kyllä' laumanvartiasta on kotikoiraksi-normaalijärkiseen kotiin

Miksi pitäisi hankkia vartiointikoira, jos ei tarvitse vartiointikoiraa?

Jos tahtoo itselleen vain seuralaisen, löytyy paljon suuria paimenkoiria muistuttavia rotuja, joita ei ole suunniteltu vartioimiseen. Esimerkiksi bernhardiini, new foundlandinkoira ja landseer, sveitsiläiset paimenkoirat, leonberginkoira ja mastiffeja jne.
Jos taas haluaa turvata oman ja perheen turvallisuuden, löytyy paljon rotuja, jotka on nimenomaan jalostettu vartioimaan ihmisiä ja ihmisten omaisuutta, kuten dobermann pinseri, mastiffeista esimerkiksi napolinmastiffi ja bulldogit, kuten amerikan bulldog. Useamman paimenkoira rodun voi kouluttaa haukkumaan vieraita ja hyökkäämään käskystä, joka on huomattavasti turvallisempaa kuin koira, joka ei kuuntele käskyjä enää siinä vaiheessa, kun se on katsonut tarpeelliseksi suojella reviiriään ja laumaansa.

Vieno pyyntö - ei pilata näitä upeita suuria paimenkoira rotuja. Alkuperäistä jalostusmateriaalia on melko niukasti länsimaissa saatavilla, joten jalostus jo yksistäänkin menee koko ajan enemmän seurakoira suuntaan ja omaisuuden vartiointiin, joka on tosi tosi huono juttu, koska nämä rodut ovat kehittyneet nimenomaan petojen torjumiseen ja ankariin olosuhteisiin.
Jos taas asut maalla, pelkäät maatilasi eläinten tai turkiseläinten puolesta, pelkäät omaa ja lastesi turvallisuutta, etkä uskalla laittaa lapsia kävelemään kouluun susien takia, niin siinä tapauksessa hanki itsellesi suuri paimenkoira. Saat upean ja pyyteettömän ystävän, mutta myös intensiivisen ja tarvittaessa jopa aggressiivisen ja hallitsemattoman vartijan.
Kokemuksen käheällä kurkkuäänellä kerron, ettei se vartiointikoiran pitäminen aina ihan niin herkkua ole, kun baari-illan päätteeksi tullaan meille saunomaan ja verannalle keskustelemaan ja ottamaan vielä vähän vinettoa - yritä nyt siinä sitten kertoa koirille, ettei näistä puolitutuista konttaavista ja huutavista kännikaloista ole ollenkaan haittaa ja vaaraa, kun koirat ovat jo tulkinneet tilanteen erittäin uhkaavasti ja puolustusvietti puskee päälle, jolloin ne ei enää kuulu, eikä näe mitään.
Tai kun naapurin ystävällisen setä tuo karannutta hevosta kotiin, koirat keksivät, että setä aikoo varmasti satuttaa meidän laumaan kuuluvaa hevosta ja istuttavat setän, sekä hevosen aidan nokkaan niin kauan, että isäntäväki tulee kotiin.

Jos tälläisen koiran tahtoo kaupunkiin, pitää ihan oikeasti etsiä se pentu, jolla ei tee vartioinnin kannalta yhtään mitään ja on muutenkin vässykkä ja nössö. Mutta kun tälläinen nämä rodut ei pidä olla.
Tokikin koira sopeutuu kaupunkiin ja elämä voi sujua ilman suurempia ongelmia, mutta se aiheuttaa yleensä koiralle stressiä ja jos ei aiheuttaisikaan, ei se ole tarkoituksen mukaista hankkia vartioivaa ulkokoiraa pieneen kerrostalo yksiön keskelle itäkeskusta.

Ai mitä kärsii? Senhän se siitä tietenkin vain kärsii, että luonto käskee vartioimaan, kun se vietti nyt sattuu olemaan niin voimakas ja ärsykkeitä tulvii jatkuvalla syötöllä joka tuutista. Ja mitä se eläinlaumojen ja omaisuuden suojeluun tarkoitettu koira nyt vahtisi... eipä tietysti mitään... no voi hellan lettas, tietenkin se tahtoo suojella omaa reviiriään ja "laumaansa" kaikelta mikä koiran mielestä niiden tai omaa turvallisuutta uhkaa.
Toisekseen, ihmiset eivät ole vaarattomia vaan kaupungissa tulee vastaan hyvinkin yllättäviä tilanteita.

Itse kasvatan kahta suurta paimenkoira rotua ja toivon todella, ettet tuolla asenteella hanki itselle vartiointikoiraa, koska aiheutat kylälläsi vain harmeja koirasi kanssa niin muille ihmisille kuin myös itsellesi ja eläimelle.

Siinä tapauksessa koirasi on nynny, eikä rotunsa ylpeä edustaja.

Kiinnostaisi vain tietää, kuka noin epätyypillisiä rotunsa edustajia kasvattaa. Häpeä kasvattaja.
Ja kuka sinulle on koiran myynyt paikkaan, jonne sitä ei ole tarkoitettu. Hävetkää kumpikin.

hävetköön he ketkä ovat kaikesta aina niin oikeassa ja mustavalkoisia ajatuksiltaan.nyt kun ollaan pilkun tarkalla asenteilla,niin kaikki paimenkoirat ja isot rodut vain ja pelkästään maalle,ja kortille koirat .ja ja kissanviikset,on eri syistä otettu koirat lemmkeiksi ja koirat ovat sopeutuneet .kyllä maallakin o paljon turhautuneita koiraressuja-nähty.

Höpö höpö.
Seurakoira, jolla ei ole mitään muuta tarkoitusta tässä maailmassa kuin viihdyttää ihmistä ja lämmittää petiä, pärjää vallan mainiosti vaikka Berliinin keskustassa, aiheuttamatta mitään ongelmia kenellekään.
Koira, joka on jalostettu työskentelemään ihmisen kanssa ja noudattamaan ihmisen antamia käskyjä, kuten suurin osa paimenkoirista, olivatpa ne sitten isoja tai pieniä, pärjäävät ihan hyvin siellä kaupungissakin, kunhan niiden kanssa vain tehdään jotakin muuta kuin katsotaan illalla salatut elämät vaakatasossa sohvalta käsin.
Metsästyskoira pärjää vaikka vesitornissa, kunhan sitä vain viedään metsälle ja sen kanssa touhutaan. Se on jalostettu myös toimimaan ihmisen kanssa, ihmisen ohjeiden mukaan.

Mutta suuret vartioivat koirat ei ole jalostettu/ jalostuneet työskentelemään ihmiselle, ihmisen kanssa ja ihmisen ohjeiden mukaan. Ne suojelevat sitä vuohilaumaa myös ilman ihmisen käskyä ja kokonaan täysin ilman ihmisen läsnäoloa. Usko pois, koirasi ei tarvitsisi sinua, jos se olisi kasvanut jossain muualla missä sen olisi kuulunut kasvaa.

Se mitä maalla nähdään, on paljon muutakin kuin muutama turhautunut koiraressukka. Siellä tai oikeastaan täällä, edelleenkin hukutetaan kissanpentuja, lopetetaan koiranpentuja lyömällä vasaralla päähän, juoksutetaan koiraa moottorikelkan perässä kilometrisotalla, piestään koiraa risulla, kun ei mene käskyt kaaliin kerrasta, koirat asuu navetassa heinien seassa ja elävät ketjun päässä pellolla tai toinen ääripää, kun mitään kuria ei ole niin omistaja näkee sitten koiraansa kerran viikossa, kun se poikkeaa reissuiltaan kotia syömään.

En ole ajatuksiltani mustavalkoinen vaan itseasiassa hyvin suvaitsevainen ja avarakatseinen, mutta nyt tässä kyllä tuoksahtaa vähän palaneen käryä...
Jos koirasi on noin nynny - fakta on se, ettei se ole rodunomainen tai sinä olet pilannut koiran. Toinen fakta on se, ettei tuollaisia rotunsa edustajia pitäisi edes syntyä, saati sitten mainostaa, koska tuollainen nössöily ja kaikkien kaveri-asenne ei kuulu rotuun.
Vartiointikoira hankitaan siksi, että se vartioi. Ei siksi, että se ei vartioi.

Ja todellakin, hävetkää - kasvattaja etenkin. Minua hävettäisi, jos minun koirani pentuja mainostettaisiin ympäri internettiä nössöiksi kaikkien kavereiksi, joista ei ole vartioiksi vaan enemmin auttavat rosmoa kantamaan uuden tauluteeveen ja hopealusikat mustaan paketti autoon, toivottaen vieläpä oikein hyvää päivän jatkoa.

ok,jos tiedossasi olisi leikitäänkö nyt leikkiä-koira jolla olisi piikki kuolemaan tai kaupunkiin hyvälle omistajalle? kumpi olisi susta parempi? jo koira on nuori,terve ja piikille vietävissä sen takia että rdellinen ns kasvattaja on pilannut sen.minä ottaisin mieluummin koiran kaupunkiin ja antaisin mahdollisuuden elämään .koira ja eläin ihmisenä.maallakin on tosiaan piilossa turhautuneita eläinressuja kuten kirjoitit.kyllä laumanvartijoillakin on oikeus elää muuallakin kuin vain ja ainoastaan landella.ja kovat rodut sitten vain ja ainoastaan viranomaisten palveluun -ei missään nimissä koiran ystäville lemmikeiksi.onnellinen nallen naapurit

Itselläni on ja on ollut kaksi kodinvaihtajakoiraa. Toinen oli, jo edesmennyt, keskiaasianpaimenkoira. Koira tuli mukamas maineikkaasta suomalaisesta kennelistä ja olikin tästä kennelistä. Kennelin pitäjä on kuulemma erittäin tietoinen rodustaan ja jopa käynyt ulkomailla katsomassa rodun oiria, muttei kuitenkaan ollut valmis ottamaan kasvattamaansa koiraa takaisin itselleen.
Tällä kasvattajalla toki on muutakin paljon kyseenalaista toimintaa ja huomiota herättävää koirien vaihtumista ja kauppaamista, jopa keltaisen pörssin kautta.

Tämä koira oli sitten myyty vantaalle, muttei vantaalaisista uusista omistajista ollut pitämään tätä koiraa. Koira oli myöskin purrut uuden omistajansa naapuria ja ainakin kerran karannut terassilta tielle, vieraan koiran kimppuun. Koira myytiin sitten helsinkiin jälleen uudelle omistajalle, koska eivät halunneet lopettaa koiraa.
Helsinkiläinen omistaja pärjäsi koiran kanssa pari kuukautta ja oli laittanut myynti-ilmoituksen nettiin, josta itse ilmoituksen löysin. Koiraa kuvailtiin vaikeaksi koiraksi, joka vaatii kokeneen omistajan ja koira myydään vain maalle, ei lapsi- eikä koiraperheeseen.
Itselläni on kolme lasta ja useampi koira, sekä kissoja ja maatilan eläimiä.
Helsinkiläinen omistaja kertoi avoimesti mitä koiran kanssa on tapahtunut ja keskusteltiin pitkään, että miten tälläiseen tilanteeseen on päädytty.

Koira lähti mukaani. Kun koira tuli meille, se oli neljä vuotias. Erittäin epävarma ja pelokas. Pelokkuus taas johti aggressioon ja hyökkäyksiin. Jätimme koiran rauhaan ja meni pari viikkoa, kun se asettui taloksi. Vuodessa se oppi talon tavoille ja löysi paikkansa meidän laumassa.
Koira kuoli vanhuuden vaivaivoihin ollessaan 13-vuotias. Meillä olo aikana koira ei koskaan purrut ketään, eikä aiheuttanut mitään ongelmia mitä aiemmat omistajat ovat kertoneen sen aiheuttaneen. Koira siis kärsi stressistä, eikä kokematon omistaja ainakaan osannut olla koiraksi avuksi.

Toinen koira on estrelan vuoristokoira. Koira on tällä hetkellä 12-vuotias ja käynyt läpi kaksi kotia kasvattajalta lähdön jälkeen. Ensimmäinen omistaja aikoi lopettaa koiran, koska se hyökkäsi perheen toisen koiran kimppuun ja tämä toinen koira täytyi lopettaa vammojen takia. Hän oli kuitenkin löytänyt koiralle tuttavapiiristä uuden omistajan.
Uusi omistaja piti koiraa pari viikkoa, kun se lenkillä oli karannut ja hyökännyt samana päivänä pyöräilijän kimppuun. Koira oli myöskin kuulemma pelotellut uutta omistajaa.
Ystäväni kuulu koirasta ja kertoi koiran omistajalle, että koiralle saattaisi ehkä olla koti tiedossa, kun puolestaan omistaja kertoi ystävälleni, että joutuu lopettamaan koiran.
Koira tuli meille sillä varauksella, ettei se tapata itseään meidän koirilla vaan löytää oman paikkansa, koska oli kuulemma erittäin koira-aggressiivinen.

Yksi tappelu meidän pihalla ja koira tiesi, että nyt ollaan paikassa, jossa on säännöt ja kuri. Itse jouduin kerran tekemään koiralle selväksi, että täällä talossa tehdään juuri niinkuin minä sanon.
Mitään ongelmia ei ole ollut. Kova poika se on uhoamaan vieraille, mutta siihen uhoamiseen se sitten joka asian suhteen jääkin.
Tätä koiraa vaivasi tismalleen sama asia kuin toistakin kodinvaihtajaa. Plus, ettei sille kukaan koskaan ollut kertonut sääntöjä.

Mitä tästä opimme? Stressi voi johtaa todella vakaviin ja vaarallisiin ongelmiin.

Minä olen sitä mieltä, jos kasvattaja ei ota kasvattamaansa koiraa takaisin, jos niin on tarvis ja etsi sille uutta sopivaa kotia, koira täytyy joko lopettaa tai nykyisen omistajan on etsittävä sille sopiva koti.
Tälläisiä koiria voi pitää esimerkiksi omakotitalossa taajamassa, ei pelkästään haja-asutusalueella. Kaupungin keskellä sijaitseva kerrostalo ei mielestäni ole oikea paikka.

Kovia rotu ei ole olemassakaan. On rotuja, joiden kouluttaminen vaatii taitoa ja on rotuja, joiden omistaminen vaatii taitoa.

hieno kirjoitus kokemuksen äänellä.allekirjoitanjoka sanan.eläinparat kierrätetään ja eläinhän siitä ahdistuu.ikävää.onneksi on iloisiakin tarinoita.kiitos ketkä tekevät lemmikin elämän onnellisiksi