Ymmärtääkseni koneellinen ilmanvaihto on nykyään pakollinen ainakin ympärivuotiseen asumiseen rakennetuissa talossa. Kumpi olisi parempi hirsitalon kannalta ali- vai ylipaineinen ratkaisu? Tai siis paras olisi kai tilanne että paine-eroa ei ole. Luullakseni nuo koneet tai oikeammin venttiilit yleisesti säädetään niin että talossa on alipaine.
Koneellinen ilmanvaihto hirsitalossa
jlo
23
8741
Vastaukset
- mietiskelijä 2
Mitenkä käy, jos maaperässä on radonia, imeekö alipaine seinän ja lattian raoista sitä sisätiloihin.
- keep it simple
Tuulettuva alapohja koneellisella poistolla. Kissanluukut on oli vanhankansan ratkaisu tähän.
Jos taas maanvarainen laatta, niin ilmasalaoja alapohjaan ja huipparilla katolle.
- 1+1
Itsellä on 2007 rakennettu hirsitalo ja tuohon oli rakennusvalvonnan vaatimuksesta asennettava koneellinen ilmanvaihto, vaikka sitä en itse välttämättä olisi halunnut laittaakaan.
Nyt muutaman vuoden käytön jälkeen olen sitä mieltä, että se on ihan ok olemassa, joskin ilman sitäkin pärjäisi vähintäänkin hyvin. Talvella ilma vaihtuu riittävästi takalla ja kesällä pärjäisi huippuimurin kanssa.
Mutta se mikä noissa on ongelma, on juurikin tuo voimakkaasti alipaineiseksi säätäminen. IV -suunnittelijoilla ei ole erityisosaamista hirsitaloista ja nuo koneet säädetään höyrysulutetun talon arvoihin. Eli ulos puhalletaan reilusti enemmän ilmaan kuin sisälle. Tuon erotus siis käytännössä vedetään nurkista sisään, mikä aiheuttaa vedon tunnetta nurkkiin.
Mun mielestä paras vaihtoehto olisi säätää se ilmastointi lähelle nollapainetta, kuitenkin alipaineen puolella. Ylipaineiseksi ei kannata säätää, koska sitten alkaa olla nurkat kuurassa ulkopuolelta. Samoin ylipaineen kanssa tulee ongelmia yläpohjan kosteuden hallinnan kanssa.
Toivoisi kyllä, että IV -suunnittelijat ja miksei laitevalmistajatkin miettisivät vähän tarkemmin tuota hirsitalon ilmanvaihtoa. Se ei toimi samoin kuin pullotaloissa.- jlo
Kiitos vastauksesta 1 1. (kaksi muuta vastaajaa hieman missasivat kysymyksen pointin vaikkakin radonasiatkin ovat tärkeitä). Jos nyt sattuu niin että hirsitalo ei ole kaikilta osin ihan tiivis, niin eikö kuitenkin suurempi ongelma ole alipaineen kanssa, kun mahdollisesti kosteaa ulkoilmaa imaistaan seinän "sisään" (salvoksiin, hirsien väleihin)? Asiaa ei varmaankaan ole tutkittu kun referenssejä ei pitkältä ajalta ole. Tuo nurkat kuurassa on kai enemmämkin visuaalinen ongelma, mutta yläpohjan kosteus on toki paha juttu.
Harmittaa ihan vietävästi kun ei painovoimaista saa laittaa, vai tietäiskö joku hyvät perustelut (kaminassa ikuinen liekki tai jotain)? Onko joku jossain onnistunut saamaan painovoimaisen hirsitaloonsa lähimmän parin vuoden aikana? Kertokaa ihmeessä kokemuksianne: - 1+1
jlo kirjoitti:
Kiitos vastauksesta 1 1. (kaksi muuta vastaajaa hieman missasivat kysymyksen pointin vaikkakin radonasiatkin ovat tärkeitä). Jos nyt sattuu niin että hirsitalo ei ole kaikilta osin ihan tiivis, niin eikö kuitenkin suurempi ongelma ole alipaineen kanssa, kun mahdollisesti kosteaa ulkoilmaa imaistaan seinän "sisään" (salvoksiin, hirsien väleihin)? Asiaa ei varmaankaan ole tutkittu kun referenssejä ei pitkältä ajalta ole. Tuo nurkat kuurassa on kai enemmämkin visuaalinen ongelma, mutta yläpohjan kosteus on toki paha juttu.
Harmittaa ihan vietävästi kun ei painovoimaista saa laittaa, vai tietäiskö joku hyvät perustelut (kaminassa ikuinen liekki tai jotain)? Onko joku jossain onnistunut saamaan painovoimaisen hirsitaloonsa lähimmän parin vuoden aikana? Kertokaa ihmeessä kokemuksianne:Talvella ulkoilman absoluuttinen kosteus on aina pienempi kuin sisäilman eli sen "imaiseminen seinän sisään" ei ole kosteustekninen ongelma. Seinä pysyy silti kuivana. Sen sijaan sen kostean sisäilman puhaltaminen ulospäin kylmälle pinnalle (nurkkiin tai yläpohjaan) on kosteustekninen ongelma, koska jossakin vaiheessa se kohtaa kastepisteen ja tiivistyy pinnalle. Nurkka siis huurtuu tai vilat yläpohjassa tai mikä paikka tahansa, josta se lämmin sisäilma virtaa ulos. Eikä tuo nurkissakaan ole ihan pelkästään visuaalinen haitta, jos sitä kuuraa kertyy sinne enemmän. Kyllä se nurkka tuolloin pysyy kostena läpi talven ja ajan saatossa siis muutakin haittaa syntyy.
Tuosta johtuen se hienoinen alipaine pitää hirsitalonkin ilmanvaihdossa olla, mutta mielestäni sen ei kannata olla niin suuri kuin pullotalossa. Aavistuksen alipaineinen, mutta lähellä tasapainoa. Liika paine-ero vedetään aina nurkista sisään ja siitä seuraa vetoa.
Ylipaineinen se ei saa olla. Ehkä tuosta syystä IV -suunnittelijat sen vetävät niin varman päälle, mikä kuitenkin on turhaa. - Hyvä painovoimainen
jlo kirjoitti:
Kiitos vastauksesta 1 1. (kaksi muuta vastaajaa hieman missasivat kysymyksen pointin vaikkakin radonasiatkin ovat tärkeitä). Jos nyt sattuu niin että hirsitalo ei ole kaikilta osin ihan tiivis, niin eikö kuitenkin suurempi ongelma ole alipaineen kanssa, kun mahdollisesti kosteaa ulkoilmaa imaistaan seinän "sisään" (salvoksiin, hirsien väleihin)? Asiaa ei varmaankaan ole tutkittu kun referenssejä ei pitkältä ajalta ole. Tuo nurkat kuurassa on kai enemmämkin visuaalinen ongelma, mutta yläpohjan kosteus on toki paha juttu.
Harmittaa ihan vietävästi kun ei painovoimaista saa laittaa, vai tietäiskö joku hyvät perustelut (kaminassa ikuinen liekki tai jotain)? Onko joku jossain onnistunut saamaan painovoimaisen hirsitaloonsa lähimmän parin vuoden aikana? Kertokaa ihmeessä kokemuksianne:Painovoimaisen ilmanvaihdon saa laittaa. Koneellinen ei ole pakollinen, vaikka niin jopa asiantuntijat luulevat. Oletan, että kyse on rakennustarkastajan henkilökohtaisesta asenteesta sekä paikkakunnasta. Ruuhkasuomessa on tiukempaa ja rakentajia käsitellään liukuhihnalta. Katso metsänkylän navetan koulutuspäiviä, joissa arkkitehti Pekka Saatsi pitää juuri tästä asiasta luentoja. Meillä itsellämme on painovoimainen ilmanvaihto uudessa hirsitalossa (rakennuslupa myönnetty 2003) sekä vanhassa 1982 rakennetussa talossa.
- xfzdzdzd
Höpinät pois noitten nurkkien kuuraisuuden kanssa ja ylipaineen /alipaineen kanssa. Meillä ollut 10v koneellinen ilmanvaihto hirsitalossa eikä vedä ikkunoista eikä nurkista, uunia lämmittäessä nurkista hiukan vetää mutta tämän ymmärtää kun tietää kuinka paljon tuli tarvitsee korvausilmaa . Koneellisessa ilmanvaihdossa ei ole mitään ongelmaa hirsitalossa.
- 13
Nurkista vetämisen voi korjata käyttämällä takkakytkintä koko takan lämmityksen ajan.
- 1+1
Siinä tapauksessa sanoisin, että teillä on tuo ilmanvaihto säädetty oikein.
En ole sitä mieltä, että koneellinen ilmanvaihto on huono. Olen ainoastaan sitä mieltä, että sen säätäminen liian alipaineiseksi aiheuttaa turhaan vetoisuutta nurkkiin. Ja nykyisillä mitoituksilla ne säädetään melkein aina liian alipaineiseksi.
Näin oli itselläkin, kunnes se säädettiin uudelleen. Asia on varsin helppo todentaa sammuttamalla IV -kone kokonaan. - eeei.
1+1 kirjoitti:
Siinä tapauksessa sanoisin, että teillä on tuo ilmanvaihto säädetty oikein.
En ole sitä mieltä, että koneellinen ilmanvaihto on huono. Olen ainoastaan sitä mieltä, että sen säätäminen liian alipaineiseksi aiheuttaa turhaan vetoisuutta nurkkiin. Ja nykyisillä mitoituksilla ne säädetään melkein aina liian alipaineiseksi.
Näin oli itselläkin, kunnes se säädettiin uudelleen. Asia on varsin helppo todentaa sammuttamalla IV -kone kokonaan.Meillä hirsitalossamme on yksinkertainen ilmastointi, siis ei konetta ja hyvin on ilma ja happi huoneissa riittänyt. Jos hirsitaloon lisätään vielä toinen ilmanvaihto, (koneellinen)edellisen lisäksi. On asia huoneiden tuuletuksen osalta todellakin yliampuva, ja ymmärretty hirsitalo ehkä väärin. Mielestäni näillä nykyajan kotkotuksilla, puhalletaan lämpöä harakoille rutosti ja samalla vedetään kosteaa ulkoilmaa turhaan sisätiloja kostuttamaan, ei hyvä.
- kontista
eeei. kirjoitti:
Meillä hirsitalossamme on yksinkertainen ilmastointi, siis ei konetta ja hyvin on ilma ja happi huoneissa riittänyt. Jos hirsitaloon lisätään vielä toinen ilmanvaihto, (koneellinen)edellisen lisäksi. On asia huoneiden tuuletuksen osalta todellakin yliampuva, ja ymmärretty hirsitalo ehkä väärin. Mielestäni näillä nykyajan kotkotuksilla, puhalletaan lämpöä harakoille rutosti ja samalla vedetään kosteaa ulkoilmaa turhaan sisätiloja kostuttamaan, ei hyvä.
Sinulla on nyt "pallo hukassa".
1.Teillä ei ole talossa ilmastointia eikä ilmanvaihtoa
2. Nykyajan kotkotus hukkaa vähemmän lämpöä harakoille kuin hatara hirsitalo
3. Ulkoilma on yli 96% vuoden päivistä kuivempaa kuin sisäilma
Ja aloittajalle, näiltä palstoilta löytyy kymmenittäin ketjuja joissa keskustellaan hirsitalon kylmistä nurkista ja niiden korjaamisesta. Jossain kerrottiin esimerkiksi johtavan suomalaisen hirsitalotoimittajan korjanneen tuotettaa uretaanilla. Ja se uretaani nurkissa toimii. Kaikki ei vaan periaatteesta sitä hyväksy. Jos minä nyt tekisin hirsitaloa ( en tasan toista kertaa haksahda!!!!?, laittaisin uretaanin joka ainoaan saumaan eli hirsien väliin jo tekovaiheessa. - minävaantaas
kontista kirjoitti:
Sinulla on nyt "pallo hukassa".
1.Teillä ei ole talossa ilmastointia eikä ilmanvaihtoa
2. Nykyajan kotkotus hukkaa vähemmän lämpöä harakoille kuin hatara hirsitalo
3. Ulkoilma on yli 96% vuoden päivistä kuivempaa kuin sisäilma
Ja aloittajalle, näiltä palstoilta löytyy kymmenittäin ketjuja joissa keskustellaan hirsitalon kylmistä nurkista ja niiden korjaamisesta. Jossain kerrottiin esimerkiksi johtavan suomalaisen hirsitalotoimittajan korjanneen tuotettaa uretaanilla. Ja se uretaani nurkissa toimii. Kaikki ei vaan periaatteesta sitä hyväksy. Jos minä nyt tekisin hirsitaloa ( en tasan toista kertaa haksahda!!!!?, laittaisin uretaanin joka ainoaan saumaan eli hirsien väliin jo tekovaiheessa.niinpä, hirsitaloja vaan on monenlaisia, ja kaikki käyttäytyy erilailla. esim. massiivihirren (yksipuinen perushirsi) kanssa ehkäpä parhaiten toimisi painovoimainen hyvin suunniteltuna.
eri asia on sitten nämä viron-venäjän liimatikkuhirret tai vieläkin huonommat uretaanitäytteiset puupaneeliseinät, niissähän läpi ei hönkää mikään, kun ei ole rakoja, vuotoja jne. tarvitaan ilmanvaihtoon tehostusta.
sanoisin tuosta harakoille hukkuvasta energiasta, että niin se ilma kun vaihtuu, tuppaa energiaa katoamaan, mitä enemmän ilma liikkuu, sitä hanakammin sitä ulos kone tuuppaa, hyötysuhteiden laskeminen on turhaa...korkeintaan 40-50% voi talteen saada siitä mutta painovoimaisessa ilma liikkuu yli 4-5 kertaa hitaammin, laske sit siitä kumpi on halvempaa...
- kun,
Pallo hukassa, no mutta pelataan tällä kunnes löytyy. Kohtaan 1. sanoisin, että 15 vuotta on nyt talossa asuttu ja hyvin on voitu, ilma vaihtunut sillä hengissä on pysytty toistaiseksi. Meillä on siis ilmastointi, joka on ollut miljoonilla ja taas miljoonilla hirsitalon asukkailla ennen meitä.
Kohta 2. 125 m2 lämpiää takalla saunan kiukaalla ja sähköllä, kilovatteja noin 10 - 12000 tuhatta/ vuosi. Jos sitten yhtäkkiä löytäisin sen kauan hukassa olleen pallon ja lisäisin tuuletusta oikein konekaluston voimalla kaksin kertaiseksi, siis yksinkertaisen lisäksi, niin en ollenkaan epäile, etteikö lämmityskulut ainakin kaksinkertaistuisi, sillä eihän se tuuletusmyllykään ilmaiseksi pyöri. Siis ei kannata oikein koneen voimalla puhaltaa kallista lämpöä harakoille, se on minun mottoni.
Kohtaan 3. sanoisin, että ainakin meidän talossa on aina sisäilma kuivempaa kun ulkona, Olen muuten usein mitannut kosteusmittarilla huoneiden sisätiloja ja huonekalija, niiden keskimääräinen kosteus on aina 6 - 8 % ja ulkona seinän ym. kosteus on 15 - 20 %. Näin se vaan menee, ei muuta kun hae vain saappaat ulkoa sisälle kuivumaaan, sisällä nyt vaan on huomattavasti kuivempaa kuin ulkona.
Muuten sen verran vielä, että meillä on käsityönä rakennettu hirsitalo, jonka seinävahvuus on 230 mm. Hirsien korkeus on noin 350 mm ja niiden ikä on 150 - 200 vuotta (mikähän on lamellihirren ikä?). Nurkat tihtasimme, jos vuotoa ilmeni, pellavaeristeellä tylppää talttaa ja vasaraa apuna käyttäen niin tiukkaan että mistään nurkasta ei vuoda. Siis meillä ei lämmitetä harakoita, mutta olen kuullut monien niin tekevän, varsinkin niillä nykyajan kotkotuksilla. - Hyvä valinta
Olemme asuneet kauan Kontion hirsitalossa jossa on villat hirren ja sisäpaneelin välissä. Talo oli "pullotalo" jossa ilma ei mielestämme vaihtunut riittävästi talven aikana. Leivinuunilla ja sähkölämmöllä varustettu hyvin lämmön pitävä ja kesän helteillä mukavan viileä talo. Ratkaisimme ilmanvaihto-ongelman laitattamalla ikkunanpokiin ilmanvaihtolistat. Ne piiloutuu näkymättömiin verhojen alle.
Noita voi laittaa tarpeen mukaan niin useita kuin haluaa taloonsa. Muitakin vaihtoehtoja löytyy kuin listat, jos ei halua ikkunanpokiin laittaa. Mielestäni ne ovat hyvä vaihtoehto ilmanvaihtoon talossa ja kovimmilla pakkasilla niitä voi pitää suljettunakin silloin kun itse haluaa.- kun,
Varmasti hyvä ja edullinen vaihtoehto pienet räppänät ikkunan pokissa, mutta tietysti vain jos siihen todellakin on tarvetta, printeisessä hirsitalossa sitä ei ole, ainakaan meillä. Kun rakensimme, niin ilmastoinnille en oikeastaan muista antaneeni kahta ajatusta. Siis luotin siiheen, että ovista ja ikkunoista on ennenkin ilma kulkenut ja oikeassa olin, ainoastaan korsteeniin muurattiin kaksi ilmakanavaa, johon on huoneista yhteys, mutta erillistä räppänää tuloilmoille ei ole.
Meillä saunotaan pari kertaa viikossa ja saunomisen jälkeen pidetään pesuhuoneen ja saunan ovi auki huoneistoon, joten saunomisesta tuleva kosteus tulee keitiöön / olohuoneiseen, mutta milloinkaan ei ikkunat ole menneet huuruun, sillä ilmassa oleva ylimääräinen kosteus imeytyy nopesti käsittelemättömiin rutikuiviin hirsiseiniin ja kattoon, siis puu vetää henkeä sisään ja hetken päästä kun ilman kuivaessa, alkaa puu työntää kosteutta ja pihkan tuoksua huokosistaan ulos = ulos hengitys. Näin meillä ja monessa muussa paikassa, monet vaan ovat estäneet tämän puun hyvän ominaisuuden ilman kosteuden tasaajana, maalaamalla tai muuten käsittelemällä eri aineilla uudet hirsipinnat.
- mykiäinen
Meillä on v. 2009 rakennettu 1,5-krs hirsitalo, alakerta lisäeristämättömänä liimahirrellä, yläkerta runkorakenteinen. Neliöitä 183, kuutioita 560 lämmitettävänä. Kaikki sähkönkulutus vuoden aikana pysyttelee 10000 - 11000 välillä (v. 2009 - 2010 ja v. 2010 - 2011, joina myös talvet olleet aika kovia). Meillä on maalämpö (Lämpöässä V10,5) lattialämmityksellä ja koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto.vesikiertoisella jälkilämmityksellä, kone on Vallox Digit SE II MLV mutta tuota viilennyspuolta ei ole kytketty (ei taitaisi maksaa vaivaa). Eli iv-kone on meillä kohtuullisen kookas ja tehokas ja sitä ei normaalisti tarvitse pitää kuin ykkösellä (valikkoa riittää 1 - 8), yleensä saunan jälkeen pidetään jokunen tunti kolmosella. Ei se nyt mahdottomia syö tuota sähköäkään, kun ei meillä tuota isompi kulutus ole. Sähkökiukaalla lämpiää sauna useamman kerran viikossa ja lisäksi meillä vie sähköä myös jätevesien pienpuhdistamo pihalla. Lämmintä vettäkin kuluu ihan mukavasti, hankala sanoa tarkasti, minkä verran - kun meillä on oma kaivo.
Mutta tuosta koneellisesta iv:stä hirsitalossa sen verran, että jos on uusi ja tiiviisti tehty hirsitalo, niin eipä tuo iv-puoli kyllä oikein käytännössä eroa yhtään mitenkään runkorakenteisesta talosta. Meillä takkaa lämmittäessä joutuu käyttämään takkakytkintä, vaikka onkin pitkä Schiedelin piippu, jossa on hyvä veto, sillä talo on sen verran tiivis. Samoin ei kyllä kosteusja hajut haihdu meidän asumismukavuusvaatimusten mukaisesti ilman tuota ilmanvaihtosysteemiä. En haluais oikeasti asua missään perinteiseen tapaan painovoimaisella iv:llä varustetussa talossa, edes hirsitalossa. Silloin kun ilmanvaihdon tarve on pienimmillään, sellainen toimii liikaa (talvella) ja silloin kun tarve on suurimmillaan (kesällä) niin eihän se toimi. Koneellisella pystyy helteilläkin vaikuttamaan talon sisälämpöön, kun ei pidä konetta päivällä isolla, mutta pistää iv:n yöksi tehokkaammalle, jolloin sisällä viilenee jonkin verran myös. Painovoimaisessa ei ole minkäänsorttista LTO:ta - kyllä sekin minusta on hyvä olla ja tuossahan se tulee samalla kun kuitenkin jonkinlainen iv on hyvä olla olemassa, että on mukavampi asua.
Meillä iv on muovikanavistolla tehty, se on hyvin hiljainen eikä vetoa tunnu. Alipaineinenhan se on hivenen totta kai, eipä se oikein ylipaineella toimi. Mutta meillä poistot keskittyvät saunaan, pesuhuoneeseen ja kodinhoitohuoneeseen, lisäksi on yksi makkarin yhteydessä vaatehuoneessa. Tupakeittiössä on lähinnä tuloilmaa. Ilmavirrat kiertävät tuvasta kodinhoitohuoneeseen ja sieltä pois, samoin pyykit kuivuvat hyvin kodinhoitohuoneessa jne.
Me ollaan oltu hyvin tyytyväisiä tähän systeemiin eikä vaihdettais. Jos joskus rakennetaan uudelleen, ei paljon tarvi miettiä, mitä ratkaisuja lähdetään kyselemään ensimmäisenä. - tyydytään omiin
Tiedän enemmän painovoimaiseen ilmanvaihtojärjestelmään tyytyväisiä kuin koneelliseen.
Muistan takavuosien VTT:n tutkijan lausunnon: Painovoimainen ilmanvaihto hoitaa sisäilman paremmin kuin koneellinen.
Totto kai laitteet paranee, mutta hinnasta et puhunut mitään.
Et ihan täydellinen markkina mies ole kun et havainnut kertoa minkälaisen määrän takkasi tuottaa naapurin terveydelle vaarallisia pienhiukkasia ja kantavasi siitä huonoa omaatuntoa. - omatunto/taito
Miten ne pienhiukkasten määrät todetaan koska riippuu pääasiassa kuka on lämmityshommissa jne? Mm. ilmansyöttömäärät, panoskoot ja polttoaineen kosteusprosentit vaikuttaa eniten päästöihin. Lämmittäjä siis vaikuttaa jokaisella lämmityskerralla päästömääriin jotka voi poiketa suuresti eri lämmityskertojen välillä yhdellä ja samalla tulisijalla.
Ainoa poikkeus lienee ns. avotakat joita ei pitäisi edes olla olemassa. Hyötysuhde olematon. Lämmitykseen käytettävät vastavirtauunit vastavaavasti ovat hyvinkin korkean hyötysuhteen tulisijoja. - 11+19
Sisäilman ja ulkoilman kosteusasiat taitaa olla monella aika pahasti sekaisin. Talvella siis ulkoilman absoluuttinen kosteus on todella pieni ja sisällä paljon suurempi.
- qwe
Suhteellinen kosteus meillä on tällä hetkellä sisällä 45% ja ulkona hygrostaatti mittaa 57 %.
- 11+19
Joo.o. Suhteellinen kosteus on ulkona suurempi. Mutta miten on absoluuttisen kosteuden laita? Se on ulkona pienempi. Eikö niin?
- Järki hoi
Ei voi ku nauraa.... Siis kesällä ei pidetä ikkunoita auki? Mulla ovetkin auki. Koneella jauhatetaan ilmanvaihtoa!!?? Hulluks on maailma mennyt.
- vihreys kirosana
hulluks on maailma tosiaankin mennyt. ovi pidetään kesälläkin kiinni ettet saastuta ilmastoa!!
yritä nyt ymmärtää, nämä ajatukset on tulleet vihreiltä, juuri siltä väeltä joka haavistostakin yritti presidentin tehdä
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miksei voitaisi vaan puhua asiat selväksi?
Minulla on ollut niin kova ikävä sinua, etten oikein edes löydä sanoja kuvaamaan sitä. Tuntuu kuin jokainen hetki ilman481548Sunnuntai terveiset kaivatulle
Maa on vielä valkoinen vaikka vappu lähestyy, otetaan pitkästä aikaa pyhä terveiset kaivatullesi tähän ketjuun !!761355- 241060
Olen päivä päivältä vain varmempi siitä että rakastan sinua
Onhan se tällä tuntemisen asteella jokseenkin outoa, mutta olen outo ja tunne on tunne. 😊871036- 87965
Ai miehillä ei ole varaa maksaa
Treffejä naiselle johon on ihastunut? Ihanko totta dusty miehet? Tekosyy. Haluatko laittaa 50/50 kaikki kulut parisuhtee187896Olet mielessäni
viimeisenä illalla ja ensimmäisenä aamulla. Ihastuin sinuun enkä voi tunteilleni mitään. Jos uskaltaisin, tunnustaisin s20841Verovähennysten poisto syö veronkevennykset pieni- ja keskituloisilta
Kokoomuslaiset ja perussuomalaiset kansanedustajat jakavat kilvan postauksia, jossa kerrotaan miten kaikkien työssäkäyvi99835- 82811
Hei rakas mies. Olisi yksi kysymys, mielellään rehellinen vastaus edes täällä..
Mitä sinä minusta haluat?70779