Facebookista löysin tällaista textiä.
"Marketin nuori kassa kehotti vanhempaa naishenkilöä ottamaan seuraavalla
kerralla oman kauppakassin, koska kauppa on päättänyt olla enää satsaamatta
ympäristölle haitallisiin muovikasseihin.
Hämmentyneenä vanharouva selitti anteeksipyydellen, ettei hänen
nuoruusaikoinaan ollut tietoakaan Vihreästä Ajattelutavasta.
Kassa vastasi: "Sehän meidän ongelmamme juuri on, kun te ette aikanaan
välittäneet tarpeeksi ympäristöstä.
Oikeassahan hän oli, ei meidän aikanamme ollut vihreitä ajatuksia.
Siihen aikaan me palautimme maitopullot, juomapullot ja olutpullot
kauppaan, joka sitten lähetti ne meijeriin tai tehtaaseen pestäväksi ja
steriloitavaksi ja täytettäväksi, jotta samoja pulloja voitiin käyttää yhä
uudelleen. Niitä siis todella kierrätettiin.
Mutta ei meillä mitään vihreitä ajatuksia silloin ollut.
Me kävelimme kerroksiin kaupoissa ja virastoissakin, koska joka paikassa ei
ollut rullaportaita. Ostoksillekin menimme kävellen emmekä hypänneet
300-hevosvoimaiseen autoon aina kun piti mennä parin korttelin päässä
olevaan lähikauppaan. Mutta kassa oli ihan oikeassa, emme me mitään
vihreitä ajatuksia miettineet. Lastenvaipatkin siihen aikaan pestiin, koska
ei ollut näitä kertakäyttöisiä. Pyykki kuivattiin narulla eikä
energiasyöpössä
500 Wattia virtaa käyttävässä vempaimessa - tuuli- ja aurinkovoima
kuivasivat vaatteet ihan oikeasti. Lapset saivat vanhempien sisarustensa
pieniksi jääneet vaatteet, eivät aina upouusia. Mutta eihän meillä silloin
tosiaankaan ollut mitään vihreitä ajatuksia.
Siihen aikaan meillä oli vain yksi televisio(jos oli) tai radio, ei
vastaanotinta joka huoneessa, huoneitakin saattoi olla yksi ja kaksi. Ja
tv-ruutukin oli jokseenkin nenäliinan kokoinen, eikä koko Uudenmaan.
Keittiössä tehtiin ruokaa, hämmennettiin ja sekoiteltiin käsin, koska ei
ollut sähkökoneita apuna joka käänteessä. Kun pakkasimme jotain herkästi
särkyvää postipakettiin, käytimme vanhoja sanomalehtiä suojaamaan
lähetystä, koska ei ollut styroksia tai kuplamuovia. Emmekä me ruohoakaan
leikanneet bensiiniä polttavalla koneella. Meillä oli työnnettävä
käsikäyttöinen ruohonleikkuri. Me pidimme lihaskuntoa yllä työnteolla
emmekä kuntosalin sähköisillä juoksumatoilla. Oikeassahan kassa siis oli,
ei meidän päässämme mitään vihreitä ajatuksia silloin ollut.
Joimme vettä kraanasta tai kaivosta kun janotti, sen sijaan että olisimme
joka kerta käyttäneet erityistä pullovettä. Täytimme täytekynät musteella
emmekä ostaneet heti uutta kynää kun muste loppui. Ja vaihdoimme
partahöylän terän, heittämättä koko kapinetta roskiin kun terä tylsyi.
Siihen aikaan ihmiset käyttivät ratikkaa tai linja-autoa matkantekoon ja
lapset menivät kouluun polkupyörillä tai jalan, eikä äidin tarvinnut
hoidella heidän takiaan 24-tunnin taksipalvelua. Kotona oli yksi pistorasia
eikä kokonaista rivistöä jos vaikka minkälaisille elektronisille
laitteille. Eikä tarvinnut käyttää mitään tietokoneohjattua vempainta, joka
on yhteydessä tuhansien kilometrien päässä avaruudessa olevaan
satelliittiin, jotta löytäisi lähimmän pitsapaikan.
Mutta eikö olekin surullista, kun nykynuoriso valittaa, miten tuhlaavaisia
me olimme, kun meillä ei ennen vanhaan ollut näitä vihreitä ajatuksia?"
"Marketin nuori kassa kehotti vanhempaa naishenkilöä ottamaan seuraavalla
kerralla oman kauppakassin, koska kauppa on päättänyt olla enää satsaamatta
ympäristölle haitallisiin muovikasseihin.
Hämmentyneenä vanharouva selitti anteeksipyydellen, ettei hänen
nuoruusaikoinaan ollut tietoakaan Vihreästä Ajattelutavasta.
Kassa vastasi: "Sehän meidän ongelmamme juuri on, kun te ette aikanaan
välittäneet tarpeeksi ympäristöstä.
Oikeassahan hän oli, ei meidän aikanamme ollut vihreitä ajatuksia.
Siihen aikaan me palautimme maitopullot, juomapullot ja olutpullot
kauppaan, joka sitten lähetti ne meijeriin tai tehtaaseen pestäväksi ja
steriloitavaksi ja täytettäväksi, jotta samoja pulloja voitiin käyttää yhä
uudelleen. Niitä siis todella kierrätettiin.
Mutta ei meillä mitään vihreitä ajatuksia silloin ollut.
Me kävelimme kerroksiin kaupoissa ja virastoissakin, koska joka paikassa ei
ollut rullaportaita. Ostoksillekin menimme kävellen emmekä hypänneet
300-hevosvoimaiseen autoon aina kun piti mennä parin korttelin päässä
olevaan lähikauppaan. Mutta kassa oli ihan oikeassa, emme me mitään
vihreitä ajatuksia miettineet. Lastenvaipatkin siihen aikaan pestiin, koska
ei ollut näitä kertakäyttöisiä. Pyykki kuivattiin narulla eikä
energiasyöpössä
500 Wattia virtaa käyttävässä vempaimessa - tuuli- ja aurinkovoima
kuivasivat vaatteet ihan oikeasti. Lapset saivat vanhempien sisarustensa
pieniksi jääneet vaatteet, eivät aina upouusia. Mutta eihän meillä silloin
tosiaankaan ollut mitään vihreitä ajatuksia.
Siihen aikaan meillä oli vain yksi televisio(jos oli) tai radio, ei
vastaanotinta joka huoneessa, huoneitakin saattoi olla yksi ja kaksi. Ja
tv-ruutukin oli jokseenkin nenäliinan kokoinen, eikä koko Uudenmaan.
Keittiössä tehtiin ruokaa, hämmennettiin ja sekoiteltiin käsin, koska ei
ollut sähkökoneita apuna joka käänteessä. Kun pakkasimme jotain herkästi
särkyvää postipakettiin, käytimme vanhoja sanomalehtiä suojaamaan
lähetystä, koska ei ollut styroksia tai kuplamuovia. Emmekä me ruohoakaan
leikanneet bensiiniä polttavalla koneella. Meillä oli työnnettävä
käsikäyttöinen ruohonleikkuri. Me pidimme lihaskuntoa yllä työnteolla
emmekä kuntosalin sähköisillä juoksumatoilla. Oikeassahan kassa siis oli,
ei meidän päässämme mitään vihreitä ajatuksia silloin ollut.
Joimme vettä kraanasta tai kaivosta kun janotti, sen sijaan että olisimme
joka kerta käyttäneet erityistä pullovettä. Täytimme täytekynät musteella
emmekä ostaneet heti uutta kynää kun muste loppui. Ja vaihdoimme
partahöylän terän, heittämättä koko kapinetta roskiin kun terä tylsyi.
Siihen aikaan ihmiset käyttivät ratikkaa tai linja-autoa matkantekoon ja
lapset menivät kouluun polkupyörillä tai jalan, eikä äidin tarvinnut
hoidella heidän takiaan 24-tunnin taksipalvelua. Kotona oli yksi pistorasia
eikä kokonaista rivistöä jos vaikka minkälaisille elektronisille
laitteille. Eikä tarvinnut käyttää mitään tietokoneohjattua vempainta, joka
on yhteydessä tuhansien kilometrien päässä avaruudessa olevaan
satelliittiin, jotta löytäisi lähimmän pitsapaikan.
Mutta eikö olekin surullista, kun nykynuoriso valittaa, miten tuhlaavaisia
me olimme, kun meillä ei ennen vanhaan ollut näitä vihreitä ajatuksia?"
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mahtavaa tekstiä.
Paljon ajateltavaa nykyajan tuhlaajille.
Mä en omista tv:tä.
Tää nykyajan tietsikka on ja radio.
Pyykkikoneesta ja imurista en luopuisi, muista vempaimista viis veisaan.
Mulla ei oo edes tietokonetta.
Niin, teidän aikanahan teollisuus dumppasi kaikki jätteet raakana luontoon (mm. paperi- ja puuteollisuus), autokorjaamot ja -huoltamot sotkivat maaperät öljyillä, bensoilla ja liuotinaineilla, itse veitte roskat "metsän siimekseen" ja poltitte niitä peltojen nurkissa.... jatketaanko listaa....ja kaikki TEIDÄN luvalla.
Mikroaaltouuni vie vähemmän energiaa ja saastuttaa vähemmän kuin leivinuuni tai sähköhella, tietokoneen avulla säästyt monelta turhalta reissulta (omalla tai julkisella) joten polttoainetta säästyy, sanomalehtiä käytetään edelleen pakkauspehmusteena niitä myös kierrätetään uusiopaperiksi....
Voisko paremmin asiat tuoda esiin..EI Kiitos kirjoittajalle :-D
En tiiä oletko kirjoittanut tämän itse vai kopiout jostakin. Mutta kyllä veti hiljaseksi...joka saa totta!
korjaan että joka sana siis totta!
Siksi lainausmerkeissä.