Kiinnostuineille ihmisille voisin tarjota blogiani jossa jaan tarinaani ja matkaani neurologisten tutkimusten maailmassa ja kerron ajatukisa sekä pyrin kertomaan tarinani mahdollisimman yksityiskohtaisesti, tervetuloa kiinnostuneet lukemaan ja kommentoimaan blogiini.
http://yhdenmiehentarina.blogspot.com/
http://yhdenmiehentarina.blogspot.com/
Vastaukset 18
Vanhimmat
Sangen mielenkiintoista luettavaa.
En oikein saanut kirjoituksistasi selville että mitä neurologista sairautta sairastat?
Kuten varmaat huomaat, tarinakirjoitukseni on kerennyt vasta huhti/marraskuun vaihteeseen 2010, joten tarina on vielä keskeneräinen eikä tähän päivään asti olla vielä päästy.
Hei! Saisitko tuon vielä facebookissa seurattavaksi?? Ei ole noita muita käytössä aktiivisesti, niin olisi itselle helpompi sitä kautta seurailla..
Terve, luonnollisesti voin moisen ryhmän puuhata mikäli sille löytyy tarvetta (: Pitää vähä nyt omalta osaltani tutustua millanen järjestelmä siellä on vastassa (:
Ja yleisön pyynnöstä esittelen Yhdenmiehentarinan Facebookissa:
http://www.facebook.com/Yhdenmiehentarina
http://yhdenmiehentarina.blogspot.com/2012/03/tarinani-osat-1-5.html
Tarinani jokainen tähän mennessä ilmestynnyt osa niputettuna yhteen kirjotukseen.
Ja jatkoa tarinalle: http://yhdenmiehentarina.blogspot.fi/2012/07/tarinani-osa-6.html
Ja jatkoa seuraa...milloin??
Sitä on nyt enempi tietoa juuri tietämättäni kysymyksestäsi kirjotuksessa: http://yhdenmiehentarina.blogspot.fi/2012/07/kuka-mina-olen.html
Jatkoa seuraa tässä: http://yhdenmiehentarina.blogspot.fi/2012/08/tarinani-osa7.html
Kauniita ajatuksia. Jotenkin pystyn samaistumaan tarinaasi, vaikka tuskin samasta sairaudesta puhutaan ja jokaisen tarina on kuitenkin ainutlaatuinen. Pelko, epätietoisuus, henkinen kasvu, asioista 'luopuminen' ja lopulta siihen sopeutuminen, sairasjaksot, periksiantamattomuus, läheisten tuki.. kaikki tuttuja ja siksi koskettavia teemoja. Ihailen asennettasi elämään kaiken kokemasi jälkeenkin ja rohkeuttasi jakaa tarinasi.
Ihana päästä lukemaan toisten kokemuksia ja sitä kautta saada vertaistukea, joskin tällä hetkellä itse jo voin hyvin ja henkiset haavatkin alkavat vähitellen olla parantuneet. Mutta varmasti tästä blogistasi on apua jollekin toiselle! Kokemuksesta tiedän, että sääli on se, mitä varmaan kaikista vähiten kaipaat. Siksi toivotankin aurinkoista loppukesää ja kaikkea hyvää muutenkin elämääsi! Pidä sama asenne, sillä pääset pitkälle. :)
Tosissaan, samasta sairaudesta tuskin puhutaan mutta eri sairaudet voivat muistuttaa toisiaan ja niiden kautta tulleet kokemuket niinikään, tottakai vähänhän se niinki on että vaikka ois sama sairaus ni kokemukset silti eroo toisistaan jo sen takia koska lähes identtisen tilanteen voi kaks eri ihmistä kokea täysin eri tavalla.
Ja kiitos ihaluistasi, vaikka tääm loppujenlopuksi onkin varsin pieni ''teko''.
Toisten tarinoiden kuuleminen on ajoittain se mitä kaipaa, kuulla tarina joka muistuttaa omaansa ja ymmärtää päänsä sisällä ettei tarinansa ja elämänkokemusten sekä sairauden kanssa ole yksin tässä maailmassa.
Kuten myös, aurinkoista loppukesää ja kaikkea hyvää sinulekkin (:
Tarinalle tullut jälleen jatkoa itse tarinan osalta, muitakin päivityksiä tullut matkan varrella.
http://yhdenmiehentarina.blogspot.fi/2012/09/tarinani-osa8.html
Mikä diagnoosi sinulla on?
Viimeksimainitusta diagnoosi ei ole muuttunnut miksikään vaikka tarina ei ole tähän päivään asti vielä päivittynyt.
Edelleen diangoosini on siis Harhaluuloinen, kansankielellä lääkärien mukaan kuvittelen oireet itselleni.
http://yhdenmiehentarina.blogspot.fi/2012/11/vaiettu-tarina.html
Ei suoranaisesti lity sairauteeni, mutta osa tarinaani.
Tuoreita kuulumisia...
http://yhdenmiehentarina.blogspot.fi/2012/12/tuore-sairaskohtaus.html