Opiskelijan surma Hämeenlinnassa 1994
Kirjoittaja Doctor Lecter päivämäärä Ke Tammi 16, 2008 1:08 pm
Perjantaina 28.1.1994 löydettiin asunnostaan, osoitteessa Raatihuoneenkatu 29 B, kuolleena ylivieskalainen opiskelija Nina Svartsjö, 22.
Hämeenlinnan poliisi etsintäkuulutti 6.2. turkulaisen miehen epäiltynä Svarstjön surmasta. Tutkimuksissa oli varmistunut, että epäilty mies oli liikkunut opiskelijan seurassa ja että mies on melko pian tapahtumien jälkeen lähtenyt Hämeenlinnasta.
Poliisi pidätti miehen melko nopeasti etsintäkuulutuksen jälkeen ja Hämeenlinnan käräjäoikeus julisti hänet vangituksi epäiltynä väkisinmakaamisesta. Miehen mahdollinen osuus Svartsjön surmaan oli vielä tuolloin epäselvä. Väkisinmakaaminen ts. raiskaus oli tapahtunut helmikuun ensimmäisen päivän vastaisena yönä.
Myöhemmin miehen todettiin syyllistyneen Svarstjön surmaan.
Hämeenlinnan käräjäoikeudessa tuomittiin perjantaina 19.8.1994 turkulainen vuonna 1951 syntynyt Heimo Johannes Saarikko, 11 vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen taposta ja väkisinmakaamisesta. Oikeus käsitteli asian suljetuin ovin.
Hämeenlinnan käräjäoikeus tuomitsi Saarikon jo maaliskuussa yli kahdeksaksi vuodeksi vankeuteen kahdesta muusta väkisinmakaamisesta, vapautta loukkaavasta haureudesta ja pahoinpitelystä. Rikokset oli tehty Hämeenlinnassa, Turussa ja Riihimäellä.
Presidentti Mauno Koivisto oli armahtanut Saarikon tämän aikaisemmista rikoksista vuoden 1992 alussa.
Tuosta armahduksen järkevyydestä oli Helsingin Sanomissa pääkirjoitustoimittaja Keijo Himasen tekemä artikkeli 2.9.1994. Tässä artikkeli kokonaisuudessaan:
Armahdetusta raiskaajasta tuli tappaja
Lyhyt uutinen kertoi pari viikkoa sitten Hämeenlinnan käräjäoikeuden tuominneen turkulaisen miehen taposta ja väkisinmakaamisesta lähes 12 vuodeksi vankeuteen. Hän oli tammikuussa raiskannut ja surmannut nuoren ylivieskalaisen opiskelijatytön. Sitä ennen hän oli saanut kahdeksan vuoden tuomion parin vuoden takaisista väkisinmakaamisista ja pahoinpitelyistä. Uutisen viimeinen lause oli hätkähdyttävä: presidentti oli armahtanut surmaajan vuoden 1992 alussa hänen tekemistään seksuaalirikoksista.
Uutisen lukija ei voi olla ihmettelemättä, millä perusteella presidentti on antanut armon miehelle, joka lähes heti vapautumisensa jälkeen syyllistyy törkeisiin seksuaalirikoksiin. Miten mies on onnistunut kätkemään mielensä pimeät puolet lähes kaikilta armahduspäätökseen osallistuneilta?
Miehen tausta on pahasti rikollinen. Hänet oli eristetty vuonna 1988 vaarallisena rikoksenuusijana pakkolaitokseen. Hän anoi armahdusta, jota vankilan johto puolsi. Anomus meni sen jälkeen suoraan lausunnolle korkeimpaan oikeuteen, joka äänin 3-2 kannatti armahdusta. Vakiintuneen nykykäytännön mukaisesti presidentti noudatti korkeimman oikeuden enemmistön tahtoa ja armahti miehen.
Käsittelyssä tapahtui historiallinen poikkeus. Normaalisti pakkolaitokseen eristetyn armahdusanomus menee ennen KKO:n käsittelyä oikeusministeriön vankeinhoito-osastolle (vaho) lausunnolle. Tässä tapauksessa armahduspaperit jostain syystä ohittivat vahon ja vankilaoikeuden. Sellaista ei koskaan ennen ole tapahtunut.
Miehen tuomio olisi päättynyt 24.3.1993. Nyt hän vapautui tammikuussa 1992 eli vuosi ja kaksi kuukautta ennen tuomion päättymistä. Kohta vapauduttuaan hän syyllistyi raiskaukseen ja loppuvuodesta vielä toiseen. tapaukset paljastuivat vasta tänä vuonna, kun hän oli jäänyt kiinni opiskelijatyrtön raiskauksesta ja surmaamisesta Hämeenlinnassa.
Kirjoittaja Doctor Lecter päivämäärä Ke Tammi 16, 2008 1:08 pm
Perjantaina 28.1.1994 löydettiin asunnostaan, osoitteessa Raatihuoneenkatu 29 B, kuolleena ylivieskalainen opiskelija Nina Svartsjö, 22.
Hämeenlinnan poliisi etsintäkuulutti 6.2. turkulaisen miehen epäiltynä Svarstjön surmasta. Tutkimuksissa oli varmistunut, että epäilty mies oli liikkunut opiskelijan seurassa ja että mies on melko pian tapahtumien jälkeen lähtenyt Hämeenlinnasta.
Poliisi pidätti miehen melko nopeasti etsintäkuulutuksen jälkeen ja Hämeenlinnan käräjäoikeus julisti hänet vangituksi epäiltynä väkisinmakaamisesta. Miehen mahdollinen osuus Svartsjön surmaan oli vielä tuolloin epäselvä. Väkisinmakaaminen ts. raiskaus oli tapahtunut helmikuun ensimmäisen päivän vastaisena yönä.
Myöhemmin miehen todettiin syyllistyneen Svarstjön surmaan.
Hämeenlinnan käräjäoikeudessa tuomittiin perjantaina 19.8.1994 turkulainen vuonna 1951 syntynyt Heimo Johannes Saarikko, 11 vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen taposta ja väkisinmakaamisesta. Oikeus käsitteli asian suljetuin ovin.
Hämeenlinnan käräjäoikeus tuomitsi Saarikon jo maaliskuussa yli kahdeksaksi vuodeksi vankeuteen kahdesta muusta väkisinmakaamisesta, vapautta loukkaavasta haureudesta ja pahoinpitelystä. Rikokset oli tehty Hämeenlinnassa, Turussa ja Riihimäellä.
Presidentti Mauno Koivisto oli armahtanut Saarikon tämän aikaisemmista rikoksista vuoden 1992 alussa.
Tuosta armahduksen järkevyydestä oli Helsingin Sanomissa pääkirjoitustoimittaja Keijo Himasen tekemä artikkeli 2.9.1994. Tässä artikkeli kokonaisuudessaan:
Armahdetusta raiskaajasta tuli tappaja
Lyhyt uutinen kertoi pari viikkoa sitten Hämeenlinnan käräjäoikeuden tuominneen turkulaisen miehen taposta ja väkisinmakaamisesta lähes 12 vuodeksi vankeuteen. Hän oli tammikuussa raiskannut ja surmannut nuoren ylivieskalaisen opiskelijatytön. Sitä ennen hän oli saanut kahdeksan vuoden tuomion parin vuoden takaisista väkisinmakaamisista ja pahoinpitelyistä. Uutisen viimeinen lause oli hätkähdyttävä: presidentti oli armahtanut surmaajan vuoden 1992 alussa hänen tekemistään seksuaalirikoksista.
Uutisen lukija ei voi olla ihmettelemättä, millä perusteella presidentti on antanut armon miehelle, joka lähes heti vapautumisensa jälkeen syyllistyy törkeisiin seksuaalirikoksiin. Miten mies on onnistunut kätkemään mielensä pimeät puolet lähes kaikilta armahduspäätökseen osallistuneilta?
Miehen tausta on pahasti rikollinen. Hänet oli eristetty vuonna 1988 vaarallisena rikoksenuusijana pakkolaitokseen. Hän anoi armahdusta, jota vankilan johto puolsi. Anomus meni sen jälkeen suoraan lausunnolle korkeimpaan oikeuteen, joka äänin 3-2 kannatti armahdusta. Vakiintuneen nykykäytännön mukaisesti presidentti noudatti korkeimman oikeuden enemmistön tahtoa ja armahti miehen.
Käsittelyssä tapahtui historiallinen poikkeus. Normaalisti pakkolaitokseen eristetyn armahdusanomus menee ennen KKO:n käsittelyä oikeusministeriön vankeinhoito-osastolle (vaho) lausunnolle. Tässä tapauksessa armahduspaperit jostain syystä ohittivat vahon ja vankilaoikeuden. Sellaista ei koskaan ennen ole tapahtunut.
Miehen tuomio olisi päättynyt 24.3.1993. Nyt hän vapautui tammikuussa 1992 eli vuosi ja kaksi kuukautta ennen tuomion päättymistä. Kohta vapauduttuaan hän syyllistyi raiskaukseen ja loppuvuodesta vielä toiseen. tapaukset paljastuivat vasta tänä vuonna, kun hän oli jäänyt kiinni opiskelijatyrtön raiskauksesta ja surmaamisesta Hämeenlinnassa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tunsin pienenä tämän tytön.. perheensä ainut lapsi :(
Nina oli Alavieskasta eikä Ylivieskasta kuten aina luullaan. Oltiin samalla luokalla Alavieskan yläasteella!!
Oli kaunis tyttö.
Asuiko Nina jossain vaiheessa Ylivieskassa jonkun pojan kanssa kimpassa? Eikös Nina lähtenyt kotoa melko nuorena?
Nostakaa esiin jos tiedätte jotain tälläisiä vähemmän julkisuitta saaneita rikostapauksia hämeenlinnasta. Olen kiinnostunut alueen rikoshistoriasta ja kuulisin mielellään kaikesta aiheeseen liittyvästä.
Ei uskalla Hämeessä asuu ja hallitsee armoton perk... perkele
Hätilän kingit ottaa kiinni hänet,joka vanhoja kaivelee.
Missä on se Antero Harju?