Kuu ja tähdet
lähettävät salaperäisiä
viestejään kultainen
rengas korvassaan
alistettuna ajatukselle
Silmät erottavat ja silmien mukana kaikki muukin
Paljastava ja haastava
metsästys ei taukoa hetkesikään,
mutta se ei näe
samean harmaassa
turvapaikkaansa,
sitä ohuen provokatiivista
päänkuorta
Naisen ja lapsen luona olet turvassa, sillä ne eivät ymmärrä
Siellä missä on
eniten vihollisia,
siellä on helpointa
varistaa pelon värähdys
poskilihaksistaan
ja kaatuvan ruumiin
nopeudella paeta
edellytyksiään
Huuto kaikuu;
älä keksi syitä
vaan päätä mitä haluat,
annatko sydämen lyödä
vikuroivan varsan valjaissa
Valele sielusi bensiinillä ja
anna lukittujen huoneiden
roihussa kuumuuden
polttaa jäisen
sydämesi rikastama vesi
Pelasta itse
itsesi antamalla
veden kastella maa
Vatsan pehmeys
puristautuu kovemmin
huoneen partaveteen ja
kiiman pisteliääseen hajuun
Kuinka naisen
suu voikin maistua
hyvältä,
halu antautua ja antaa,
syy kutsua sielunsa piiloon viholliselta
Kaiken pitäisi olla
yksikertaista ja
luonnollista kuin alakautta
tulevan lapsen syntymä
Vilun väreet käyvät,
vaikka liha onkin kuuma
alastoman valon
langetessa huoneeseen
Pettymyksen summa
on kasvanut jo niin
suureksi ettei sielu
jaksanut sitä kantaa,
kaikkia niitä
tunnistamattomiksi ruostuneita kolikkoja
Kolikon toiselta puolelta
ei löytynyt sitoutunutta
ihmistä, johon
solmiutua vaan
kaikki jää roikkumaan
himosi valtaan
siihen mitä et tiennyt tahtovasi
Totuus voi olla joskus
Juudaan vaatteisiin
pukeutunut saatana,
ja odottaessasi rangaistusta
saatkin lempeän armahduksen
Kaksi terää tekee
tuhoaan sisuksissasi,
toisen nimi on laskelmointi ja
toisen maksimointi ja
kukaan ei halua
nälkäistä pakaroiden pyörittäjää,
jolla on iho nihkeänä hiestä
Miksi rakkaus aina työnnetään sivuun?
maata naisen vierellä ilman tunteita,
tulla tyydytetyksi, laueta ja
sen jälkeen ei mitään
Ruumis, rinta loittonevat
rakkaudesta kuin koira
aristavalla katseella,
täynnä selityksiä
vaginan kaipuustaan
sydämen olleessa kuorittu
valkosipulin lailla pienen pieniin palasiin
Viileät pisarat polttavat poskia
aavistettuja silmiä,
joita et halua katsoa
avuttomia typeriä sanoja,
joita et halua kuulla
Mutta kukaan ei itkenyt,
vaikka sade valuu niskasta
selkärankaan tai
puhaltaa tupakan savua
ylimieleisen yhdentekevästi
hipaisten huulia ja huulilta se tuli
Kunhan taas sinut nähdä saan
http://www.youtube.com/watch?v=KTPuk3OPlYE
lähettävät salaperäisiä
viestejään kultainen
rengas korvassaan
alistettuna ajatukselle
Silmät erottavat ja silmien mukana kaikki muukin
Paljastava ja haastava
metsästys ei taukoa hetkesikään,
mutta se ei näe
samean harmaassa
turvapaikkaansa,
sitä ohuen provokatiivista
päänkuorta
Naisen ja lapsen luona olet turvassa, sillä ne eivät ymmärrä
Siellä missä on
eniten vihollisia,
siellä on helpointa
varistaa pelon värähdys
poskilihaksistaan
ja kaatuvan ruumiin
nopeudella paeta
edellytyksiään
Huuto kaikuu;
älä keksi syitä
vaan päätä mitä haluat,
annatko sydämen lyödä
vikuroivan varsan valjaissa
Valele sielusi bensiinillä ja
anna lukittujen huoneiden
roihussa kuumuuden
polttaa jäisen
sydämesi rikastama vesi
Pelasta itse
itsesi antamalla
veden kastella maa
Vatsan pehmeys
puristautuu kovemmin
huoneen partaveteen ja
kiiman pisteliääseen hajuun
Kuinka naisen
suu voikin maistua
hyvältä,
halu antautua ja antaa,
syy kutsua sielunsa piiloon viholliselta
Kaiken pitäisi olla
yksikertaista ja
luonnollista kuin alakautta
tulevan lapsen syntymä
Vilun väreet käyvät,
vaikka liha onkin kuuma
alastoman valon
langetessa huoneeseen
Pettymyksen summa
on kasvanut jo niin
suureksi ettei sielu
jaksanut sitä kantaa,
kaikkia niitä
tunnistamattomiksi ruostuneita kolikkoja
Kolikon toiselta puolelta
ei löytynyt sitoutunutta
ihmistä, johon
solmiutua vaan
kaikki jää roikkumaan
himosi valtaan
siihen mitä et tiennyt tahtovasi
Totuus voi olla joskus
Juudaan vaatteisiin
pukeutunut saatana,
ja odottaessasi rangaistusta
saatkin lempeän armahduksen
Kaksi terää tekee
tuhoaan sisuksissasi,
toisen nimi on laskelmointi ja
toisen maksimointi ja
kukaan ei halua
nälkäistä pakaroiden pyörittäjää,
jolla on iho nihkeänä hiestä
Miksi rakkaus aina työnnetään sivuun?
maata naisen vierellä ilman tunteita,
tulla tyydytetyksi, laueta ja
sen jälkeen ei mitään
Ruumis, rinta loittonevat
rakkaudesta kuin koira
aristavalla katseella,
täynnä selityksiä
vaginan kaipuustaan
sydämen olleessa kuorittu
valkosipulin lailla pienen pieniin palasiin
Viileät pisarat polttavat poskia
aavistettuja silmiä,
joita et halua katsoa
avuttomia typeriä sanoja,
joita et halua kuulla
Mutta kukaan ei itkenyt,
vaikka sade valuu niskasta
selkärankaan tai
puhaltaa tupakan savua
ylimieleisen yhdentekevästi
hipaisten huulia ja huulilta se tuli
Kunhan taas sinut nähdä saan
http://www.youtube.com/watch?v=KTPuk3OPlYE
Vastaukset 13
Vanhimmat
siihen mitä et tiennyt tahtovasi
Hän ei halunnut olla niin kuin muut, langenneena, ilman ohjaita omaan elämään.
Ohjaat toisen kädessä, ja sielu auki. Mutta Tahto ei kuunnellut. Se eli omaa elämää langetti, pisti kompuroimaan.
Hän nousi, sitoi polviaan käänsi Tahdolle selän ja jatkoi. "Kyllä minä sinulle näytän
kumpi määrää." Se oli Tahdolle kuin punainen vaate, haaste oli heitetty. Ja hän häviää, yhä uudelleen ja uudelleen.
http://www.youtube.com/watch?v=SlykYu5QOkM
Kiitos kauniista runosta.
Hyvää yötä.
Niin vaikeita kysymyksiä, jos aina tietäisi vastauksen olisi paljon helpompaa...ehkä se kuuluu ihmisen luonteeseen...ohjelmointivika...tai jotain muuta. Muuten kun katsoo tota Cyndia, onkohan sillä kaikki ok ...toivottavasti...mä luulen, että vaikka ihminen tietää ja sisimmässään tuntee, silti aina kuitenkin syvemmältä tulee joku vietti, joka teetättää jotain mikä kiehtoo rikkomaan rajoja...hakemaan sitä kuuluisaa jännitystä. On niin helppo sanoa anteeksi ja kohta taas uudelleen tai katuu että yleensä meni lupaamaan, vaikka sydän sanoo taas vähänajan päästä toisin...mikä siinä on....
Hyvää illanjatkoa!
Ehkä se on sama ilmiö kuin kuun kanssa... maalta käsin se näyttää aina vain saman puolen, joskus koko loistoaan, joskus ei. Se toinen puoli kiehtoo ja pelottaa.
Tai se voi johtua siitä, että metsästäjästä ei saa kovin helpolla marjanpoimijaa. Ellei se siirry eläkkeelle.
Taitaa Cyndi olla iso tyttö jo, tai jos ei vielä ole kasvanut, niin ehkä nyt olisi korkea aika.
Hyvää sullekin :)
t. Marjanpoimija
Uusiksi.. Ilman liekinheittäjää tällä kertaa :))
Huomenta.
Tiesin jo kun lupaus oli heitetty, ettei niin tule tapahtumaan. Ja olosuhteita huomioon ottaen, se on parempi näin. Mullekin. Ei tässä mitään suurta vahinkoa ole syntynyt, ja kunnioitan sua entistä enemmän sen takia.
Se tapa millä hoidit sen... en tiedä miten lempeästi siitä sanoa. Tuli mieleen näitä mitälie mallinohjelmia - one day you're in - the next you're out. Voi mulle sanoa. Eikä vaan pudottaa.
Eniten kuitenkin mua pännii itseäni. Niin kuin mun ekassa vastauksessa koetin sanoa. Mikä saa nyrkkeilijän aina uudestaan menemään kehään, jos lopputulos on joka kerta taju kankaalla? Kuinka tyhmä saa olla? Tai tiedänhän mä, rakkaudest lajiin ;D Mutta kahden kauppaa kaikki on, ja mua harmittaa itseäni.
Anna anteeksi, Eremita. Anna tassua, kiltti, ennen kuin lyön itseäni kankaalta.
Ja linkki, tietystikin :) aivan ihana Erin
http://www.youtube.com/watch?v=4SqXaxM_Cwk&feature=share
Hyvää työpäivää :)
Taitaa olla kohtuullisen uutta Eriniltä. Kuten laulun sanat kertoivat, ensin toppuutellaan, että mitäs sitä minulle enää rakkaudesta laulat vanhalle sydämelle ja jos laulatkin kuinka ilahtuisin ja taivaalta tähdet noutaisin...
Niin minun mielestäni elämässä täytyisi pystyä löytämään rakkaus jokaiselle päivälle, sellainen joka toisi sen karehtivan hymyn suunpielille, antaisi voimaa ja jaksamista eteen tulevissa haasteissa. Sellainen joka kääntää itkun ymmärrykseksi, tuskan taisteluksi ja ilon yhteiseksi....ehkäpä löytää sanaa lähempänä tai oikeampana olisi ehkä tuntea...
Mä ymmärän sinun tuskan (sen nyrkkeilykehän) jollain lailla, mutta en kuitenkaan taida oikein sitä ymmärtää. Asioita on niin vaikea sanoiksi pukea ettei toinen ymmärtäsi väärin. Elämässä on lukematon määrä mahdollisuuksia ja toisaalta mahdottomuuksia. Mihinkään niistä ei pidä takertua tai pitää itsestään selvyytenä ja aina pitäisi ymmärtää milloinka kohtaa mahdollisuuden ja milloin asioita joita ei voi saavuuttaa.
Minusta on aina ollut loistava ohjenuora elämään tyyneystukous;
Jumala, anna minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa ne jotka voin ja viisautta erottaa nämä kaksi toisistaan
Mä rakastan yli kaiken elämässä sellaista "taistelu" mielialaa eli pyrin aina tekemään kaikkeni saavuttakseni asioita, jotka tekevät mieleni iloiseksi, tyytyväiseksi..saada tuntea tehneensä kaikkensa sen eteen mitä ikinä onkaan toivonut. Nämä voivat liittyä työhön, vapaa-aikaan ja vaikkapa rakkauteen...toisaalta näin tehden ja saavuttaessani kiitosta tai onnistumisen tunteita työssä, lapsilta tai muita onnen tunteita vaikkapa rakkauden saralla osaan myös olla kiitollinen siitä mitä olen saanut. Osata kiittää on oivallinen tapa saada niitä onnetunteita ja voimaa tehdä asioita tai tuottaa tunteita vastaavalla tavalla. Yksikin kiitos toisen suusta taas moninkertaistaa tämän tunteen....Tekevälle sattuu aina virheitä ja virhearviointeja, mutta kun on yrittänyt parhaansa ja yrittää oppia tekemästä samoja virheitä uudelleen, enempää ei voi keneltäkään vaatia. Silloin ei voi jäädä pitkäksi aikaa makaamaan syytöksiin ja harmittelemaan epäonnistumistaan. Kukaan ei pysty parempaan kuin mitä se sen tietoinen paras voi olla.
Nyt siirrytään taas liukkaamalle jäälle, mutta minun mielestäni jokaisella on oikeus etsiä, lyödä päätään seinään useamman kerran tai otta kehässä iskuja, sillä peruslähtökohtaisesti ihminen etsii ja tarvitsee ihmistä. Ihmiseen ei voi tutustua kuin tutustumalla ihmisen kanssa ja sen seurauksena voi olla satoja syitä miksi "kemia ei toimi" tai muuten vaan törmää mahdottomuuteen, jota ei voi hyväksyä tai saavuttaa.
Sellaiset iskut eivät ole kenellekkän suotavia, mutta ne on aikaajoin otettava tai ainakin niihin on varauduttava, jos oikeasti haluaa jotain saada. Minun mielestä muuta tietä ei ole ja niihin ei voi eikä kannata jäädä makaamaan. Elämässä voi vain voittaa etsimällä ja löytämällä niin se minun mielestäni menee. Ja kun kerran löytää, asia menettää merkityksensä.
"Vain rakastunut tietää mitä rakkaus on."
En ole aivan varma puhuttiinko me edes samaa asiaa, mutta tällaista tähän päivään ;)
Hyvää illanjatkoa miss.firelle
http://www.youtube.com/watch?v=LhWrUU9b4Gg&feature=related
Vai onko se Erinin biisi laulu vanhasta sydämestä, joka ei uskonut tuntevansa enää mitään, eikä uskalla luottaa siihen nytkään. Se on kuin haavekuva joka leijuu ilmassa, josta on jo luopunut, ja jos siihen yrittää tarttua, huomaakin että se on pelkkä illuusio. Vähän niin kuin sä.
Et pysty antamaan anteeksi. Mitäs mä siihen sanon... mitä mä voin sanoa.
Kiitän sua niistä lukuisista onnen hetkistä mitä olet mulle antanut.
Totta kai voin antaa anteeksi, en vain ymmärrä miksi toivot anteeksiantoani. Mielestäni olemme keskustellet tämän asian jo aiemmin jos siihen viittaat ? ja ei minulla ole sen suhteen mitään mikä vaivaisi. Niin ja mähän ollen illuusio, näkymätön rakkauden sanansaattaja, oikea kupla kerrankin nähtävillä ;)
Hyvää yötä.
Olen totisesti nimeni arvoinen. Siihen pyysin anteeksi, kun räjähdin. Etkä edes huomannut? Pommi joka laukeaa huomaamatta.. Mut niinhän tuo MysPys sanookin mua hutikutiksi, se ihku tyttönen.
Kiitos.
Ja hyvää yötä sullekin.
Pessi
Luen runosta kuvausta ihmistä suuremmista voimista. Miten kukaan meistä ei tiedä miten toimii tai miksi toimii tietyllä tavalla. Uudestaan ja uudestaan lähdemme metsästysretkelle, tai meissä elää toivo saada kokea jotain jota rakkaudeksi kutsutaan. Hyvä runo, kuten kaikki tänne kirjoittamasi. Ei ihan jokalukijan runoutta, mutta uskon että tällaista tekstiä on tänne kaivattu.. erilaista, haastavaa, vaihtoehtoista. Luen tällaisesta tekstistä ainaisen kyselyn ja ihmettelyn.. miksi tämä on näin, miksei noin.. kyseenalaistamista ei lopeteta koskaan, jokainen päivä tuo uuden ihmeen ja ihmettelyn aiheen.
Pidän tuosta loppukaneetista: kaiken himon ja kiihkon jälkeen jää vain simppeli toteamus: Kunhan taas sinut nähdä saan.. sitten kaikki on hyvin, kaikki jatkuu ennallaan.. vaikka ei tiedä miksi haluaa nähdä ja mitä oikein haluaa tehdä.
Siksikin tykkäsin.
Kiitos contremot, samaa voi sanoa sinun runoistas,i se imestyskirja oli aivan loistava!
Mä olen aina miettinyt, että pitäisi päästä freudilaiselle aikamatkalle ihmisen mieleen ja yrittää perehtyä mitä missä milloin. Palattuaan pystyisi riisumaan toverinsa aina aseista, kun osaisi ennakoida kyseisen henkilön todelliset motiivit ja vaikuttuimet erillaisiin kysymyksiin. Siis täysin yksitoikkoista peruselämäksi, mutta pystyisi kerran elämässään saamaan kaverin "housut nilkoissa rysän päältä" asiassa, jossa hän sanoo kaikkea muuta kuin oli ajatellut tekevänsä.
Kirjoitat:
"Kolikon toiselta puolelta
ei löytynyt sitoutunutta
ihmistä, johon
solmiutua vaan
kaikki jää roikkumaan
himosi valtaan"
Miksi ei löydy... ei halua, ei tahtoa, ei uskallusta?
Kun kolikon toinen puoli löytyy, raa'an lihan tuoksuinen himo muuttuu pehmeän punaiseksi, keinuvaksi mereksi
suut maistuvat hyviltä, silmien kautta avautuu maisema toisenlaiseen sisimpään
Kaksi sielua kietoutuu hetkeksi yhteen, hikipisarat valuvat samaan puroon
Nähdä ja kokea ja niiden välillä muistaa ihollaan ja sydämellään
Vasta kun on löytänyt itsensä ja rohjennut jättää sydämensä oven auki, on rakkauden mahdollista kävellä sisään. Jäädä asumaan toivottuna vieraana.
- - - -
Vaikka omat tuntoni ovat toisin, herättävät runosi ajatuksia.
Haastavat pysähtymään, tutkimaan ja löytämään. Kiitos siitä!
Jep olet täysin oikeassa ja jopa minäkin saatan tehdä niin ;)
Tämänkertaisessa nyt sylki toi suuhun ajatuksia, joita ihmisen mieli voi kuvitella ottamatta kantaa mikä on oikeaa ja mikä väärää tai meneekö asiat eteenpäin vai takaisinpäin tai miksi ei ymmärrys voita ymmärtämättömyyttä. Kaikissa asioissa on yhtä paljon järkeä tai järjettömyyttä kuin maailma meille antaa mahdollisuuksia.
Kiitos Zinnia, että kävit pohtimassa asioita kanssani ;)