Tuli todettua varmuuden kanssa, että tämä ongelma tosiaan on talvesta ja pakkasesta aiheutuvaa nimittäin dalmatiankoirani korvat ( ulkopuoli, ei korvakäytävä) ja pää tihuttaa ihon läpi verta ulkona varsinkin jos se ravistelee päätään voimakkaasti. Näissä vuotokohdissa ei ole haavoja paitsi korvissa on pienet arpeutuneet lovet, jotka syntyvät kaksi vuotta sitten siitä, että erään rouvan pikku puudelit hyppivät vasten ja purivat aitauksessa kaikkia luppakorvaisia koiria. Tämä on koirani kolmas talvi. Pitäisiköhän sille hankkia hattu tai korvasuojat.
Eläinlääkäri ei osannut sanoa oikein yhtään mitään kun syksyllä tätä ongelmaa ei ollut eikä hän silloin nähnyt tietenkään niitä vuotokohtia kun asiasta kerroin. Dalmatiankoirilla on luonnostaan kuiva iho ( koko vuotinen karvanlähtö) ja tämä talvi ei helpota asiaa yhtään. Antoipa mitä tahansa ruokaa, raakaa tai kuivamuonaa ja ihoa varten ravintolisiä, iho on silti kuiva. Monta eri ruokavaliota on kokeiltu pitkiä jaksoja kerrallaan. Parhaaksi on todettu kalapohjainen Taste of the wild, jonka ansiosta korvat on puhtaammat, silmät kirkkaat ja muut iho-ongelmat poissa. Tosin kastroinnin jälkeen turkki on muuttunut karkeasta pehmeäksi ja on rasvoittuvampi. Olen ihmisten hajusteettomia apteekista saatavia kosteuttavia voiteita kokeillut koiran korviin ja päähän, mutta ei mitään apua tihutukseen.
Päässä se kohta mikä tihuttaa, on sama kuin mihin toinen koira puraisi silloin kaksi vuotta sitten. Voisiko siis olla, että arpeutuneet kohdat tihuttavat verta, koska ne päästävät veren helpommin läpi kuin vahingoittumaton iho? Mutta eikö arpeutuneen ihon pitäisi olla paksumpaa? Veri tosiaan tihkuu ulos eikä vuotamalla vuoda, mutta se on muutamia millejä per lenkki paitsi pidemmillä reissuilla erittäin näkyvää tihutusta. Kaikenlisäksi vastaantulijat katsovat minua kuin murhaajaa, koska luulevat varmaan, että olen pahoinpidellyt koiraa, kun verilänttejä näkyy. Sisälle tullessa tihutus loppuu eikä pyyhkimisen jälkeen näy enää mitään. Enkä itse näe mitään vaurioita ihossa. Yritän aktivoida koiraa sisällä, koska en halua viedä pitkille lenkeille ennen kuin tuo veren tihutuksen loppumiseen löytyy keino. Eläilääkärille pitäisi mennä siten, että ensin käy lenkillä, jotta vuoto näkyy etteivät luule minun puhuvan palturia. Koiraa itseään ei näytä haittaavan, mutta minua haittaa vihaisesti katsovat vastaantulijat.
Onko kellään muulla ollut tälläisiä veren tihutuksia pakkasen aikaan ja oletteko löytäneet siihen apua?
Eläinlääkäri ei osannut sanoa oikein yhtään mitään kun syksyllä tätä ongelmaa ei ollut eikä hän silloin nähnyt tietenkään niitä vuotokohtia kun asiasta kerroin. Dalmatiankoirilla on luonnostaan kuiva iho ( koko vuotinen karvanlähtö) ja tämä talvi ei helpota asiaa yhtään. Antoipa mitä tahansa ruokaa, raakaa tai kuivamuonaa ja ihoa varten ravintolisiä, iho on silti kuiva. Monta eri ruokavaliota on kokeiltu pitkiä jaksoja kerrallaan. Parhaaksi on todettu kalapohjainen Taste of the wild, jonka ansiosta korvat on puhtaammat, silmät kirkkaat ja muut iho-ongelmat poissa. Tosin kastroinnin jälkeen turkki on muuttunut karkeasta pehmeäksi ja on rasvoittuvampi. Olen ihmisten hajusteettomia apteekista saatavia kosteuttavia voiteita kokeillut koiran korviin ja päähän, mutta ei mitään apua tihutukseen.
Päässä se kohta mikä tihuttaa, on sama kuin mihin toinen koira puraisi silloin kaksi vuotta sitten. Voisiko siis olla, että arpeutuneet kohdat tihuttavat verta, koska ne päästävät veren helpommin läpi kuin vahingoittumaton iho? Mutta eikö arpeutuneen ihon pitäisi olla paksumpaa? Veri tosiaan tihkuu ulos eikä vuotamalla vuoda, mutta se on muutamia millejä per lenkki paitsi pidemmillä reissuilla erittäin näkyvää tihutusta. Kaikenlisäksi vastaantulijat katsovat minua kuin murhaajaa, koska luulevat varmaan, että olen pahoinpidellyt koiraa, kun verilänttejä näkyy. Sisälle tullessa tihutus loppuu eikä pyyhkimisen jälkeen näy enää mitään. Enkä itse näe mitään vaurioita ihossa. Yritän aktivoida koiraa sisällä, koska en halua viedä pitkille lenkeille ennen kuin tuo veren tihutuksen loppumiseen löytyy keino. Eläilääkärille pitäisi mennä siten, että ensin käy lenkillä, jotta vuoto näkyy etteivät luule minun puhuvan palturia. Koiraa itseään ei näytä haittaavan, mutta minua haittaa vihaisesti katsovat vastaantulijat.
Onko kellään muulla ollut tälläisiä veren tihutuksia pakkasen aikaan ja oletteko löytäneet siihen apua?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Meillä on oman rhodesiankoirani kanssa tismalleen sama juttu. Nyt kolmas talvi menossa ja edellisenä ja tänä talvena luppakorvien "päät" auki. Luultavasti alunperin aukesi koirapuistossa riehuessa, viime lopputalvesta aukesi toinenkin korva ihan ilman ulkoista tekijää, juuri tuo ravistelu sen aiheuttaa.
Tikattu on muutaman kerran mutta eihän se auta. Lääkäri on suositellut hunajapohjaista voidetta mutta parhaimmaksi olen todennut bepanthenin.
Nyt pakkasten ajan eli tämän kuun ollaan käytetty fleecesta tehtyä kauluri/hattua joka on siis pelkkä kangasputki. On toiminut hyvin, ravisteleehan se koira edelleen mutta korvat ei heilu niin voimakkaasti hatun sisällä.
Tosin juuri tänään huomasin että toinen, muutoinkin alttiimpi korva kaikelle on vähän punoittava ja kuiva? Liekkö johtuisi kankaan ja luppakorvan sisäpinnan hankauksesta. En tiedä mitä tässä tekisi mutta vaikeita nämä talvet on. Eteisen seinät veripisaroita täynnä kun ravistelee sisään tullessakin. Kesää kovasti odotellessa!
Muuten vinkki teille: jos et vielä nää kunnolla kohtaa josta veri tulee ja koiraa ei haittaa, niin laita ihmeessä koirallesi jokin hatuntapainen jotta korvat ei heilu ravistellessa niin paljon. Koska nämä haavat vaan suurentuvat raistelun ansiosta ja vaiva ei ole niin pieni enää :/