Asuuko joku ulkomailla toisen maalaisen puolison kanssa, ilman omaa suomalaista perhettä ympärillä?
Mulla vähän vaikeuksia kun ei oikein ole tukijoukkoja täälä, muutakuin oma mies....
Mulla vähän vaikeuksia kun ei oikein ole tukijoukkoja täälä, muutakuin oma mies....
Vastaukset 11
Vanhimmat
Asuu, jo liki 15 vuotta. Toisaalta eipä ole ulkomaalaisen vaimonkaan sukulaisia samassa maassa.
Joo, asun minakin muualla kuin Suomessa muualla Euroopassa olevat sukulaiset, ja kauempana vanhemmista olen asunut jo 15 v.
Missapain maailmaa asustelet? Ehka sielta hyvinkin voisi loytya muitakin suomalaisia, vaikka taman palstan tai Facebookin ryhmien kautta. Tai jos on ihan omia sivustoja paikoille, googlaamallakin voi loytaa.
Australiassa asuskelen :)
Tuossa sulle viela pari linkkia Aussien suomalaisiin ja toimintaan siella
http://finnsinsydney.org.au/
http://www.facebook.com/group.php?gid=75997091603
http://www.facebook.com/group.php?gid=58827006397
http://www.finnaustralia.org/
http://finnaustralia.proboards.com/index.cgi (en tieda miten suuri foorumi kun ei jutut nay rekisteroitymatta, mutta saattaahan siella olla enemmankin porukkaa)
Onhan meitä paljonkin, jotka ovat kaukana omasta perheestä ja vaikeaa on. Kuten yllä ehdotettiin, kannattaa guuglettaa suomalaisia, etsiä facebookin kautta, etsiä blogilista.fi blogeja avainsanalla maa/kaupunki, ja lisäksi on monia suomalaisten sivustoja, joiden kautta voi löytää läheltä ihmisiä. Tai sitten tosiaan tänne pientä infoa ja sähköpostiosoitetta, niin saattaa joku löytää. Oletko muuten tsekannut HS:n ulkosuomalaissivuston http://terveisiamaailmalta.hs.fi/ jossa paljon suomalaisia myös. Sinne voit laittaa oman korttisikin ja kai voi s-postinkin laittaa halutessaan.
Tuo http://terveisiamaailmalta.hs.fi/ on symppis idea ja toteutus.
Asuu, takana on tällä hetkellä vasta pari vuotta. Asumme ns. kolmannessa maassa, eli jossa ei ole kummankaan kotijoukkoja ja joka ei ole kummankaan kotimaa.
kiitti paljon viesteista. Tsekkasin juuri tuon hs.fi sivuston ja onpa janna! :)
Juu, kylla asutaan :)
Nyt jo 9 vuotta!
Alussa oli helpompaa... Matkustin joka vuosi Suomeen ja muutenkin, nuorempi kun olin ja omaa elamaa etsin, niin ei ollut samanlaista kaipuuta perheeseen kuin nyt...
Vasta lasten maailmaantulon jalkeen olen huomannut miten ikavaa on se, ettei mummu ja pappa ole koskaan mukana lasten arjessa. Olisi niin mukavaa nahda lasten nauttivan isovanhempiensa seurasta, pyhien vietosta, askartelusta, leikeista...
Lohtuna toimii skype-sessiot kerran viikossa. Vanhempani kayvat meilla kerran vuodessa, silla heidan taloudellinen tilanteensa on parempi kuin meidan. Meilla taas on perhe kasvanut, eika joka vuosi Suomeen matkustaminen sovi kukkarolle. Viimeeksi olemme kayneet kolme vuotta sitten... Ja nuorempi vekara ei edes muista koko reissusta mitaan... Etta semmosta...
Eikös se ole ihan hyvä asia, että sukulaiset eivät häiritse elämää? Minulle se oli jopa yksi kriteeri muuttaa pois Suomesta, ettei suku hyrrää ympärillä, arvostele, häiritse ja sotke ihmissuhteita. Nyt olen saanut olla rauhassa... ensiksi ne yritti tulla tännekin, mutta ovat luovuttaneet. Hyvä niin.
Suhde vanhoihin ystäviin on säilynyt ja täällä on saatu uusi ystävpiiri ja työkaverit. Ja mieheni sukulaiset....
Asuin yli 30 vuotta ulkomailla ulkomaalaisen miehen kanssa. Sukua en juuri kaivannut, tulihan siina perhetta ja ystavia saatua siitakin maasta.
Nyt Suomeen muutettuani sukulaisia en juuri nae enka tapaa, he aina niin kiireisia, vaikka lahella asutaankin. joten mikaan ei ole muuttunut.