Luonnon puolesta

kumpi uhanalainen kirjoitti:

Suomenpeuran puolesta
(jota ylisuuri susikanta uhkaa)

Oli laajat sen laitumet valtoimenaan
Itä Karjalan kankailla tuolla.
Siellä hoiteli Vaatimet vasikoitaan
Kuhmon korpien kätkemän puolla.

Elo harmonian oli täydellinen
Suomenpeuroilla uudelleen tulla.
Kasvuvauhtinsa sen oli voimallinen
siitä muisto on katkera mulla...

Miksi moisesta muistosta katkera lien
siitä tässä nyt aukaisen pääni.
Kasvu vauhdille pystyhyn nosti ne tien
Kädet Eesaun ja Jaagobin ääni...

Oli velvollisuutemme ihmisyyden
Suomenpeurat taas maahamme nostaa.
Siinä voitettu voimat sen vainolaisen
sille päätetty laitumet ostaa...

Oli alkuna tarhassa muutama vaan
Kuhmon kannasta aitahan saatu.
Niitä käytiin me innolla kasvattamaan
paras sattuikin siemenen laatu...

Kului vuosia siis oli tarhassa viis
ensi alkuun vain peuroja meillä.
Työtä jatkoimme niis, Suomenselällä siis
koko työmme on hunningon teillä...

Tuli luonnolle kallista suojelijaa
Suomenpeuroille turmion tuojaa.
Petotohtorin viekasta tutkielmaa
herran armosta ihmeitten luojaa...

Tätä kaikkea kauhulla katsoimme vaan
Suomenpeurat ja kärsivä kansa.
Susilaumat se tänne vain toi mukanaan
Petoterrorin kuoleman ansa...

Metsäpeuranko kohtalo muistona vain
jälkimaailmaan meillä on antaa.
Mitkä kitkerät tohtorin pillerit sain
peura hautaan on raskasta kantaa...

Kyllä käytiin taas vaalit ja vaikuttamaan
Tänne saatiin vain laihinta lohtuu.
Peurapaisteja tarjoo ne pöydässä maan
siitos vaatimen syövät jo kohtuu...

Kädet Jaagobin tuntea pettäjän saan
ääni Eesaunkin kääntää vain paitaa.
Susityöhön ne ostavat porttoja vaan
Rujot vaatimet unhoittaa taitaa...

Tämä maaemo horjuu se kaatuuko siis
suden suojelun hulluuden aikaan.
Mitä katselen kauhulla, veisaa ne viis
vaikka luotan mä vaatimen taikaan...

Suku rutsataan Saanan ja maahisien
Kerokairalta salvavat sarvaa.
Sukurauhaset jyrsivät Naltioisen
sydän kyllästä sylkevät karvaa...

Kenen on tämä maa, kuka sen asuttaa
Kenen työtä on vainiot tuolla.
Pedot voittaa ei saa, auta puolustajaa
Tässä massa ja Brysselin suolla.

Nimi kirjoituksen, jätän voimallisen
Suden suojelun toivon mä pannaan.
Jätän vaatimuksen, peuralaitumien
ettei kuolisi valheitten mannaan...

Hyvät ystävät näin, kaikki kuin käsikkäin!
Joukkovoimalla murramme muurin.
Peto harhoja päin, koti konnuilta näin
Meillä oikeus ja kohtuus on suurin.

Vielä kiitän mä nyt, paljon kai pyytänyt
Puheen vuorosta näin maailmalle.
Moneen oon pettynyt, pyydän siis vielä nyt
Vetoomuksemme kirjoita alle…

© Nyt riittää projekti

(Huom. Yllä olevan puhuttelevan runon on meille lähettänyt taiteilija,
joka tahtoo nimensä pysyvän pois julkisuudesta. Nyt riittää - projekti kiittää)

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä