jotain?
Onko oikeesti kannattavaa mennä tyyliin johonkin homobaariin? Naisten iltaan? Yksin? Vaikka olen ujo? Ja ujolla meinaan sitä etten varmasti uskalla tehä aloitteita ja punastelen pari ekaa minuuttia mutta juttelen reippaasti kun sen vaan alottaa. :)
Ei yhtään helpota että olen ujo myös netissä, esim kahdenkeskisessä chatissa. :DD Tuntuu että olen vaivaksi kun ei näe toisen reaktioita.
En ees välttämättä tarvitsisi mitään vakavaa suhdetta vaikka olishan se mukavaa. Pelkkä säätökin olis enemmän kuin hyvä, kun ollut tässä kolmisen vuotta sinkku, edellinen kariutui kun olin tosi nuori ja tiukasti kaapissa että hankaloitti liikaa. Nykyään en enää.
Mitään vinkkejä? Kokemuksia? Jotain?
Vastaukset 13
Vanhimmat
"ujolla meinaan sitä etten varmasti uskalla tehä aloitteita"
Kai se on ihan vaan tossa, että pitäisi uskaltaa tehdä niitä aloitteita. :)
Oot vielä nuori ja sulla on hyvinkin aikaa ettiä parikin vakavaa suhdetta ennen sitä loppuelämän ihmistä ... jos ei siis eka semmoinen satu napsahtaa kohdalleen.
Niitä aloittetahan on pakko tehdä, miten sä muuten viestität että oot kiinnostunut. Ja jos vastapuoli on yhtä onneton aloitteentekjä, niin on vaikee kyllä lähtee mitään hommaa siinä kehittelemään... :-D
Mee vaan yksin bileisiin, ole vähän myöhässä, porukkaa on tullu tarpeeksi jo sisään ja jos oot juonu pari paukkua niin oot vähän rennompi. Mitään kaatokänniä ei nyt tosissaan kannata vetää. Siten vaan rohkeesti kysymään että saako tässä istua jos löytyy tyhjä tuoli pöytäseurueesta. tuskin kukaan sua pois potki?
missäpäin asut? täällä toinen ujo,mennään vaikka yhessä baariin ^-^
Asun ihan läntisessä eteläsuomessa :)
Ja muille vastaajille, kiitos. Just tostahan se riippuukin :D Mutta olis helpompi tehä ees kerran niitä alotteitakin, kun tietäis mistä suunnalta niitä kohteita löytää. Tuntuu että aina kun jotain teen, aletaan puhua poikaystävästä. :D
Rohkaisuryypyt ei oikein auta kun en juo... :/
mäkin oon 19, sinkku, enkä kauhean alotteentekevä :D välillä ujokin. en oo ikinä "iskenyt" ketään, en mä tiedä mitä kuuluu sanoa/tehdä :D olen tyttömäinen, ja mua kiinnostaa oikeastaan vain tyttömäiset. hm, vaikeeta..
oon kokeillu mennä baareihin ihan yksinkin, mutta jos siellä johonkin porukkaan tutustuu (tähän asti oon tutustunu vaan miehiin :D) niin ne jää sitten siihen yhteen juttelukertaan, yhteen iltaan :D nyt kun dtm aukeaa, aijon käydä siellä (vaikka sitten yksin) kattoo nyt..
Menkää setan toimintaan mukaan. Siellä on vertaistukiryhmiä. Voitte tutustua toisiin samanlaisiin ja ehkä sitä kautta saada sitä seurustelu seuraakin ajan kanssa. Netistä löydätte oman alueenne setan toimitaan koskevaa tietoa, menkää rohkeasti mukaan se kyllä kannattaa.
Ite menin baariin katteleen mimmejä, tosin tuntuu et täällä pohjosessa on niin pienet piirit ettei sopivaa misua löydy etsimälläkään... :/
Joo, pienillä paikkakunnilla ei oo omaa Setaa. Lähin on mullakin melkein kahdensadan kilsan päässä... sattuu just silleen kivasti tyhjiön keskellä asumaan. :-) Mutta netti on varmaan sitten toinen apuväline mutta siinäkin on riskinsä... '
Täällä myös yksi ujompi tapaus joka on täysin samassa tilanteessa kuin aloittaja... Olen ainoastaan pari vuotta vanhempi :D
Netti on koluttu, ja toistaiseksi se on aiheuttanut pelkkiä petttymyksiä, kun treffeille on saapunut ihan erilainen ihminen, kuin millaisen kuvan nettikeskustelut antoivat ymmärtää.. Homobaareihin on ikävä mennä yksi, mutta kun kaveripiiri koostuu pelkistä heteroista, niin ei heitäkään viitsi pyytää mukaan... Lepakkona oleminen on tuskaisen vaikeaa :/
Olen itse sua vuoden vanhempi. Olen vaan hieman ujo. Olisin itse valmis sitoutumaan, jos hyvin synkkaa. En tiedä missä on kaikki tytöistä tykkävät tytöt.
Huomion kipeyttä on ainakin rekkalastillisen verran ja muutenkin kaipaisin toista tyttöä rinnalleni.
En ole suoraansanoen kyllä tehnytkään asialle juuri mitään. D: Ystävä, joka on myös sinkku lepakko lupas mun kanssa mennä 10.3.2012 leimareihin tampereelle... =)
Rohkeasti vaan!
Ei me purra! :D
Netti on kenties omalla tavalla turvallisempi, mutta samalla vaarallisempi. Koskaan ei tiedä, millai se toisessa päässä oleva on oikeasti ja onko se oikeasti HÄN vai joku muu. Toisaalta netissä kyllä uskaltaa jutella melkein kaikille.
Itse olen kyllä aika sosiaalinen ja välillä yberaktiivinen ihmiskappale, joten todennäköisesti, jos se musta riippuis, niin uskaltaisin tehhä aloitteen.
Tsemppistä vaan!
Lucario, mikset voisi pyytää heterokavereita homobaariin? Käythän sinäkin heidän kanssaan "heterobaareissa" :) Ja samaa sanoisin myös alottajalle. Voisitko kenties mennä homobaariin kavereidesi kanssa? Ei niissä pelkät homot käy, monet menee kaveriporukalla.
Itse olen tutustunut muutamiin naisiin netissä, mutta vielä ei voi sanoa olisiko joku kenties sopiva seurustelukumppani. Tietysti on aina kivempi tavata oikeassa elämässä, mutta silloin ongelmana on juuri se, mistä tietää ketä kannattaa katsella ja ketä ei. Jos siltä tuntuu, voithan laittaa laukkuusi jonkun sateenkaarilipun, ainakin sinut tunnistettaisiin silloin :)
Ujous tuntuu olevan vähän kaikkien ongelma näissä jutuissa. Ei siihen oikein mikään auta kuin että tekee vaan asioita vaikka jännittäisikin :) Yleensä siitä ei seuraa mitään kovin pahaa vaan enemmänkin positiivista.
Tuo on niin tuttu tilanne mulle! Itsekään en näytä yhtään lesbolta vaan joltain elovena-tytöltä. Kaveripiirissä on muutama lepakko ja bi, mutta sosiaalinenpiirini on kaikenkaikkiaan aika pieni, joten siitäkään ei kauheasti apua ole seurustelumielessä. Ja alkoholia en ota lainkaan, joten baarireissut tuntuvat erityisen turhauttavilta.
Ensimmäisen tyttöystäväni löysin netisti lähes vuoden etsinnän jälkeen. Se suhde ei kauaa kestänyt. Toinen löytyi myös netistä aika pian edellisen jälkeen ja suhde oli erittäin hyvä ja kesti 2 ja puoli vuotta. Meille oli kuitenkin aivan erilaiset tulevaisuuden toiveet ja ero oli väistämätön. Nyt olen ollut 10 kk sinkkuna ja uusi tyttöystävä olisi erittäin tervetullut, mutta kynnys lähteä etsimään on aika korkea. Netti-pyöritykseen en ole enää innokas lähtemään, se oli henkisesti valtavan kuluttavaa.