Suomen asuntorakennuksista merkittävä määrä alkaa olla käyttöikänsä päässä. Sanomalehti Kalevan mukaan 1960- ja 1970-luvuilla rakennetut betonielementtitalot ovat aikansa eläneet
Taloussanomat
7.8.2011 17:15
123
Suomen kerrostalokannan peruspilarit ovat sananmukaisesti lahoamassa. 1960- ja 1970-luvuilla kaupungistumisen huippuvuosina kiireellä rakennetut betonielementtitalot alkavat olla käyttöikänsä lopussa, sanomalehti Kaleva kertoo uutisessaan.
Betonielementeistä rakennetut kerrostalot suunniteltiin alun perin asuinkelvollisiksi 30–40 vuodeksi, joten osa niistä on jo nyt käyttöikänsä "jatkoajalla".
– Käsitykseni mukaan 40 vuotta oli realistisempi arvio siihen aikaan. Arviot eivät kuitenkaan perustu muuhun kuin intuitioon, sillä silloin ei vielä pystytty mallintamaan käyttöikää, Tampereen teknillisen yliopiston erikoistutkija Jukka Lahdensivu sanoo Kalevalle.
Rakennusten kuntoa heikentää entisestään se, että niistä ei ole pidetty kunnolla huolta.
Kalevan haastatteleman arkkitehdin mukaan betonielementtitalot rakennettiin pikavauhdilla, kun asunnoista oli kova tarve 1960- ja 1970-luvuilla. Ajatuksena oli alun perinkin, että rakennukset puretaan myöhemmin uuden tieltä. Nyt aika on sille kypsä.
Suomen kerrostaloista noin 40 prosenttia kuuluu mainittuihin betonielementtitaloihin, jotka alkavat nyt olla asuinkelvottomia. Julkisivujen huonon kunnon lisäksi rakennukset kestävät heikosti kylmiä sääolosuhteita.
Taloussanomat
7.8.2011 17:15
123
Suomen kerrostalokannan peruspilarit ovat sananmukaisesti lahoamassa. 1960- ja 1970-luvuilla kaupungistumisen huippuvuosina kiireellä rakennetut betonielementtitalot alkavat olla käyttöikänsä lopussa, sanomalehti Kaleva kertoo uutisessaan.
Betonielementeistä rakennetut kerrostalot suunniteltiin alun perin asuinkelvollisiksi 30–40 vuodeksi, joten osa niistä on jo nyt käyttöikänsä "jatkoajalla".
– Käsitykseni mukaan 40 vuotta oli realistisempi arvio siihen aikaan. Arviot eivät kuitenkaan perustu muuhun kuin intuitioon, sillä silloin ei vielä pystytty mallintamaan käyttöikää, Tampereen teknillisen yliopiston erikoistutkija Jukka Lahdensivu sanoo Kalevalle.
Rakennusten kuntoa heikentää entisestään se, että niistä ei ole pidetty kunnolla huolta.
Kalevan haastatteleman arkkitehdin mukaan betonielementtitalot rakennettiin pikavauhdilla, kun asunnoista oli kova tarve 1960- ja 1970-luvuilla. Ajatuksena oli alun perinkin, että rakennukset puretaan myöhemmin uuden tieltä. Nyt aika on sille kypsä.
Suomen kerrostaloista noin 40 prosenttia kuuluu mainittuihin betonielementtitaloihin, jotka alkavat nyt olla asuinkelvottomia. Julkisivujen huonon kunnon lisäksi rakennukset kestävät heikosti kylmiä sääolosuhteita.
Vastaukset 11
Vanhimmat
PK-seudulla noita purkukuntoisia asuntoja myydään kahden, kahden ja puolen tonnin neliöhintaan ja hullut senkuin ostaa!
Elementtitaloja on Suomessa rakennettu 50 vuotta eikä niitä vieläkään osata tehdä. Rakennusala on ihmeellistä, ei mitään ammattiylpeyttä, huijariporukkaa koko sakki. Kun itse rakentaa omakotitalon tietää mitä saa.
Mikäs se kun omassa asuu ja se on Suomessa keino riakstua. Tullehan siinä toki kannettavaksi toi yhtiölaina remontista joka ei olekkaan pieni koska sitä on siirretty ja siirretty. Suomessa me kutsumme tätä Reilu meininki
Viimeinen ei tässä tapauksessa sammuta valoja vaan maksaa muiden rennon elelyn (huolettomuuden kiinteistön hoidosta) Onneksi on noita remonntifirmoja jotka tekevät mitä pyydetään ja pankkeja jotka ilolla lainaa.
No proplem ja kivahan se omassa (pankin) asustella
Mikä olisi sopiva hinta keskustelun aloittajan mielestä asunnosta joka on maks 10 vee ja puretaan pois? se jäi uupumaan vastaus. Oletko sitä miettinyt se olisi kiva nähdä hinnoiteltuna
Missä muka 10 vuotiaita kerrostaloja puretaan?
Tietäen nykyrakentamisen laadun niin 30-40 vuoden kuluttua on sama itku, nyt uudet ja uudehkot kerrostalot ovat silloin purkukunnossa. Tosin silloin on myynnissä ihania uusia kerrostaloja joiden laatua emme pysty edes kuvittelemaan...
Rakennetaan sitten tuplasti korkeampia niin ratkeaa asuntopula ja vanhat osakkaat saavat uuden rakennuksen osaksi maksatettua uusilla asukkailla. Jos yhtiö on hyvällä sijainnilla, se kyllä pitää arvonsa. Nykyään monilla paikoilla pelkkä tontti maksaa melkein saman verran kuin jossain muualla talo tontti. Tuo uuden talon rakentaminen on investointi, johon osakkaalla pitää riittää rahat, mutta ne tulevat myöhemmin takaisin korkojen kera. Onhan se iso paukku, mutta mitäpä tässä maailmassa saisi ilman, että laittaa jotain likoon.
"– Käsitykseni mukaan 40 vuotta oli realistisempi arvio siihen aikaan. Arviot eivät kuitenkaan perustu muuhun kuin intuitioon, sillä silloin ei vielä pystytty mallintamaan käyttöikää, Tampereen teknillisen yliopiston erikoistutkija Jukka Lahdensivu sanoo Kalevalle."
Taitaa olla vale-erikoistutkija tuo Jukka Lahdensivu kun aivan typeriä puhuu. Jos taloja ei huolleta ovat ne 40 vuoden kuluttua purkukuntoisia mutta niitähän on jatkuvasti huollettu. On katto, julkisivu, hissi, parveke, sähkö ja muuta remonttia tehty. Tämä huuhaa-tutkija on sitä mieltä että nämä talot ovat purkukuntoisia? Kaikenlaisia "tutkijoita" sitä Tampereen teknisessä korkekoulussa on.
Perustukset ja kantavat rakenteet kestävät ainakin tuplasti tai triplasti tuon 40-50v, jos niistä pidetään edes jotenkin huolta.
Kaikki muu on "helposti" korjattavissa.
Siinä vaiheessa kun perustusten ja kantavien rakenteiden rappiotila alkaa häämöttää voidaan miettiä onko halvempi korjata vai dynamiitilla.
Vai niin, väitätkö että Tampereen teknisen korkeakoulun erikoistutkija Jukka Lähdensivu puhuu omiaan, suoraan sanottuna valehtelee?
Kyllä tutkija tietää mitä puhuu, kohta nuo talot puretaan ja siitäkös hirmu itku ja hammasten kiristys tulee. Kannattaa myydä kun vielä ehtii!